Vaikeneminen on kultaa?

Saksalainen ajattelee: Tuskin mikään hiljaisuus on yhtä epämiellyttävää kuin tauko keskustelussa.

Vaan onko tauon pakko olla epämiellyttävää?

Die Zeit – viikkolehti kirjoittaa 3.4.2024 vaikenemisesta näin:

„1,5 sekuntia - sitten alkaa nolottaa.

Asiantuntijat jakavat maailman "puhekulttuureihin", jotka kliseen mukaisesti sijaitsevat yleensä Etelä-Euroopassa, ja "hiljaisiin kulttuureihin", jotka sijaitsevat esimerkiksi Keski-Aasian aroilla ja pohjoisessa. Asiantuntijakirjallisuudessa on aiheesta essee, jonka houkutteleva otsikko on "Onko suomalainen hiljaa, kun hän ei sano mitään?" (Oletettavasti ei.) Erään teorian mukaan kielellisen maailman jako liittyy topografiaan, väestötiheyteen ja siitä johtuvaan ihmisten välisten kohtaamisten tiheyteen. Varmaa on, että nämä kaksi kulttuuria törmäävät toisiinsa myös Saksassa.

Voidaan siis spekuloida: Jos perusolemukseltaan suomalainen kohtaa perusolemukseltaan italialaisen, syntyy kommunikaatio-ongelmia, koska toinen on hiljaisempi kuin toinen. Vastapainona tälle on se, että juuri pohjoissaksalaiset hiljaisuuden kulttuureineen puhuvat nopeammin kuin eteläsaksalaiset puhetäyteisine kulttuureineen.

Yksityiskohta Yhdysvalloista, joka saa sinut havahtumaan ja kiinnittämään asiaan huomiota: Psykologit ovat havainneet ryhmäkeskusteluissa, että mitä nopeammin kaksi ihmistä vastaa toisilleen, sitä enemmän he tuntevat olevansa yhteydessä toisiinsa. Kääntäen tämä ei välttämättä tarkoita, että pariskunnilla, jotka pysyvät hiljaa keskenään, ei ole enää mitään sanottavaa. Tämä on ongelma vain niin sanotuissa puhetilaisuuksissa, ei silloin, kun laitetaan yhdessä ruokaa, pelataan keskittynyttä korttipeliä tai tuijotellaan haaveillen auringonlaskua.”

Saksassa asuu etelässä puhelias väki, kuten Suomessa Savossa ja Karjalassa, ja pohjoisessa enemmän hiljainen väki, kuten Suomessa Pohjanmaalla. Siksi kai suomalaiset tuntevat viihtyvänsä parhaiten Hampurissa? Siellä Saksan sisäinen kokemukseni oli sama kuin muutettuani Lappeenrannasta Kalajoelle. Etelä-Saksassa jutellaan niitä näitä jatkuvasti, mikä sopi  minulle, karjalaiselle vallan hyvin. Hampurissa ihmiset ensin katsoivat tarkemmin, kuka minä olin naisiani, ennen kuin halusivat kaveerata. Samoin Pohjanmaalla. Ystäviä kyllä sitten löytyi molemmilta seuduilta.

Ehkä suomalaisen puhekulttuurin kukkasia on nykyisin tavaksi tullut jatkuva niinkuttelu. Puhujat eivät oikein pysy omassa puheessaan mukana ja lisäävät puheeseensa tyhjiä sanoja ”niinku”, ”tavallaan” ja ”ikään kuin”.

Suomessa asuvat ulkomaalaiset sanovat lähes kuin yhdestä suusta, että heitä vaivaa suomalaisten hiljaisuus. Ei tervehditä, ei kommentoida. He eivät aina ymmärrä, että suomalainen antaa toisen sanoa asiansa loppuun asti ja kuuntelijan on vaiettava. Saksassa ja lähes kaikissa muissa maissa keskeytetään puhetta koko ajan. Jos et keskeytä ja muista tituleerata nimeltä keskustelukumppaniasi vähän päästä, olet epäkohtelias.

Ei liene kovin tärkeää, kumpi tapa on parempi, tärkeämpää on tietää, mitä kussakin yhteisössä on tapana. 

 

 

Ranskan tuomioistuin pysäyttää tuulivoiman

Teollinen tuulivoima on valloittanut Ranskan ja jättänyt jälkeensä tuhoutuneen maiseman ja raivostuneen väestön. Vaikka valtavat tuulivoimalat väittävät olevansa ekologinen ratkaisu, ne ovat osoittautuneet katastrofiksi ympäristölle ja kulttuuriperinnölle.

-------------------

Isku tuulivoimalobbareita vastaan

Ranska kyseenalaistaa tuulipuistojen toiminnan jatkamisen kohtuuttomien melupäästöjen vuoksi

 Dagmar Jestrzemski, Preußische Allgemeine Zeitung,  22.3.2024

Yllättäen Ranskan valtioneuvosto hyväksyi 8. maaliskuuta ympäristöjärjestö Fédération Environnement Durable -järjestön (FED, Kestävän kehityksen liitto) valituksen. Järjestö oli valittanut, että maalla sijaitsevien tuulivoimapuistojen ympäristöarviointi rikkoo voimassa olevia lakeja ja että tuulivoimaloiden melupäästöt häiritsevät kohtuuttomasti kansalaisia.

FED:n kanteeseen liittyi 15 alueellista ympäristönsuojelujärjestöä ja tuulivoiman vastaista aloitetta. Päätöksellään Ranskan korkein oikeus on julistanut maalla sijaitsevien tuulipuistojen meluntorjuntaa koskevat viralliset määräykset riittämättömiksi ja lainvastaisiksi. Tämän seurauksena kaikki olemassa olevien tuulivoimaloiden luvat on peruutettu.

FED oli iloinen voidessaan ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä kansainvälisessä lehdistötiedotteessa. Päätöstä pidetään merkkipaaluna Ranskan energiapolitiikassa. Seurauksia nykyisille ja suunnitelluille maatuulivoimaloille ei ole vielä ennakoitavissa. Ne liittyvät myös kysymyksiin nykyisten tuulipuistojen taloudellisesta elinkelpoisuudesta uusien säännösten perusteella.

On mahdollista, että maatuulivoimaa, joka on naapurimaassa erittäin epäsuosittua, vähennetään huomattavasti. Tuomio valottaa myös Saksan ja Ranskan välistä syvää kuilua kansalaisoikeuksien ja ympäristönsuojelun suhteen. Näitä oikeuksia on Saksassa viime aikoina rajoitettu entisestään tuulivoiman lisääntyessä joka vuosi, kun uusiutuvia energialähteitä koskevaa lakia (EEG) on tarkistettu. Sen sijaan tuulivoimasijoittajien ja -yritysten oikeuksia on vahvistettu, samoin kuin kuntien ja alueiden oikeuksia. Ne saavat hyväksyä tuulivoimasijoittajien tekemät rahatarjoukset "hintana" uusien tuulipuistojen rakentamisluvasta, vaikka asukkaiden enemmistö vastustaa näitä hankkeita jyrkästi.

On huolestuttavaa, että Saksan johtavat tiedotusvälineet jättävät sensaatiomaisen tuomion huomiotta. Tässä maassa tällaisella oikeudenkäynnillä ei olisi mitään mahdollisuuksia, eikä vähiten siksi, että ympäristöjärjestö NABU (Saksan luonnonsuojeluliitto )on yhä vastahakoisempi asettumaan kansalaisten puolelle, jopa silloin, kun on kyse metsien ja ehjien ekosysteemien suojelusta.

Ainoastaan portaali "de.dayfr.com" tiedotti Ranskan valtioneuvoston tuomiosta ja korosti Saksan ja Ranskan välisiä eroja kansalaisoikeuksien osalta:

"Kaiken kaikkiaan havaitsemme, että valtio on tietoinen tuulen aiheuttamasta ympäristöhaitasta. On selvää, että tämä valtioneuvoston päätös on takaisku tuulienergialobbarille!". Valtioneuvosto teki päätöksellään tarpeettomaksi tuulivoimayhtiöiden itse kehittämän pöytäkirjan, jolla mitataan tuulivoimaloiden aiheuttamaa melusaastetta", selittää Fabien Bouglé, joka on johtava henkilö tuulivoiman kehittämisen vastustamisessa. Toisin sanoen asukkailla, jotka joutuvat tuulivoimaloiden aiheuttaman melusaasteen uhreiksi, on (Ranskassa) parempi lainsäädännöllinen arsenaali, jolla he voivat saada äänensä kuuluviin valtiovallan taholta."

 

 

 

Aiheesta lisää: https://wildbeimwild.com/franzoesisches-gericht-stoppt-windkraft/

 

 

Ajokorttikoe epäonnistui

Saksassa joka toinen ei läpäise ajokortin teoriakoetta. Psykologian professori Florian Beckerillä on karu teoria: syynä eivät ole ulkoiset olosuhteet, vaan nuorten suorituskyvyn huolestuttava heikkeneminen.

Huolestuttavia tietoja nuorten ajokorttikoetuloksista: Noin 50 prosenttia ei enää ymmärrä teoriaa ja reputtaa. Näin voi käydä kenelle tahansa ajoittain. Mutta 50 prosenttia? Uusi negatiivinen ennätys. Beckeristä se on osoitus siitä, mitä me psykologit kutsumme vakaviksi "kognitiivisiksi vajeiksi". Tarkemmin sanottuna: alhainen älykkyysosamäärä, typeryys. Ja itsekurin puute.

Eikä hän usko tavanomaisia selityksiä:

- "Se on autokoulujen vika, he selittävät liian huonosti!"

- "Kaikki on muuttunut niin monimutkaiseksi, nyt on olemassa sähkömoottorikelkkoja!"

- "Ahne katsastuslaitos! He haluavat vain rikastua sillä."

Lisäksi teoriakokeet ovat saatavilla 12 kielellä, joten kielitaidon puute ei ole selitys.

Olkaamme rehellisiä: teoriakoe on puhtaasti oppimistesti. Istu alas, opettele, tule kuulustelluksi, istu taas alas, jatka oppimista... kunnes osaat sen. Kyllä, suuri osa siitä voi tuntua "kaukana käytännöstä", epäkiinnostavalta ja tylsältä. Mutta se on hallittava. Hyvin samanlaista kuin mitä tapahtuu suurelta osin koulussa.

Hälyttäviä tietoja saksalaislasten suorituskyvystä

Valitettavasti se, että lapset yhä useammin epäonnistuvat teoriakokeissa, sopii surulliseen kuvioon, joka liittyy eri lähteistä saataviin lasten suorituksia koskeviin tietoihin.

- Noin 25 prosenttia lapsista ei osaa lukea eikä kirjoittaa kunnolla peruskoulun jälkeen. (IGLU:n tutkimus). Yhä useammat pääsevät kuitenkin edelleen lukioon.

- Suoritukset matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa ovat laskeneet yli 10 vuoden ajan (PISA-tutkimus).

- Jotta lapset eivät kehittyisi, kaikkia standardeja on laskettu yhä alemmas. Arvosanat paranevat ja paranevat - huolimatta objektiivisesti heikentyneistä suorituksista. Tämän seurauksena noin 30 prosenttia lapsista saa nyt valtakunnallisesti ylioppilastutkinnon.

- Parhaana oleminen tai jopa voittaminen on nyt paheksuttavaa, ja sellainen poistetaan järjestelmällisesti. Esimerkkinä voidaan mainita kilpailu peruskoulujen kansallisissa nuorten peleissä.

- Yhä useammat raportit kentältä täydentävät kuvaa: lapset tulevat myöhässä, eivät enää tee läksyjään, saapuvat kouluun ilman aamiaista, koska huoltajien on liian uuvuttavaa lähteä aamulla ulos, välinpitämättömät ja passiiviset vanhemmat, sääntöjen puute ja väkivalta. Rehtorit, jotka vastustavat tätä ja vaativat kuria, raportoivat poliittisesta painostuksesta.

 

Lähde: Focus online 

*****************************************************

 

 

Naistenpäivää

Naiset ovat aina muuttaneet maailmaa: he eivät olleet vain "ensimmäisiä lajissaan", he olivat ensimmäisiä ylipäänsä. He tutkivat, kirjoittivat maailmankirjallisuutta ja julistivat uusia aikakausia taiteessa. Vera Weidenbach kirjassaan "Die unerzählte Geschichte" (Kertomaton tarina) paljastaa vihdoin, miten naiset ovat vaikuttaneet nykymaailmaan. 

Todellisuudessa Walt Disney ei luonut ensimmäistä animaatioelokuvaa, vaan Lotte Reiniger. Rosalind Franklin kuvasi DNA:n, Ada Lovelace ensimmäisen tietokoneohjelman ja Lise Meitner ydinfission. Camille Claudel muovasi modernia kuvanveistoa, ja Margarete Steffin toi pienten ihmisten äänet Bertolt Brechtin maailmankuuluun näytelmään.

 

 

Miehet ja penkkiurheilu

Miksi juuri miehet katsovat televisiosta urheiluohjelmia?

Mäkihyppy,  mestaruusliiga, Tour de France. Kaikkea täytyy katsoa. Miehet istuvat sohvalla ja jännittävät lopputulosta. 

Miksi? Koska heidän aivonsa käskevät tekemään niin.

Täydellinen ilta. Television urheiluohjelmat ovat jo vuosikymmeniä olleet miesten mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa.  © Harold M. Lambert/​Getty Images

Miksi juuri miehet katsovat urheilua, mitä urheilulajia tahansa – kunhan vain urheilua tulee?  

 

Teoria 1.
Parman yliopiston tutkijat löysivät apinoita tutkiessaan kummallisen ilmiön: kun yhteisön joku jäsen katseli jonkun muun tekevän jotain – esimerkiksi syövän maapähkinää – sen aivojen samat solut aktivoituivat aivan kuin sillä maapähkinän syöjällä, aivan kuin se olisi itse ollut syömässä. Tutkijat alkoivat kutsua näitä soluja ”peilihermosoluiksi”, ja samat toiminnat löytyivät myöhemmin myös ihmisillä.

Toisin sanoen: ihmisaivot peilaavat toimintoja, joita se näkee toisilla, aivan kuin se tekisi niitä itse. Myös silloin, kun ihminen näkee toiminnot televisiossa. Kun siis näen jonkun voittavan urheilussa, tunne sanoo minulle, että olen tuo voittaja itse. Kun joku hurraa televisiossa, hurraavat minun aivoni myös. Näkemisen ja tekemisen ero hämärtyy. New York Times kiteytti asian näin: ” "Miljoonat fanit, jotka katsovat suosikkiurheiluaan televisiosta, ovat riippuvaisia siitä, koska se aktivoi heidän peilineuroneitaan."
https://www.nytimes.com/2006/01/10/science/cells-that-read-minds.html

Sama asia tapahtuu muuten myös katsoessa pornoa…

Tämän lisäksi Rooman yliopiston tutkijat huomasivat, että vaikutus on sitä vahvempi, mitä paremmin katsoja itse tuntee kyseisen urheilulajin. Esimerkiksi: jos itse pelaa jalkapalloa, jalka ikään kuin valmistautuu potkuun.

Maailmanlaajuisesti miehet harrastavat paljon enemmän urheilua kuin naiset, josta syystä myös urheiluohjelmat ovat varsin miesvoittoisia. Ja totta kai sitten niitä juuri miehet katsovat.

Kun siis oikeasti makaa sohvassa ja katsoo televisiota, aivot ajattelevat, että onkin itse aktiiviurheilija. 

 

Teoria 2. Miehet katsovat mielellään yhdessä samaan suuntaan. Evoluution syytä!

Etnologit ovat tästä samaa mieltä: Urheilun juurisyy on leikillinen (mutta vakavasti otettava) valmistautuminen metsästykseen ja taisteluun. Miespuoliset esi-isämme harjoittelívat vapaa-aikanaan heittämistä, juoksua ja hyppäämistä saadakseen saaliin kiinni tai valmistautuakseen tarvittaessa sotatoimiin. Jo pojat otettiin mukaan harjoitteluun, sillä heidänhän oli tulevaisuus. Naisia harjoittelu luonnollisesti kiinnosti vähemmän.

Vahvat liittolaiset – siis hyvä tiimi – lisäsi mahdollisuutta löytää ruokaa, turvaa, maata tai lisääntymistä. Siksi juuri miehet liittyvät seuroihin tai seurojen ihailijoihin.

Kysymykseksi tosin jää, miten television urheilukilpailun katsominen nykyisin lisäisi näitä valmiuksia… Evoluutiobiologi Michael P. Lombardo Michiganissa sijaitsevasta Grand Valley State Universitystä uskoo urheilulla olevan toinenkin tehtävä: Hän pitää jalkapallokenttää tai -stadionia parittelupaikkana, jossa urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta - kuten esimerkiksi pohjoisamerikkalainen preeriakana. Lombardo uskoo, että naaraiden ei ole ehdottoman välttämätöntä katsella: Uroksille kyse on myös siitä, että he oppivat vahvimmilta ja voitokkaimmilta eläimiltä tai eivät edes yritä taistella ylivoimaista urosta vastaan.
https://www.researchgate.net/publication/230571143_On_the_Evolution_of_Sport

"Aivan kuten aktiivinen urheilu antaa pojille tilaa tulla miehiksi", kirjoittaa yhdysvaltalainen sosiologi Douglas Hartmann, "urheilun katsominen auttaa miehiä vahvistamaan, parantamaan ja ylläpitämään miehisyyttään". Tämän vuoksi miehet - stadionilla tai television ääressä - ovat ensisijaisesti kiinnostuneita kilpailusta ja tuloksista, kun taas naisten kiinnostusta urheiluun ohjaavat enemmän sosiaaliset näkökohdat, kuten ajan viettäminen ystävien ja perheen kanssa. https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1525/ctx.2003.2.4.13

Miehiin vaikuttaisi siis paljon enemmän heidän suosikkijoukkueensa tai -urheilijansa voitto tai tappio - ja he nauttisivat enemmän urheilun seuraamisesta yksin.

Psychology Todayn mukaan on myös syy siihen, miksi miehet istuvat mielellään ryhmissä television ääressä. Naiset katsovat mieluummin toisiaan suoraan kasvoihin saadakseen enemmän tietoa toiselta ja rakentaakseen vahvemman sosiaalisen suhteen. Miehet taas katsovat mieluummin samaan suuntaan seistessään tai istuessaan vierekkäin; suora katsekontakti voidaan aina nähdä haasteena tai vastakkainasetteluna. Istuminen vierekkäin television ääressä on miehille riskitön tapa rakentaa läheisyyttä ja emotionaalista läheisyyttä. https://www.psychologytoday.com/intl/blog/he-speaks-she-speaks/201404/why-you-stand-side-by-side-or-face-to-face

 

Teoria 3.  Urheiluohjelmat tehdään miehille

Julkisilla televisiokanavilla oli aluksi hyvin vähän urheiluohjelmia. Se muuttui kaupallisten kanavien tulon myötä mainostajien paineesta: miehet haluttiin televisioiden ääreen, koska Amerikassa yleensä he olivat pääasiallisia perheen toimeentulon ansaitsijoita ja siis mainoksetkin oli parempi suunnata heille. Sen mukaan valittiin ohjelmat, joista urheilu oli mitä sopivin.

Jotta urheilutoimitukset vetoaisivat erityisesti miehiin, niitä räätälöitiin yhä enemmän heille suunnattujen analyysien ja tutkimusten avulla, esimerkiksi Formula 1:ssä. "Painopiste oli draamassa ja spektaakkelissa", Bertling sanoo. "On mitattu, että miehet pitävät siitä, kun leikkaustiheyttä lisätään, jotta televisiossa nähtävästä kilpailusta saadaan entistäkin dramaattisempi."

Sitä, mikä naisia kiinnostaa urheilussa, ei edes tutkittu.

Dramatiikan ensisijaisuus - ja siten urheilun niin sanotusti miesten katse - on muuttunut sittemmin hyvin vähän. Bertlingin mukaan olemme tottuneet siihen, miten urheilu esitetään: "Meillä on hyvin, hyvin selkeät kuviot päässämme siitä, miten jännitys luodaan. Kameran asennot, leikkausjaksot. Tutut tehosteet."

Suurtapahtumat kuten vaikkapa jalkapallon maailmanmestaruusottelut tuovat nykyisin myös paljon  naisia televion ääreen. Mutta muut urheilulajit kuten Formula 1 ovat miestoimittajien tekemiä ja siksi varmaankin myös miehille suunnattuja, joten ne eivät naisia juurikaan kiinnosta. 

 

Teoria 4. Testosteronia sohvalla - miehet tulevat onnellisiksi.

Toiminnot, jotka voivat lisätä dopamiinitasoja elimistössä: hyvä uni, runsas liikunta, proteiinipitoinen ruokavalio, sokerin ja kahvin välttäminen, auringonotto, seksi.

Neurologista välittäjäainetta dopamiinia kutsutaan usein onnellisuushormoniksi; se kohottaa mielialaa, innostaa ja motivoi meitä. Koska aivot tuntevat itsensä palkituiksi joukkueen voiton jälkeen, ne ovat motivoituneita toistamaan dopamiinin vapautumiseen johtaneita toimintoja.

Vuonna 2010 tutkijat analysoivat espanjalaisten jalkapallofanien - miesten ja naisten - testosteronitasoja Espanjan ja Alankomaiden välisen MM-finaalin aikana (1:0 jatkoajan jälkeen). Kaikkien fanien testosteronitasot nousivat ottelun aikana. Miesfanit ovat todennäköisesti ammentaneet tästä ylivoiman ja hallitsevuuden tunteen. Testosteronilla ei ole vastaavaa vaikutusta naisiin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3329546/

Tämä voisi myös selittää, miksi voittajafanit mellakoivat väkivaltaisesti tärkeiden urheilumenestysten jälkeen: myös testosteroni tekee ihmisestä aggressiivisen, eikä sen vuoksi tarvitse edes olla stadionilla.

Sosiaalinen vahvistus ei ole vain hormoneja, vaan myös vuorovaikutusta. Voit soittaa isällesi aamulla ja kysyä: "Näitkö eilen pelin?" (retorinen kysymys, hän näki sen aina). Voit keskustella jonkun pelaajan taktiikasta työkaverien kanssa (hyvin harvoin naispuolisten kanssa) lounastauolla. Eräs tuttavani kertoi minulle hiljattain, että eräs ystäväni oli muuttanut Kanadaan ja joutui nyt katsomaan jääkiekko-otteluita säännöllisesti, koska muuten hän ei saisi sananvaltaa toimistossa.

Amerikkalainen psykologi Richard Jackson Harris kirjoittaa: "Urheilun harrastamisen lisäksi myös urheilun katselusta televisiosta on tullut osa miesten sosialisaatiota." Tuskin millään muulla alalla miehet kokisivat voivansa antaa tunteilleen vapaat kädet, koskettaa tai halata toisiaan.

 

Teoria 5.  Täydellisen tietämätön. Ihana olotila.

Miehet katsovat urheilua, koska he haluavat tietää, kuka voittaa.

 

Lähde:

https://www.zeit.de/sport/2024-01/maenner-tv-sport-wettkampf-evolution/komplettansicht

 

Äärioikeistolaisten salainen kokous Saksassa marraskuussa 2023

 

Kuva: Correctiv

 

Äärioikeistolaisten kokous: "Se voisi olla vaikka Netflix-sarja. Mutta se on totta"

Huvila Potsdamissa, julmia karkotusfantasioita: äärioikeistolaisten salainen kokous muistuttaa natsiaikaa, sanoo historioitsija Markus Roth. Vain sattumaa?
Markus Roth on Fritz Bauer -instituutin tutkijatohtori ja tutkii kansallissosialismin ja holokaustin historiaa.

Potsdamissa, lähellä Wannseen konferenssin huvilaa, jossa kansallissosialistit suunnittelivat juutalaisten kansanmurhaa 80 vuotta sitten, AfD:n poliitikot, uusnatsit ja varakkaat yrittäjät tapasivat marraskuussa. He keskustelivat salassa miljoonien ihmisten karkottamisesta Saksasta. Muistutus Saksan historian synkimmästä luvusta, sanovat useat poliitikot.

AfD - Alternativ für Deutschland - on Saksan populistipuolue, kuten meillä Perussuomalaiset.  

Miksi näitä kahta tapahtumaa voi verrata keskenään? Ensinnäkin, molemmissa pieni ryhmä ihmisiä kokoontuu salaiseen kokoukseen päättääkseen miljoonien ihmisten kohtalosta, ihan kuin sellainen olisi jokapäiväinen asia. Siten oli myös tammikuussa 1942, kun parikymmentä ihmistä tapasivat päättääkseen noin yhdentoista miljoonan juutalaisen kohtalosta. Ja toisaalta samanlaista on rasistinen käsitys kansalaisuudesta ja täydellinen ihmisvihamielisyys, joka oli tuolloin vallalla ja joka on tämän uuden kokouksen perusajatus.

Eroa kuitenkin on se, että tuolloin kyseessä oli valtion ja puolueen päättäjät. Heillä oli valta toteuttaa suunnitelmansa saman tien. Nyt paikalla oli puolue, jolla on lähes kaikissa osavaltioiden parlamenteissa ja joilla on paljon kannattajia, mutta ennen muuta mukana on myös äärioikeistolaisia, uusnatseja ja hulluja, jotka elättelevät ihmisvastaisia fantasioitaan. Ja he vetoavat etupäässä natsiajan etniseen kansalaisuuskäsitteeseen. Formularbeginn

Martin Sellner, Saksassa äärioikeistolaisena tunnetun identiteetti-liikkkeen johtaja, oli kuuleman mukaan puhunut kokouksessa ”pääasiallisesta suunnitelmasta” kolmen ihmisryhmän suhteen, jotta ”ulkomaalaisten maahan asuttaminen saataisiin peruutettua”: turvapaikanhakijat, ulkomaalaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa ja Saksan kansalaiset, jotka hänen mielestään eivät kuulu Saksaan.  Näin kertovat Correctiv-ryhmän tutkijajournalistit, jotka löysivät tiedon kokouksesta.

Tämä tarkoittaa, että kansalaisia voivat olla vain ne, jotka ovat ”puhtaita” saksalaisia, joilla siis on saksalaiset esivanhemmat. Vuodesta 1935 natsit Nürnbergin rotulait kielsivät kansalaisuuden juutalaisilta ja romaneilta. Tämä sama erottelu oli tosin voimassa pitkään myös Länsi-Saksassa, tosin ilman juutalais- ja romanivastaista suunnittelua. Tämän uuden kokouksen osanottajat ovat siis samassa linjassa aiemman kokouksen kanssa siinä, mikä koskee maahanmuuttajien massiivista siirtämistä pois maasta. He puhuvat myös Saksan kansalaisista, jotka heidän mielestään ” eivät kuulu Saksaan” ja jotka myös pitäisi saada pois maasta. Eli ottaa heiltä Saksan kansalaisuus pois. Natsiaikana se tarkoitti päättämistä miljoonien ihmisten tappamisesta.

Correctivin mukaan Sellner puhui myös Pohjois-Afrikkaan perustettavan "mallivaltion" puolesta, johon voitaisiin sijoittaa jopa kaksi miljoonaa karkotettua. Myös tällainen asia oli esillä natsikokouksen aikaan. Puhuttiin nk. ”Madagaskar”-suunnitelmasta: ajateltiin, että kaikki juutalaiset voitaisiin karkottaa Saksan vallan alaisuudesta Euroopassa Afrikan kaakkoisrannikolla sijaitsevalle Madagaskarin saarelle ja jättää selviytymään omillaan. Tämä oli erheellinen harhaluulo, joka levisi hetken aikaa vuonna 1940 sen jälkeen, kun Ranska oli lyöty.

Potsdamin pyöreän pöydän keskustelussa puhuttiin myös "räätälöidyistä laeista" ja "paluumuutosta", joka olisi joukkokarkotuksen uusi nimi.

Tällaiset sanat ovat kiertoilmaisuja - naamiointitermejä, joita äärioikeistolaiset uusnatsit käyttävät vetoamalla laajoihin yhteiskuntaryhmiin. He yrittävät rakentaa kielellistä siltaa. Tämä on myös vanha menetelmä, jota natsit käyttivät ennen valtaantuloaan ja myös Kolmannessa valtakunnassa, Wannseen konferenssissa ja muissa yhteyksissä. Silloin "erityiskohtelu" tarkoitti yksinkertaisesti murhaa. Ja "lopullinen ratkaisu" tarkoitti holokaustia.

Nykyinen maahanmuuttokeskustelu osoittaa saman. Jotkut puhuvat jo "kotiuttamisesta" karkottamisen sijaan. On suuri vaara, että tällainen terminologia muuttaa myös ihmisten arvostelukykyä. Tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa tällaiset sanat otetaan joskus käyttöön ilman harkintaa, imeytyvät keskusteluun ja normalisoituvat.

Peruslain vastaisen Saksan kansalaisten karkotussuunnitelman lisäksi AfD:n Sachsen-Anhaltin osavaltion parlamenttiryhmän johtajan Ulrich Siegmundin kerrotaan puhuneen Potsdamissa myös tarpeesta muuttaa katukuvaa ja painostaa ulkomaisia ravintoloita, toisin sanoen ”savustaa” ulkomaalaiset pois maasta.

 

Lähde: https://www.zeit.de/wissen/geschichte/2024-01/rechtsextremes-treffen-afd-historische-vorbilder/komplettansicht