tiistai 27. huhtikuuta 2010

Taru Saksan metsien kuolemasta

Muistanette 80-luvun kauhukuvat Keski-Euroopan metsien täydellisestä kuolemisesta vuoteen 2010 mennessä. Sitä pidettiin tuolloin tieteellisesti todistettuna tosiasiana ja kaikki menivät ja äänestivät vihreitä. Minulta kyseltiin Suomesta, minkä näköisiä Saksassa kasvavat puut nyt ovat. Ilmoitin tuolloin Suomeen, että vielä en ole nähnyt yhtään kärsinyttä puuta, mutta minä asunkin vain Leopoldshafenissa, Reinin ja Hardtwaldin metsän välissä, enkä Schwarzwaldissa. Koiranleuka kollegani (Saksan elintarviketutkimuskeskuksen johtaja Helmar Schubert) oli sitä mieltä, että syksyllä kaikki puut kuolevat, mutta että keväällä onneksi taas heräävät henkiin…

En kirjoita tässä kaikista median lietsomista kauhuskenaarioista, kuten esimerkiksi niistä taudeista, joiden piti tappaa koko ihmiskunta, mutta joita ei sitten oikeasti ollutkaan, kuten vaikka tämä viimeinen. Eikä tämä nyt muutenkaan niin kovin tieteellistä ole, joskin faktat on poimittu eri maiden virallisista tilastoista.

Mikä sitten on oikeasti totta? Saksa on hyvin metsäinen, luonnonkaunis maa. Maasto polveilevaa, tasamaata on ja vuoria. Aika harva turisti käy ikinä missään metsässä, paitsi Alpeilla vaeltelemassa. Metsässä ei näes ajella autoilla noin vain kuten Suomessa, siihen pitää olla erityinen omistajan tai metsänhoitoyhdistyksen lupa. Koska olen työni puolesta tulkannut ja näyttänyt tuhannen monet metsäpalstat suomalaisille metsäalan yrittäjille ja tunnen monet ”försterit”, metsähoitajat, olen ehkä nähnyt enemmän kuin monet muut. Ainoastaan suomalaiset puunkaatoyritykset ymmärtävät mistä puhun.

Saksan metsien kuolema on myytti. Ainakin tilastollisesti. Olisikohan nyt metsässä rauhan aika?



Jääkauden aikainen Mummelsee on Schwarzwaldissa 1032 metrin korkeudessa. Se on koko Saksassa tunnettu pieni pyöreä järvi. Se on muutenkin Saksan tunnetuinta metsäistä seutua. Vuoristohotelli ”Berghotel Mummelsee” avattiin taas viime vuonna, tulipalon jälkeen uudelleen rakennettuna.

Kaikki tuntenevat Vuoristosairaalan (Schwarzwaldklinik) ja professori Brinkmannin. Kyllä, siellä Schwarzwaldissa on juuri sellaista kuin filmissä, ja vuoristosairaala oli oikeasti hotelli Glottertalissa. . Brinkmannien pihaa en kuitenkaan koskaan osannut laittaa minnekään Schwarzwaldiin. Aikani seutua kierreltyäni selvisi syykin: piha olikin ihan meidän lähellä, Napoleon III:n museon Arenenbergin linnan piha Sveitsin puolella, ylhäällä rinteessä Salensteinissa, ja näköala perheen terassilta on alas huikean kauniille Bodenjärvelle ja Reinin joelle.




Metsää on kuitenkin joka puolella Saksaa - tuntuukin siltä, että sitä on kaikkialla muualla paitsi Ruhrin ja eteläisen Saarlandin alueella, ja autobaanoilla. Se, joka kaahaa tuhatta ja sataa maan läpi, ei näe mitään. Metsää nimittäin kasvaa myös isoissa kaupungeissa, ja niistä monet muistuttavatkin enemmän puistoja kuin suurkaupunkeja, paitsi tietenkin aivan ydinkeskustassa. Sellaisia ovat Berliini, Hampuri, München, Leipzig, tai vaikkapa Karlsruhe – pienistä sitten puhumattakaan.

Saksan tilastokeskus tiedottaa, että vuodesta 1992 vuoteen 2008 metsän pinta-ala Saksassa on kasvanut 176 neliökilometriä vuodessa. Metsä ei olekaan kuollut.

Arvaapa, missä kasvaa enemmän puuta, Suomessa vai Saksassa? Absoluuttisesti mitattuna eniten puuta Euroopassa on Saksassa, Venäjän jälkeen: 3,38 miljardia kiintokuutiometriä. Suomessa 1,94 miljardia, Ruotsissa 2,93, Ranskassa 2,98 miljardia (2009). Saksan pinta-ala on 357.020 km², Suomen 304.530 km². Saksa on siis 1,17 kertaa suurempi kuin Suomi, mutta puuta on 1,74 kertaa enemmän. Noin 30 % Saksan pinta-alasta on metsää.



Mitä saksalaiset sitten tekevät puullaan? Sitä mitä suomalaisetkin. Varsin kehittynyt on elementtitalovalmistus – toisin kuin Suomessa luullaan - sekä haketus ja pellettien valmistus. Tämä taas johtuu uusiutuvan energian systemaattisesta suosimisesta, syöttötariffikin on ollut voimassa jo kymmenisen vuotta. Suomi on uusiutuvan energian käytössä auttamattomasti jälkijunassa, eikä suinkaan Euroopan mallioppilas. Uusiutuvaksi energiaksi Suomessa lasketaan tätä nykyä kai myös ydinenergia, vai miten tämä viimeisimmän poliittisen päätöksen ymmärtäisi…?

Neljännes Saksan puutuotteista menee vientiin. Metsä ja puuteollisuus työllistävät 1,3 miljoonaa ihmistä; vertailun vuoksi: metalli- ja koneteollisuus työllistää 850.000 ja elektrotekniikka- ja autoteollisuus noin 800.000 ihmistä.

En puutu tässä metsätalouteen sinänsä. Kun olen sitä seurannut monissa Keski-Euroopan maissa ja nyt asuen Suomessa, aikaisempi mielipiteeni Suomen erinomaisuudesta tässäkin asiassa on saanut pahan kolauksen. Ei ihme, että suomalaiset pyrkivät ulkomaille - jos suinkin kykenevät.



Minusta – märkäkorvaisena suomalaisena - oli sunnuntain vietto Saksassa hullunkurista. Silloin nuorena sitä tehtiin mitä kuulemma piti tehdä, myöhemmin tein mitä itse hyväksi näin… Siis: sunnuntaina perheen äiti valmistaa erityisen juhlavan aterian, joka valmistaminen kestääkin tuntitolkulla; sillä aikaa perheen isä katsoo televisiota. Auto pestään lauantaina, kapakassa kantapöydässä käydään perjantai-iltana. Perhe ilmestyy ruokapöytään pyhäpuvuissaan. Aterian jälkeen äiti tiskaa, ja isä kuivaa astiat. Vielä tarkemmin: astioita ei huuhdota lainkaan. Pyyheliinat levitellään kuivamaan pitkin tuolin selkämiä. Astioiden kuivaamista pyyheliinoihin kutsutaan ”auttamiseksi” kotitöissä. Sitten lähdetään autolla jonnekin metsän reunaan, jätetään auto parkkipaikalle ja kävellään metsätietä edestakaisin tunnin verran. Sen jälkeen mennään kotiin kahville, ja tarjoiluna on aina perheen emännän leipoma kakku, yleensä useita erilaisia kakkuja. Kakut toki ovat Saksassa aivan omaa luokkaansa, todella herkullisia. Mutta se että joka ikinen sunnuntai tämä rituaali…!

Eikä totisesti ole kunniakasta kutsua itseään tavalliseksi tallaajaksi, saati metsäläiseksi…

1 kommentti:

  1. Olen ollut saksassa nyt reilun puolisen vuotta metsähommissa ja huomaa kyllä että jos on su käynyt töissä niin monesti sattuu joku pariskunta kävelemässä metsäautotiellä:) Ja olinkin aina ihmetellyt miksi ei misssään esim feriewohnung asunnossa ole muuta kuivaus hommaa kun pyyheliinoja.

    VastaaPoista