Saksan malli. Miten Saksa menestyy?

Kuuntelin perjantaina eduskunnan pienestä salista suorana lähetyksenä Aue-säätiön järjestämää seminaaria "Miksi ylipäänsä? – Saksan kielen asema Suomessa 2015".

Olen ihmetellyt sitä, että täällä Suomessa valitetaan, miten kaikki menee huonosti, mutta juuri kukaan ei suostu katsomaan oman itsensä ulkopuolelle. Vaasan yliopston kauppatieteen luentoja seurattuani totean, että voi miten pitkä on Suomen tie pinnalla pysymiseen. Yliopisto ei mielestäni elä tätä päivää ja tämän sanon käytännön kokemusten kautta. Täällä on voimassa mentaliteetti "Me emme ota mallia mistään, me teemme kaiken suomalaisella tavalla." Me odotamme uutta Nokiaa tai uutta metsäteollisuuden jättiläistä. Vaan maailman on muuttunut. Koko Saksan talous perustuu innovaatioon ja teknologian kehitykseen. Miksi emme lainaa hyviä toimiviksi tunnettuja käytäntöjä? Miksi meidän pitää keksiä pyörä yhä uudelleen ja uudelleen?

Yhtenä pointtina jäi mieleen Saksalais-suomalaisen kauppakamarin Suvi Mäkisen esitelmästä tuntemattoman lause: "Ostaa voi millä kielellä hyvänsä, myydä voi vain ostajan kielellä." Missä Suomessa kielten kirjo? Saksa on Suomen suurin kauppakumppani...

Taloudesta puhui Aalto-yliopiston professori Arto Lahti. Pitkään ja monimutkaisesti ja englanniksi, mutta täyttä asiaa. Allekirjoitan kokemuksesta jokaisen lauseen.Yksi avainsanoja on yhteistyö. Perheyrityksissä työnantaja ja työntekijä vetävät yhtä köyttä. Siihen ei ole puuttumassa jostain ulkopuolelta tuleva ammattiyhdistys.

Alla kopioin suoraan hänen tekstinsä Aalto-yliopiston sivulta.  

 

Suomen talouden ongelmat ovat ratkaistavissa Saksan-mallilla

18.03.2015

Hidden Champions on toimiva, joskin vähän tunnettu kasvuyritysmalli.

Saksan talousmalli ja erityisesti kasvuyritysmalli, Hidden Champions (HC), on paras vaihtoehto EU-maille, sanoo Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti. Hän käsittelee aihetta uunituoreessa kirjassaan German Hidden Champions: The EU's best option in global B2B markets!

Hidden Championsin myötä noin 1 500 saksalaista yritystä on kasvanut 1990-luvulta tähän päivään liki 10 % vuodessa ja näistä yrityksistä on tullut erittäin kannattavia globaaleja markkinajohtajia.
HC-yritys luottaa siihen, että pienetkin markkinasegmentit voidaan muuttaa erittäin kannattaviksi panostamalla pieniin etuihin, asiakaspalveluun ja innovaatioihin. HC-yritys pitää asiakassuhteet tiukasti hallinnassa suosimalla myyntitytäryrityksiä. Asiakkaan ja yrittäjäperheen keskinäinen riippuvuus ja markkinariski on suuri, mutta yhteistyöllä ja henkilökunnan sitoutumisella HC-yritykset ovat synnyttäneet globaaleja menestystarinoita.

Moninaisuus ennen kaikkea – pelkkä pelialan vienti ei riitä

Saksassa perheyritykset erikoistuvat aloille, joita muut pitävät hylkiöinä, auringonlaskun aloina. Jos jonkin alan näkymät eivät ole kovin kannattavat, saksalaiset tarttuvat siihen ja usein saavatkin liiketoiminnan kukoistamaan. Suomessa tuudittaudutaan liikaa isoihin yrityksiin ja hightech-alan yrityksiin.

– Pitäisi etsiä diversiteettiä, moninaisuutta, jolla voisi erottua muista, eikä olla riippuvainen muutamasta menestyvästä yrityksestä. Suuryritykset karkaavat ulkomaille, minkä takia perheyrityksiä pitäisi kannustaa. Saksassa on insinööripula, Suomessa ei pystytä työllistämään kaikkia insinöörejä, harmittelee professori Arto Lahti.

Yritysten on kasvettava menestyäkseen

Pääosassa suomalaisista yrityksistä on alle 10 työntekijää. Kansainvälistymisen minimikoko on  500–1 000 työntekijää, mihin yltää Suomessa vain harva yritys. Noin 30 suuryritystä kattaa 90 % Suomen viennistä. Suomella voikin sanoa olevan 10 kertaa liian vähän kansainvälisiä yrityksiä.

– Saksan yrityssektori teki 90-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan: koska markkinat kasvavat globalisaation myötä, yritysten oli pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Saksan vienti on kasvanut globaalisti, koska eri maissa tarvitaan jatkuvasti laadukkaita koneita ja laitteita sekä niihin liittyviä järjestelmätuotteita ja komponentteja. Saksassa ei yritystä myydä pois silloin, kun se alkaa kasvaa ja menestyä. Suomessa puolestaan toimitaan juuri näin, professori Arto Lahti sanoo.

Saksan vientiteollisuus erottuu, innovoi ja menestyy

Saksan vientiteollisuuden painopiste on kone- ja laiteteollisuudessa. Koneen hinta saattaa olla kolminkertainen maailmanmarkkinoiden halvimpaan tuotteeseen nähden. Silti asiakkaat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan saksalaisesta koneesta korkean hinnan. Tämä perustuu siihen ajatukseen, että kun kone on tuotantokäytössä, seisokit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi. Näin saksalainen kone maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin halpa ja epävarma kone. Saksan keskisuuret eli Mittelstand-yritykset kasvavat ja menestyvät teknologiainnovaatioilla ja asiakaspalvelulla.

– Saksa on myös dynaamisen aluerakenteen oppimestari. Saksassa nuorten harjoittelijoiden palkkakehitys noudattaa työpanosta; alkupalkka on matala, mutta palkkataso nousee, kun kokemusta karttuu ja osaaminen kehittyy. Saksa tekee pienistä kaupungeista globaaleja voittajia, joissa nuoret voivat toimia. Tämäkin on Saksan menestysresepti, professori Lahti kertoo.

Lisätietoja ja kirjatilaukset:
Professori Arto Lahti
Arto.lahti@aalto.fi
p. 050 376 9428


Lisää aiheesta: http://kauppakamari.fi/2015/04/07/saksan-innovaatiojarjestelma-on-maailman-vahvin/