Kirje Saksasta

”Suomen vienti ei vedä“ on lause, jota Suomessa hoetaan ja etsitään syitä vaikka minkälaisia. Esimerkiksi, että palkat ovat liian korkeat… Mielestäni ei paneuduta lainkaan ongelmiin, vaan kierretään asiaa kuin kuumaa puuroa.

Ensinnäkin: nyt kun olen suorittanut Vaasan yliopiston markkinointikursseja, totean, että ei siellä oikeasta elämästä mitään opeteta. Hienoja teorioita kyllä, mutta kun menee paikan päälle ja jos olisin vain tämän tiedon varassa, ei siitä olisi ollut mitään apua. Onhan toki hienoa tietää, miten asioita ”olisi pitänyt” tehdä…  Minä puolestani saan yhä kuulla: ”Et tiedä Suomesta mitään!” Niinpä niin. 

Toisekseen: suomalaisilla on mielestäni kieroutunut, ylimielinen asenne. Suomalaiset tuotteet eivät ole maailman parhaita, joskin niitäkin toki on. Suomalaiset monesti ajattelevat, että kunhan tuote on suomalainen, sen ilman muuta ostaa kuka hyvänsä. Oikeassa elämässä asiat eivät mene näin, vaan: asiakkaalla on ongelma, ja myyjän/tuotteen/palvelun tehtävä on ratkaista se ongelma. Väliä ei niinkään ole sillä, missä tuote on tehty, eikä pääsääntöisesti edes sillä, mitä se maksaa. Massatuotteet taas ovat toinen asia, mutta myös siellä laatu on valtaa.

Sain muutama päivä sitten - tarkalleen 28.8.2015 - kirjeen Saksasta. Sen lähetti sellainen saksalainen, jonka yritys myy suomalaisia tuotteita Saksassa. Alla käännös kirjeestä, tietenkin henkilökohtaista viestiä lukuun ottamatta. Kirjeen sisältö on minulle perin tuttu: se on paitsi oma kokemukseni, hyvin monen Keski-Euroopassa toimivan paikallisen yrittäjän mielipide. Asia meni jopa niin pitkälle, että yksi saksalainen yrittäjä kirjoitti kirjaa, jolle antoi nimen ”Sata virhettä kaupankäynnissä suomalaisten kanssa”, mutta ikävä kyllä kirja sekä kaupankäynti jäivät vakavan sairauden takia kesken. Ihmetelkää nyt sitten ihan rauhassa, miksi Suomen vienti ei vedä.

„Liebe Pirjo,

…suomalaisten yritysten kanssa on usein hyvin vaikeaa tehdä työtä. Olen tehnyt tätä työtä nyt vuodesta 2003 ja siksi uskallan kritisoida. Usein suomalaiset ovat ylimielisiä. Virolaisten kanssa asia on toinen, heillä on eräänlainen tekemisen halu.

Mutta onneksi eivät kaikki suomalaiset onneksi ole sellaisia…

….

Olisi tosiaankin iso vahinko, jos Suomesta jäisi pelkästään lomamaaksi. Nokian kaatumisen jälkeen ei täällä Saksassa juuri kukaan tiedä, mitä tuotteita Suomessa tehdään.

Lisäksi tulee (osin) turhautumisen tunne, kun esimerkiksi kysyn tuotteen toimitusta. Useimmiten pitää kysyä kaksi tai kolme kertaa, ennen kuin saa mitään vastausta.. 

Myös Suomen korkeiden hintojen ja heikon laadun takia tuotan jotkut tuotteet Virosta. Siellä ihmiset auttavat mielellään ja nopeasti ja hinnat ovat kohtuulliset.

Kun perustin yritykseni (2003), olin Finpron puheilla, mutta Finpro oli mielestäni aivan liian byrokraattinen eikä ollenkaan piitannut oikeasta elämästä. Sieltä ei ole koskaan apua tullut, paitsi että kertoivat jostain Vientirengas-konseptista, mutta sellainen ei minulle uutena yrittäjänä tullut kysymykseenkään.   

Oikein mielellään voit käyttää kaikkea kirjoittamaani blogissasi.

Liebe Grüße 

……”