Tämä kirjoitus kuvaa erinomaisesti nykyisin
Ranskassa, ennen Saksassa sijainnutta maakuntaa keskellä Eurooppaa.
https://jyx.jyu.fi/bitstreams/86d16806-8588-4231-9f7b-76b003e535a6/download
Samasta syystä kuin kirjoittaja käytän nimeä Elsass. Siellä puhutaan edelleenkin myös saksaa, itse asiassa varsinaista sekakieltä: ”Salut, wie geht´s?” Siis tarkemmin: seudun omaa saksan murretta. Elsassin tultua Ranskan osaksi Ranska pakotti koulukieleksi ranskan, joten tokihan sen asema vahvistui. Sama kielipakko tapahtui muuten myös varsin monessa muussa maassa.
Minulla oli kansainvälisessä projektissa toimiessani myös elsassilainen työkaveri, joka oli naimisissa saksalaisen kanssa. Häneltä usein Saksassa kyseltiin, miten ihmeessä hän puhuu noin sujuvasti ranskaa… Karlsruhesta ei muutenkaan ollut pitkä matka Strasbourgiin ja appivanhempien luo mennen ajettiin aina lyhyintä reittiä eli Elsassin kautta. Niinpä tulivat Elsassin asiat ja kaupungit ajan myötä minulle hyvin tutuiksi, ja yrittäjäaikanani etenkin, kun usein asiakkaatkin tekivät töitä siellä. Ensimmäinen työkeikka Ranskaan vei tulkiksi juuri Elsassiin. Kun soitin metsäkoneyrittäjä Jarille, hän vastasi usein: ”Puistossa.” eli korjaamassa Elsassin metsätuhoja.
Historiasta kiinnostunut suomalainen asiakkaani sai majapaikan, aamiaismajoituksen, mikä on Keski-Euroopassa varsin tavallinen majoitusmuoto, vanhemman paikallisen rouvan omakotitalosta. Asiakkaani oli yksi puunkorjuufirmoista, joita tuli paljon Saksaan ja Ranskaan tuhoisan 1999 metsiä kaataneen myrskyn jälkeen.
Puissahan oli edelleenkin paljon sodan aiheuttamia luoteja, jotka toki olivat ajan kuluessa jääneet kasvavan puunrungon sisään ja aiheuttivat toisen asiakkaani, Luxemburgin lastulevytehtaan koneille ongelmia, joten myös tästä syystä heräsi kysymys, miten paljon tuhoja sodan aikana tapahtui.
Asiakkaani alkoi kysellä ja majoittaja vastaili. Nainen vei meidät kellariinsa ja näytti, missä ja miten olivat sodan aikana asuneet. Kun menet paikan päälle ja näet, asiat useimmiten näyttävät varsin erilaisilta kuin silloin, kun opiskelet niitä pakon edessä nuorena koulussa historian tunnilla.
Toinen maailmansota kohteli Elsassia ankarasti. Saksa miehitti alueen Ranskan romahdettua kesällä 1940 ja liitti sen käytännössä osaksi Kolmatta valtakuntaa. Alueen asukkaat joutuivat natsihallinnon terrorin, pakkosaksalaistamisen ja sotilaspalvelun kohteeksi, ja alue vapautettiin rajuissa taisteluissa vasta talvella 1944–1945. Alueen tultua osaksi Ranskaa ranskalaiset pakkoranskalaistamisen kohteiksi. Paikalliset eivät raastavan historiansa takia sen takia suosi kumpaakaan maata, maakunta on jäänyt jotenkin kuin omaksi alueekseen.
Rohkeuteni ei riittänyt kuvaamaan kellaria, jossa asukkaat joutuivat asumaan sodan aikana, kunnioituksesta asukasta kohtaan. Pieni, pimeä pakopaikka, talvella Elsassissakin on kylmä, ei uskallettu lämmittää, ettei vihollinen näe savua, ruokaa oli niukasti ja ulos meneminen iso riski. Ja sitä kaikkea vuosikausia.
Miksi me emme opi historiasta mitään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti