http://yle.fi/uutiset/neljan_maan_vinkit__nain_ruotsi_saksa_britannia_ja_espanja_paasivat_talouskasvuun/8730502
Tässä Saksan osuus. Kopioin sen tähän, syystä että 1) tämä blogi käsittelee etupäässä Saksaa ja 2) internetissä julkaistuilla teksteillä on taipumus kadota bittiavaruuteen, silloin kun niitä ei enää palvelimella ylläpidetä.
Iso kiitos Ylen toimittajalle.
Saksassa työmarkkinat ovat joustavat. Laskusuhdanteen aikana työntekijöitä ei ole irtisanottu vaan he ovat jakaneet työt ja tehneet lyhyempää työviikkoa samaan aikaan, kun työnantaja on saanut palkkatukea valtiolta. Kaikki työntekijät ovat saaneet pitää työnsä, eivätkä ansiot ole merkittävästi pienentyneet. Tätä lyhennetyn työajan mallia kutsutaan Saksassa nimellä Kurzarbeit.
Myös alhaiset palkankorotukset huonoina aikoina ovat vaikuttaneet Saksan kilpailukykyyn. Työntekijät ovat olleet valmiita luopumaan suomalaista lomarahaa vastaavasta 13. kuukauden palkastaan.
Näin on toimittu menestyksellisesti esimerkiksi monilla lopettamisuhan alla olleilla metalli- ja autoteollisuuden työpaikoilla. Kirkollisista juhlapyhistä ei ole kuitenkaan luovuttu.
Saksan kilpailukyvyn parantamisessa tapahtui merkittävä sysäys 2000-luvun alussa, kun liittokansleri Gerhard Schröderin johtama punavihreä hallitus uudisti maan sosiaaliturvajärjestelmän.
Uudistuksen tavoitteena oli pienentää valtion menojen lisäksi työnantajan maksamia palkan sivukuluja ja alentaa näin työn hintaa.
Agenda 2010:ksi kutsutussa muutoksessa yhdistettiin työttömyys- ja sosiaaliapu yhdeksi tukimuodoksi, lisättiin kansalaisten omavastuuosuuksia terveydenhuollossa ja sosiaalimaksuissa, lyhennettiin ansiosidonnaisen työttömyysavustuksen maksuaikaa, höllennettiin irtisanomissuojaa sekä käynnistettiin piiskan ja porkkanan avulla laajat toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi.
Porkkanoihin kuuluivat muun muassa tukitoimet yritteliäisyyteen kannustamisessa ja uudelleenkouluttautumisessa. Piiskoja olivat muun muassa aikaisempaa kovemmat sanktiot tapauksissa, joissa työtön kieltäytyy tarjotusta työstä.
Samalla muutettiin sairaus- ja työttömyysvakuutuksen pariteettiperiaatetta siten, että jos maksuja korotetaan, niin vain työntekijöiden osuus nousee ja työnantajan osuus pysyy ennallaan.
Uudistukseen sisältyneen verovapaan osa-aikatyöjärjestelmän ansiosta, mitä Saksassa kutsutaan nimellä minityö, työnantajat saavat joustavaa työvoimaa juuri niiksi tunneiksi kuin sitä tarvitaan. Monet työttömät puolestaan saavat mahdollisuuden palata työelämään ja kustantaa edes osan elinkuluistaan omalla palkallaan.
Saksalaisen teollisuuden kilpailukykyä lisää myös panostus työpaikkojen ilmapiiriin. Siinä merkittävin osuus on lakisääteisillä yritysneuvostoilla, joiden tehtävänä ei ole olla aktiivisena osapuolena pelkästään työntekoon liittyvissä käytännön järjestelyissä vaan tehdä myös parhaansa yrityksen tuottavuuden ja menestyksen lisäämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti