Arvoitus Sveitsi

Kallis valuutta Sveitsin frangi asettaa sveitsiläisille yrityksille suuria haasteita. Ja kuitenkin sveitsiläiset ovat optimistisia. Miksi?

 

Niin korkeita palkkoja kuin Sveitsissä ei makseta oikein missään koko maailmassa, vaikka frangin arvo on noussut dollariin, markkaan ja euroon nähden 90-luvun alusta jopa 73 prosenttia. Vaikka Sveitsin kansallispankki tammikuussa vapauttikin frangin, kuitenkin sen arvo nousi heti taas ylös.

Esimerkiksi sveitsiläinen Stadler Fahrzeuge AG kilpailee veturien valmistuksessa maailman suuren konsernien kanssa ja menestyy. 80-luvun alusta nykypäivään yritys on kasvanut 500-kertaiseksi. Tai Jaisli, joka valmistaa paitsi erikoisruuvimeisseleitä ja myy niitä 70 maahan, myös erikoisvälineitä kirurgisiin leikkauksiin.

Taantuma, kyllä se on sielläkin. Mutta Sveitsi on tottunut selviämään. Aina se nousee, sillä se osaa sopeutua mihin olosuhteisiin tahansa. Neljä kieltä, neljä erilaista aluetta ja ajattelumallia. Tärkein tekijä maassa on kaikille yhteinen: se on taloudellinen käytännöllisyys, sopeutuvaisuus. Pankit ovat tärkeitä, mutta eivät taloudellisen menestyksen tärkein tekijä. Suuret kansainväliset konsernit tekevät maassa erikoistuotteita, esimerkiksi lääketeollisuus tai luksustuotevalmistajat. Keskisuuret sveitsiläiset yritykset valmistavat sellaisia erikoistuotteita, joilla hinta ei ole tärkein tekijä.

Työmarkkinat ovat täysin vapaat. (Tässä terveiseni Suomen byrokratialle.) Lisäksi Sveitsi hyötyy niistä sadoista tuhansista ulkomaalaisista, joita vuosittain maahan tulee. Vierasmaalaisista työntekijöistä huolehditaan myös mallikelpoisesti. (Tässä terveiseni halla-aholaisille.) Palkkaa saa myös kouluttamaton työntekijä keskimäärin 4000 frangia (vajaa 4000 euroa) kuukaudessa. Hiljan tehty tutkimus siitä, kannattaisiko Stadlerin tuotanto siirtää Saksaan, tuotti yllättävän tuloksen: vaikka Sveitsi on kallis, ei siirtäminen mitään halventaisi: Sveitsissä tehdään 400 tuntia enemmän töitä kuin muissa Euroopan maissa. Siis pitemmät päivät ja lyhyemmät lomat. (Tässä terveiseni Suomen vahvalle ay-liikkeelle.) Corrado Pardinin, Unian, Sveitsin suurimman ammattiyhdistyksen johtajan mukaan Sveitsin ay-liike puoltaa tätä: enemmän käytännön ratkaisuja, vähemmän ideologiaa, kaikkien eduksi. Vuonna 2012 tehty aloite pidentää vuosilomaa neljästä kuuteen viikkoon sain kansalta murskatappion.

Sveitsi panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, huomattavasti enemmän kuin missään korkean elintason maassa.

Tutkijana toimiva saksalainen kardiologi Jens Eckstein tulee joka päivä Sveitsiin töihin Saksasta. Hänen mielestään ainoa tekijä, miksi hän on töissä Sveitsissä, ei ole palkka. ”Kaikki on kohdallaan. Lisäarvo syntyy tyytyväisistä työntekijöistä.” Innovatiivinen ympäristö, paljon vapautta. Työttömyys Sveitsissä on 3,5 prosentin luokkaa, vaikka väkimäärä on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana neljänneksen.

Sveitsiä moititaan muissa maissa sulkeutuneisuudesta. Pelkästään kotimaan markkinat olisivat liian pienet, Sveitsissä on 8 miljoonaa asukasta. Maan talous perustuu vientiin. Se on kasvanut vuodesta 1993 vuoteen 2013 kaksinkertaiseksi.

Sveitsissä ei juurikaan ole luonnonvaroja kuten Suomessa, ”vain vuoria ja vettä”, sanoo Daniel Zeidler Sveitsin ABB:ltä. ”Jos on koulussa päätä pienempi muita, pitää vain olla ahkerampi kuin muut.” Ja pitää pystyä rikkomaan perinteitä. Ei voida vain vaieta, jos tulee ongelmia, vaan on tartuttava niiden ratkaisemiseen. 

 ……………………

Teksti perustuu Sven Böllin ja Horand Knaupin artikkeliin ”Schweizer Mysterium”, julkaistu Der Spiegel –lehdessä nro 24, 6.6.2015. Kursiivit minun.

Sveitsi on minulle varsin tuttu maa. Asuin Sveitsin rajalla 15 vuotta. Nuorin lapseni on syntynyt Sveitsissä. Minulla on Sveitsissä ystäviä. Saksan yritykseni aikoihin siellä oli lukuisia yhteistyökumppaneita. Lisäksi ymmärrän Sveitsin saksaa, joka ei tavallisesti aukea Saksan saksalaisellekaan.