Musta-punainen hallitus

Merkel on vihdoinkin saanut hallituksensa sovittua. Kristillisdemokraatit saavuttivat vaaleissa lähes absoluuttisen aseman ja liberaalit putosivat pois parlamentista, mikä aiheutti kristillisdemokraateille hankalan tilanteen. Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien välillä käytiin kova vääntö, etenkin minimipalkasta ja eläkeiästä. 

Kristillisdemokraatit saivat pitää vaatimuksensa, että veroja ei koroteta. Sosiaalidemokraatit vaativat verotonta eläkettä 45 työvuoden jälkeen, ja hallitusneuvotteluiden vaikein asia oli, että eläkkeelle pääsee jo 63-vuotiaana, joskin sitä nostetaan heti asteittain. Eläkepakettiin sisältyy monta yksityiskohtaa, koskien äitien eläkkeitä ja niiden, joiden työaika ei täytä tuota 45 vuotta. Se onkin iso asia, sillä Saksojen yhdistyminen ja naisten toissijainen kohtelu ovat asettaneet Saksalle suuria haasteita.

Uusi asia Saksassa on myös vähimmäispalkka, jonka suuruudeksi päätettiin 8,50 euroa, alkaen viimeistään syksyllä 2017. Tämä ei kuitenkaan koskene koulutuksessa tai oppisopimuksessa olevia eikä harjoittelijoita. Viennille tällä ei liene vaikutusta, sillä vientituotannossa ja –kaupassa maksetaan jo nyt keskimääräistä parempia palkkoja. Ennen vuotta 2017 käydään vielä yksi palkkaneuvottelukierros, ja inflaatio vie osansa. Jos nyt siis lasketaan alin mahdollinen palkka kokopäivätyöstä, päästään 1400 euron bruttopalkkaan.

Suomalaisten lehtiotsikoiden mukaan suomalaisia näkyvät kiinnostavan vain tietullit! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jo oli aikakin kerätä maksuja Saksan läpi kulkevilta yksityisautoilta.

Paljon muutakin hallitusohjelmassa lukee. Muun muassa, että lääkäreitä ei odotella kuten meillä, vaan viikon sisään on saatava tieto lääkäriajasta, jonka ajan on oltava neljän viikon kuluessa.

Saksan talouskasvun arvioidaan olevan ensi vuonna 1,6 prosenttia. Työttömyys halutaan pitää 6,8 prosentissa, joka on paras lukema Saksojen yhdistymisen jälkeen vuonna 1990.

Ministeriöitä on Saksassa 15, ja niitä johtaa kansleri. Uudet ministeriöt ovat:

1.    talous ja teknologiaministeriö (varakansleri) (huolehtii nyt myös energian käytön muutosprosessista, kts. alla)

2.    ulkoasiainministeriö

3.    sisäministeriö

4.    oikeus- ja - ja kuluttujansuojaministeriö

5.    talousministeriö

6.    työ- ja sosiaaliministeriö

7.    ravinto- ja maatalousministeriö

8.    puolustusministeriö

9.    perhe-, seniori-, nais- ja nuorisoministeriö

10.  terveysministeriö

11.  liikenne-ja kaupunkisuunnitteluministeriö (uutena: vastaa myös digitaalisesta infrastruktuurista)

12.  ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinreaktoriturvallisuusministeriö

13.  koulutus- ja tutkimusministeriö

14.  taloudellinen yhteistyö- ja kehitysministeriö

15.  erityisten tehtävien ministeriö (vain tarpeen mukaan)  / kansleriviraston päällikkö

Erityisten tehtävien ministeriötä tarvittiin esimerkiksi Saksojen yhdistymisen takia.

Energian käytön muutos („Energiewende“) tarkoittaa siirtymistä uusiutuviin energioihin ja energian taloudelliseen käyttöön. Hallitus oli päättänyt, että vuoteen 2050 mennessä Saksan energia tulee pääasiassa uusiutuvasta energiasta, mikä tarkoittaa perusteellista muutosta energiantuotantoon. Tämä taas aiheuttaa taloudellisia ja tekniä haasteita. Mittavat rahoitussuunnitelmat, valvontajärjestelmät sekä konkreettiset 180 toimenpidettä määriteltiin kesällä 2011. 

Hallituksen suurin yllättäjä on Ursula von der Leyen (s. 1958). Perheministeri, terveysministeri ja nyt puolustusministeri. Von der Leyen sai 2000-luvun alussa aikaan suuret naisten aseman hyväksi tehdyt muutokset. Puolustusministerinä hän on nyt Merkelin kruununprinsessan osassa. Hän on Merkelin rinnalla Saksan suosituin ministeri. Von der Leyen on menneisyydessä osoittanut, että hän ei tunne sanaa ”tappio”. Hän on opiskellut taloustieteitä, sitten lääketiedettä, toimi lääkärinä, väitteli lääketieteen tohtoriksi, asui neljä vuotta USA:ssa. Hänellä on seitsemän lasta. 

Kuvat: Spiegel online