sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Karjalan kylissä



Vähän jälkijättöisesti kirjoitan lisää kesälomasta. Tänä kesänä emme siis käyneet isoissa kaupungeissa Karjalassa, vaan kiertelimme kyliä. Isot tiet ovat hyvässä kunnossa, mutta pienet aivan surkeita, edelleenkin. Ja rajoilla jonotetaan kuten ennenkin. Inhottavia eivät ole venäläiset virkailijat, vaan suomalaiset bensaturistit...




Voi! Valtavia peltoaukoita, joilla ei kasva yhtään mitään! Jättiputkeakin silmänkantamattomiin. 


Tämä Karjalan tasavallassa. Iso osa entistä Suomen Karjalaa kuuluu Leningrad oblastiin ja siellä meihinkin on vallan toinen. Käkisalmi on moderni kaupunki siinä missä kaupungit Suomessakin… kun taas Sortavala näyttää olevan hajoamispisteessä. Saati sitten kylät! 







Puuarkkitehtuuri on kaunista, ajatonta, sopusuhtaista, mutta rakennukset ovat huonossa kunnossa. Tietenkin kävimme kaikissa vastaan tulleissa kirkoissa ja tsasounoissa. Siitä myöhemmin enemmän. 
Matkamiehenristejä on siellä täällä, lähinnä tien risteyksissä, paikoissa mihin suomalaiset laittaisivat kukkia liikenteessä menehtyneille ystävilleen. 

Karjalaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Karjalan kieltä emme kuulleet lainkaan, emme edes hotelleissa.

Hotelli onkin sitten hassu asia sikäli, että yllätyksiä on monenmoisia. Vessa toimii miten sattuu, suihkusta tulee vettä tai sitten ei, sänky natisee ja lattiassa on reikiä. No, hinta ei ole päätä huimaava. Puurotta ei aamiaisesta selviä…

 
 Hotelli Karelia Suojärvellä. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti