perjantai 16. elokuuta 2013

Venäjän sanat matkustavat

Saksan sanat matkustavat. Niin venäjänkin. Kielikysymys käy taas kuumana, pakkoruotsia ehdotetaan poistettavaksi ja ainakin itäisessä Suomessa venäjän opetuksen tuntuvaa lisäämistä. Olen samaa mieltä, paitsi jos emme tarvitse rahaa ja haluamme eristäytyä maailmasta...

Minusta nämä sanaluettelot ovat aina yhtä mielenkiintoisia. Lainaan suoraan sanaluetteloa wikipediasta, lisää voi lukea sieltä. Kaikkiaan venäjästä, muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta on lainattu suomen kieleen noin tuhat sanaa.
 
Vanhoihin teknologioihin liittyvässä sanastossa venäjän vaikutus lienee voimakkain vaatteiden ja niiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden ja työvälineiden osalta. Merkittävästi on lainattu myös ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineiden, ja ruokien nimityksiä.
Huomionarvoinen vanha venäläisperäinen lainasanakerrostuma liittyy kristinuskon peruskäsitteisiin, kuten pappi, suntio, risti ja raamattu.


Monet venäläisperäiset sanat ovat tulleet suomen kieleen karjalan kielen kautta. Karjalan kielessä on paljon enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin suomessa. Suomen itäisissä murteissa käytetään enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin läntisissä murteissa. Eniten vierasperäisiä sanoja suomeen on kuitenkin tullut germaanisista ja baltian kielistä. 
  • ikkuna (окно, okno) Karjalassa tunnettu muoto akkuna on lähempänä kyseistä venäjän sanaa. Samaa sukua on ikoni.
  • kanava (канава, kanava eli oja)
  • kapakka (кабак, kabak)
  • kapusta - eli puukauha itämurteissa (kopýtska eli keppi tai keittokauha)
  • kasarmi (joko venäjästä: kazárma, tai ruotsista: kasarm, tai molemmista. Alun perin italian kautta provensaalista)
  • kasku (сказка, skazka eli satu )
  • kauha (ковш, kovs eli kousikka ), todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina
  • kasari - eli pieni kattila (monia mahdollisia venäläisiä etymologioita, ehkä alun perin turkin kielestä)
  • katiska (muinaisvenäjä:cotici; monikko sanasta häkki)
  • kauhtana (vanha venäjä: kavtan, nykyvenäjä: kaftán eli pitkäliepeinen takki. Venäjään turkin kautta persiasta)
  • kiipeli (гибель, gibel eli perikato,tuho)
  • kiisseli (кисель, kisel eli hyytelö,kiisseli)
  • kolpakko - eli tuoppi (колпак, kolpak eli yömyssy)  колпачок - pieni lasi, pieni pullo, pullon korkki
  • kutrit (кудри, kudri eli kiharat)
  • kuontalo (muinaisvenäjä: kudélja eli langanteossa käytettävä tukko pellavaa tai hamppua)
  • laatia (ладить, laditđ eli järjestää, sovittaa)
  • lavitsa (лавица, lavica eli penkki) от слова "лава, лавка, произв. лавочка, лавица)
  • leima (клеймо, kleimo)
  • leipä (хлеб hlebSuomen sanojen alkuperä-teoksen mukaan kuitenkin germaaninen laina.
  • lusikka (ложка, ložka)
  • lutka (bludnyi eli haureellinen, irstaileva)
  • läävä - eli navetta itämurteissa (muinaisvenäjä: hlev)
  • majakka (маяк, majak eli majakka, tanko, seiväs)
  • miero - eli kiertolaisuus, vieraus, kodittomuus, kuten ilmaisussa "mieron tiellä" (mir eli maailma, rauha)
  • muokata (muinaisvenäjä, rekonstruktio: moka eli kidutus, vaiva)
  • murju (мурья, murja eli ahdas pimeä huone)
  • naatti (muinaisvenäjä, rekonstruktio: nat eli juurikasvin varsi)
  • pappi ja poppa (поп, pop)
  • patukka (беточка, betotška eli keppi)
  • piirakka (пирог, pirog)
  • pirtti - eli tupa (muinaisvenäjä: pirti eli sauna)
  • pirtu (spirt eli väkiviina, alkujaan latinasta: spiritus eli henki)
  • pohatta (богач, bogatš eli rikas) богатый = rikas
  • pomo (помощник, pomoštšnik eli apulainen)
  • porkkana (murt. боркан, borkan)
  • porukka (порука, poruka eli takaus, takuu)  ven. kylissä yhteisvastuujärjestelmä, johon kuuluivat kaikka kylän asukkaat "круговая порука", ketju(piiri)vastuu.
  • putka (будка, budka eli koju, vaja)
  • pätsi eli helvetti tai uuni (pec eli uuni)
  • remontti - eli korjaus tai urakka (ремонт, remont)
  • reuhka - eli karvahattu tai huono hattu (треух, treuh eli tietyn tyyppinen karvalakki)
  • riesa (граза, graza eli tunkeileva ihminen)
  • risti (крест, krest, muinaisvenäjän krst)
  • rotu (vanha venäjä: rodu, nykyvenäjä: rod, eli laji, syntyperä, heimo, laatu)
  • ruoska (rozga)
  • russakka (prusak eli preussilainen)
  • rosvo (разбойник, razboinik eli ryöväri)
  • rokuli (progul eli laiminlyöty työaika)
  • rukkanen (рука, ruka eli käsi)
  • saapas (cапог, sapog)
  • sassiin (sejčas eli heti paikalla)
  • savotta (завод, zavod eli tehdas)
  • sepeli (щебень, kivimurske)
  • siisti (чистый, tšistyi eli puhdas)
  • simpukka (жемчуг, žemtšug eli helmi)  alun perin kiinasta
  • smetana (сметана, smetana)
  • suntio (muinaisvenäjä, rekonstruktio: sodija, tuomari)
  • tarina (старина, starina eli muinaisuus)
  • tavara (товар, tovar)
  • tolkku (толк, tolk eli ajatus, järki)
  • tolvana (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää")
  • toveri (товарищ, tovarištš)
  • tsasouna, säässynä (casóvnja eli ortodoksinen rukoushuone)
  • tuska (toská eli ikävä, alakulo)
  • tuuma, duuma (дума, dúma eli ajatus, miete) 
  • vapaus (свобода, svoboda)
  • vasta (muinaisvenäjän hvost eli häntä)
  • vesseli (весёлый, vesjolyi eli iloinen)
  • viesti (весть, vest eli sanoma, uutinen)
  • voro (вор, vor eli varas) 
  • karsina (корзина, karzina eli kori)
  • kohmelo ja pohmelo (похмел, pohmel eli krapula)
  • narikka eli naulakko (tulee vanhasta vaatekaupustelijan kojua tai vaatteidenmyyntitoria tarkoittavasta sanasta narinkka, joka tulee venäjän ilmaisusta на рынке, na rynke, 'torilla')
  • pulittaa - eli maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja)
  • sapuska (закуска, zakuska eli alkupala)
  • sontikka, sontsa (зонтик, zontik eli päivänvarjo)
  • voda - (вода, eli vesi)  ja tietenkin vodka, pieni vesi
Karjalaiset pajattavat kun he laulavat, haastavat kun puhuvat ja rotukin on yksinkertaisesti vain kansa... Kun sitten Suomen karjalaiset asutettiin Kanta-Suomeen, niin muut suomalaiset pitivät heidän kielenkäyttöään kummallisena. Ja ruotsinkieliset eivät huolineet heitä lainkaan... Minä karjalaisena taas ymmärrän karjalan kieltä, sillä monet sanat ovat tuttuja lapsuudestani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti