Erilaisia näkemyksiä eurosta

Otsikolla ”Ideoiden sota. Euron historia on tarina Saksan ja Ranskan oppiriidoista” toimittaja Kustaa Hulkko kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä 4.11.2016 Markus K. Brunnermeierin, Harold Jamesin ja Jean–Pierre Landaun kirjasta The Euro and the Battle of Ideas (2016) näin:

”Kirja analysoi hienosti eroja Berliinin ja Pariisin talousoppien välillä. Maiden edutkin poikkeavat toisistaan, mutta yhtä tärkeää on se, että ne tarkastelevat tosiasioita erilaisten linssien läpi.

Berliini sitoutuu vakauteen, kuriin ja sääntöihin. Taustalla on Saksan suuri trauma 1920-luvun hyperinflaatiosta. Pariisi taas painottaa harkintaa ja joustavuutta.

Saksalaiset korostavat yksilön ja valtion vastuuta, kun taas ranskalaisille solidaarisuus on keskeinen arvo. ”

Ranskan ja Saksan välinen raja on 450 km pitkä. Vuonnan 2013 Ranskassa oli vähän vaille 66 miljoonaa asukasta, Saksassa 82 miljoonaa. Saksa oli maailman neljänneksi suurin talousmahti (2530 miljardia euroa) ja Ranska viidenneksi suurin (1938 miljardia euroa).
Kuvakaappaus: arte (saksalais-ranskalainen TV-kanava)

Euroopan unioni syntyi Ranskan vaatimuksesta pitää Saksan markka pienenä. Historialla ja kansanluonteella on molemmilla kuitenkin suuri merkitys siihen, mitä tulee tapahtumaan. Kumpikaan osapuoli ei yleensä ota suuremmin huomioon toisen näkökantaa. Onkin suoranainen ihme, että Euroopan unioni on edelleenkin olemassa!

Entä pieni Suomi? Suomi on pieni eikä silti olematon, mitataanpa millä mittapuulla tahansa. Miten paljon norsu ottaa huomioon kärpäsen näkemyksen? Kärpäsen elämällä on kuitenkin tarkoitus. Mitä hyötyä meille on siitä, että aina vain myötäilemme isojen toiveita? 

Puhun sekä saksaa että ranskaa sujuvasti ja siksi olen saanut keskustella sekä ranskalaisten että saksalaisten kanssa ja lukea uutisia suoraan itse, eli en hae tietoja englannin kautta kuten useimmat suomalaiset joutuvat tekemään. Mielestäni me suomalaiset olemme luonteeltamme enemmän saksalaisia kuin ranskalaisia… johtunee myös historian kulusta eli laajasta vuorovaikutuksesta eli siitä, että Saksa on iät ajat ollut Suomen suuri auttaja ja kauppakumppani ja on sitä yhä edelleen.