maanantai 19. lokakuuta 2015

Suomalaisia ilmiöitä


…on Ari Sainion selkokirjan nimi. Selkokirjat ovat erinomaista materiaalia suomen opettamiseen ulkomaalaisille.



Kirjassa kerrotaan saunasta, kännykästä, tangosta, salmiakista, mämmistä, pesäpallosta ja alkoholista. Mikä näistä on aito suomalainen, kun me kerran niin hanakasi haluamme säilyttää oman kulttuurimme puhtaana? Vain mämmi… siksi siitä kaiketi pitääkin kynsin hampain pitää kiinni, etteivät kamalat pakolaiset sitä väärennä…  ;-)


 Kuva: seppo.net
 

Silloin kun asuin Saksassa, olin aina iki-iloinen, kun joku toi tullessaan jotain ”suomalaista”. En niinkään Suomessa paahdettua kahvia kaivannut, kun en kahvia kotona muutenkaan juo. Kaipasin sitä kaikkea, mitä muutkin ulkomailla asuvat suomalaiset kaipaavat: ruisleipää, HKL:n sinistä lenkkiä, Fazerin sinistä suklaata,  leipäjuustoa, Oltermannia. Ehkä vielä poronkäristystä ja rieskaa, joutsenolaista tai oululaista, molemmat hyviä. Suomenkielisiä kirjoja ja lehtiä.

Nyt kun asun Suomessa, en erityisemmin kaipaa näistä mitään. Vain rieskasta tykkään edelleen. On täällä nimittäin parempaakin: tuoretta kalaa ja tuoreita marjoja ja sieniä. Mutta siinäpä se sitten olikin, muuten ruoka ei maistu oikein miltään… Saksalainen ruoka on paljon monipuolisempaa. Siellä saa kaupasta lihan ilman mausteita ja makkaran ilman sokeria. Siellä on oikea valinnanvara eikä vain kolmekymmentäseitsemän lajia kermaa ja neljäkymmentäyksi lajia jugurttia. En tunne yhtään saksalaista, jolla olisi laktoosiallergia tai keliakia, mutta todennäköisesti heitä on. Suomessa tunnen kymmeniä ja taas kymmeniä.  Hedelmät pidetään Suomessa kylmävarastoissa, josta syystä eivät maistu miltään. Enkä ole vielä keksinyt, miksi kylmässä Suomessa kasvatetaan kasvihuoneissa kalliilla energialla tomaatteja, jotka maistuvat samalla tavalla ei-miltään kuin aikanaan Espanjasta tuotetut tomaatit. Miksi meille ei kaali kelpaa? Sivumennen sanoen: tarjosin tsasounalla praasniekkapäivänä perinteistä karjalaista kaalisoppaa. Kovasti sitä siellä kehuttiin!

 Kuva: seppo.net

Ja ennen muuta ruoka on Saksassa maukasta ja halvempaa kuin Suomessa. Tilastot kertovat, että saksalaiset keskimäärin ovat hoikempia kuin suomalaiset… olisikohan siis myös terveellisempää?

Jos ei muusta tiedä kuin makaronista ja ketsupista, niin miten voisi arvostaa mitään muuta? Ketsuppi sisältää noin 20 prosenttia sokeria. Minä syön sokerinnälkääni mieluummin suklaata kuin makkaraa ja ketsuppia. 

(Kyllä, on Suomessakin maukasta ruokaa. Siihen ei vaan tavallisen kuluttajan budjetti tahdo riittää... )


1 kommentti:

  1. Aach kunnon kaalisoppaa! Tuo on hyvä kysymys. "Miksi meille ei kaali kelpaa?" Minulle kyllä on aina kelvannut. Mahtaisikohan tuo "kelpaamattomuus" johtua reseptien puutteesta tai niitten kahden tunnetun K- ja S-kauppaketjun ilmaisjakelulehtien resepteistä vai siitä että se taida soveltua einekseksi tai suurkeittiöitten raaka-aineeksi. Minulle kaali kelpaa ja olen koululaisena kaaleja kasvattanutkin että sain koulurahoja kokoon. Rapsakasta kesäkaalista se alkaa. Veisi liian pitkälle kertoa herkkuresepejäni. Syksyllä ja talvella minulle tulee oikea kaalinhimo. Luultavasti se johtuu kaalin mineraaleista ja vitamiineistakin. On niin simppeleitäkin ohjeita, että ne jaksaa ja ehtii kiireessä ja väsyneenäkin tehdä. Minun kroppani elää vuodenaikojen mukaan, eikä kesän ja etelän hedelmiä talvella siedä. Onneksi Saksassa on laaja kaalilajivalikoima ja se on viime vuosina lisääntnytkin. Viimeinen villitykseni on itse kiinankaalista tekemäni korealainen Kimchi, jonka löysin erään bloggarin blogista. Ohjeita näkyy olevan kymmenittäin netissä, ainakin yhtä paljon kuin hapankaalinteko-ohjeita- englannin kielellä, mutta kaikkihan Suomessa englantia osaavat.

    VastaaPoista