Ilman
joulunvieton historiaa on vaikea ymmärtää, miksi joulukortteja lähetetään ja
miksi lahjoja annetaan.
Vuonna 354 j.Kr. paavi Gregorius päätti, että Jeesuksen syntymäpäivä on 25. joulukuuta , ja näin tuosta päivästi tuli virallinen pyhäpäivä. Hän laittoi tämän kristillisen juhlan yhteen pakanallisen vuodenvaihteen, roomalaisen saturnaalin ja skandinaavisen jule-juhlan kanssa. Ne olivat aina olleet suuria ilojuhlia kutsuineen, juhla-aterioineen ja lahjoineen.
Vasta
keskiajalla mukaan tulivat seimi ja erityisten joululaulujen laulaminen.
Joulu,
kuten me sen nyt tunnemme, kehittyi tällaiseksi 1800-luvlla. Harper’s Magazine
USA:ssa julkaisi vuonna 1868 Thomas Nastin tekemän piirroksen, jossa oli
joulupukki (Santa Claus) . Se puolestaan perustui hollantilaisten
maahanmuuttajien mukanaan tuomaan Sinterklaasiin.
Sinterklaas
taas perustuu kristittyjen pappien kertomaan Myran piispa Nikolauksen (304 –
345) legendaan. Pyhä Nikolaus oli mm. venäläisten ja lasten suojeluspyhimys;
varmaa tietoa hänestä kuitenkin on hyvin vähän.
Nimipäivänään,
6. joulukuuta lapset monissa maissa laittavat oven eteen saappaan, ja odottavat
valkopartaiselta ja punatakkiselta mieheltä makeisia tai lahjoja.
Porojen
vetämä reki on sekin amerikkalainen keksintö. Joulupukki monissa muodoissaan on
yhä edelleenkin koko maailmassa joulukorttien suosituin motiivi.
Joulukuussa
1843 nuorella
brittivaltion virkamiehellä Henry Colella oli niukalti aikaa - tai ehkä häntä vain
ei huvittanut tuleva joulujuhla, ja että kaikille ystäville ja sukulaisille
olisi pitänyt kirjoittaa pitkiä kirjeitä.
Hän
pyysi kuvittaja ja maalari John Callcot Horskeytä piirtämään itselleen
joulukortin, jossa lukisi ”Teille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta” .
Horsleytä
miellytti alttaritaulun muoto, ja hän piirsi kuvan perhejuhlasta, kokoa 57 x 33
tuumaa, ja sen ympärille oksia ja viiniköynnöksiä, joiden piti näyttääkuvan
katsojalle iloisuutta ja hyvää tahtoa.
Henry
Cole, jolla oli oma litografilaitos, painatti tätä motiivia 1.000 kappaletta,
väritti kortit käsin ja myi ne tuohon aikaan hirvittävään hintaan 1 shillinki
per kappale.
Näin
kaiketi syntyi joulukortti, Colen antamasta tehtävästä Horsleylle, ja siitä
syntyi tapa, joka yhä, nyt 150 vuotta myöhemmin on koko maailmassa käytössä.
Myöhemmi
Henry Colesta tuli Lontoon Victoria ja Albert -museon johtaja.Tämä
huomattava asema antoi hänelle mahdollisuuden edistää lempiharrastustaan
Pennypostia, ja sillä tavoin hän auttoi joulukorttien lähettämisen tulemista
tavaksi.
Britannian
posti antaa joka vuosi alkaen vuodesta 1900 parhaan joulukortin piirtäjälle
palkinnon. Pokaalipalkinnon nimi on tietenkin Henry, muistona Henry Colesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti