Ranskalainen energia-asiantuntija: "Teollisuuden toipuminen koronan jälkeen vuonna 2021 tapahtui samaan aikaan, kun Saksan tuulivoimaloiden tuotanto laski (-14 prosenttia vuonna 2021). Tämä tilanne on pakottanut Saksan lisäämään voimakkaasti sähköntuotantoaan kaasu- ja hiilivoimaloillaan, mikä on johtanut näiden fossiilisten polttoaineiden kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun."
Lähde: REMIX NEWS
Ranskalainen energiapolitiikan asiantuntija Fabien Bouglé, joka on kirjoittanut kirjat "Tuulivoimalat, ekologisen siirtymän pimeä puoli" (Éoliennes, la face noire de la transition écologique) ja "Ydinvoima, kätketyt totuudet" (Nuclear Power, the Hidden Truths), selittää ranskalaisen päivälehden Le Figaron verkkosivuilla 22. heinäkuuta julkaistussa haastattelussa Ranskaa ja Eurooppaa tällä hetkellä koettelevan energiakriisin todellisia syitä.
Bougléa kuultiin vuonna 2019 Ranskan kansalliskokouksen uusiutuvaa energiaa käsittelevässä tutkintakomiteassa, ja hänen kirjojaan on kommentoitu laajasti hänen kotimaassaan. Hänelle on selvää, että "tämä kokemamme kaasu- ja sähkösokki ei johdu Ukrainan sodasta, vaan sen taustalla on epävakaisen uusiutuvan energian lisääntyvä käyttöönotto Euroopassa".
"Kysymys sähkökatkojen riskistä Ranskassa ei ole peräisin Ukrainan sodasta, ja viime vuosina EDF:n tytäryhtiö RTE, joka vastaa sähkönsiirrosta, on varoittanut useaan otteeseen mahdollisista sähkökatkojen riskeistä", Bouglé sanoo haastattelussa.
Kuten hän selittää, Ranska on "sitonut hulluja summia uusiutuviin energialähteisiin ja samalla laiminlyönyt ydinvoimaloidemme ylläpidon ja kehittämisen". Korroosio-ongelmista johtuvat ydinreaktorien pysäytykset ovat seurausta tästä tilanteesta. Vuonna 2021 maamme oli sähkönviejä, tänä vuonna joudumme tuomaan paljon sähköä. Johtajiemme pitkän aikavälin näkemyksen puute, sillä he eivät nähneet tätä energiakriisiä tulevan, vaikka se alkoi jo kauan ennen Ukrainan sotaa, on johtanut meidät absurdiin tilanteeseen, jossa joudumme harkitsemaan sähkön säännöstelyä ensimmäistä kertaa 40 vuoteen."
"Presidentin suunnanmuutos ydinvoiman suhteen on aivan liian tuore, jotta sillä olisi välittömiä vaikutuksia", Bouglé sanoo ja lisää, että "olemme tehneet 10 vuoden ajan monia huonoja valintoja, kuten Alstomin ja Arabellen turbiinien myyminen [amerikkalaiselle General Electricille silloisen talousministerin Emmanuel Macronin hyväksynnällä], uusiutuvien, vaihtelevien energialähteiden, kuten tuuliturbiinien, merkittävä lisääminen, Fessenheimin ydinvoimalan sulkeminen, pitkän aikavälin näkemyksen menettäminen energiapolitiikassamme ja teollisen asiantuntemuksemme tuhoutuminen".
Fessenheimin voimalaitos suljettiin lopullisesti vuonna 2020 42 vuoden käytön jälkeen. Vuonna 2015 annetun "vihreää kasvua tukevaa energiamurrosta" koskevan lain nojalla, jossa vaadittiin ydinvoiman osuuden vähentämistä uusiutuvien energialähteiden hyväksi, Fessenheim oli ensimmäinen ydinvoimaloista, joka suljettiin ennen presidentti Emmanuel Macronin suunnanmuutosta, kun hän lupasi presidentinvaalikampanjan aikana vuonna 2022 investoida uudelleen ydinvoimaan ja että Ranska rakentaisi uusia reaktoreita, jos hänet valittaisiin uudelleen.
Sitä odotellessa Bouglé sanoo Ranskan nykyisestä energiatilanteesta seuraavaa: "Vuonna 2021 olimme omavarainen ja jopa 43 terawattitunnin ylijäämäinen kauppatase (vientimme ja Eurooppaan suuntautuvan tuonnin erotus). Tuomme nyt kuitenkin 10 terawattituntia Saksasta ja Belgiasta, kun taas vuoteen 2019 asti meillä oli ylijäämäinen tase näiden maiden kanssa (esimerkiksi 6 terawattituntia vuonna 2018). Tämä tarkoittaa, että Fessenheimin sulkeminen - joka tarjosi naapurimaillemme hiilivapaata sähköä - on osaltaan lisännyt riippuvuuttamme Saksasta ja erityisesti sen hiilivoimasta."
Bouglé lisää, että Saksa "näkee [Ranskan] sähkölaskun nousun hyvin myönteisessä valossa, koska se on synonyymi [ranskalaisten] yritysten kilpailukyvyn heikkenemiselle". Saksalainen Agoraenergiwende ennusti muutama vuosi sitten sisäisessä asiakirjassaan, että ranskalaisen ydinvoiman väheneminen varmistaisi saksalaisten hiilivoimaloiden kilpailukyvyn. Ja tässä tilanteessa olemme nyt."
Ranskan EDF:n ydinvoimaloiden ikääntyessä huoltoseisokit ovat lisääntyneet viime aikoina, ja tällä hetkellä Ranskan ydinvoimalat toimivat noin 50 prosentilla kapasiteetistaan, mikä pahentaa energiakriisiä myös naapurimaissa.
Paradoksaalista on, että tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien yleistyminen johtaa Ranskassa paluuseen fossiilisten polttoaineiden käyttöön. "Lämmöntuotantokapasiteettimme ei ole pitkällä aikavälillä merkittävästi vähentynyt", ranskalainen asiantuntija sanoo. "Meidän pitäisi jopa olla riippuvaisempia fossiilisten polttoaineiden voimalaitoksista vuoteen 2022 mennessä. RTE:n vuoden 2021 taseen lukujen mukaan Ranskan fossiilisten polttoaineiden sähköntuotanto oli 8 prosenttia vuonna 2021. Se on pientä kasvua vuodesta 2020, kun hiilivoimalla tuotettu sähkö kaksinkertaistuu."
Koska tuuli- ja aurinkoenergia ovat epäsäännöllisiä ja koska ydinvoima ei mahdollista tuotannon nopeaa lisäämistä tai vähentämistä, "mitä enemmän tuulivoimaloita asennetaan, sitä enemmän kaasu- tai fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita on suunniteltava niiden täydennykseksi".
"Siksi on täysin harhaa uskoa, että voimme vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista kehittämällä ajoittaisia uusiutuvia energialähteitä", Fabien Bouglé jatkaa, ja siksi "Engien ja TotalEnergien kaltaiset kaasu- ja öljy-yhtiöt investoivat massiivisesti ajoittaisiin uusiutuviin energialähteisiin vakiinnuttaakseen fossiilisten polttoaineiden markkinoitaan pitkällä aikavälillä".
Energia-asiantuntija toteaa lopuksi, että "on siis täyttä valhetta väittää, että aiomme nopeuttaa tuulivoimaloiden rakentamista kompensoidaksemme Venäjän kaasutoimitusten loppumista".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti