Vähäisen työttömyyden Saksassa työvoimasta on jo pula. Maahan tulevista noin 40 prosentilla on korkeakoulututkinto.
c. Vesa Noronen,
Berliini; Kalajokilaakso, 7.5.2015
Vedran
Krizic rentoutuu berliiniläisessä kahvilassa työpäivän jälkeen. Kaksi vuotta
sitten työnantaja etsi IT-osaajia ulkomailta, löysi Krizicin Serbiasta ja sai
hänet maahan sinisen kortin avulla.
Sininen
kortti on järjestelmä, jonka avulla korkeakoulutettu työntekijä pääsee Saksaan
EU:n ulkopuolelta ohituskaistaa pitkin, ilman henkilökohtaista tarveharkintaa.
26-vuotias
Krizic on tyytyväinen työpaikkaansa. Parissa vuodessa hän on edennyt
ohjelmistokehittäjän paikalta jos koko tiiminsä vetäjäksi. Myös saksan opinnot
ovat edenneet. Työnantajakin vaikuttaa tyytyväiseltä.
-Esimies on
kysynyt, tiedänkö Serbiasta muita ohjelmistokehittäjiä, jotka olisivat valmiit
tulemaan tänne töihin Krizic kertoo.
Krizic on
varsin tyypillinen siirtolainen tämän päivän Berliinissä. Saksaan nyt
muuttavista ulkomaalaisista 40 prosentilla on yliopistotutkinto. Se on enemmän
kuin akateemisia on kantasaksalaista.
Saksa on
avannut ovensa siirtolaisille aivan eri malliin kuin Suomi. Rajan yli mennään
lisäksi molempiin suuntiin. Vuonna 2013 Saksaan muutti 1,2 miljoonaa ihmistä.
Maasta muutti pois 80.000.
Koulutettuja
työntekijöitä tulee Saksaan ennen kaikkea Etelä-Euroopan EU-maista. Saksalaiset
kuitenkin tietävät, että kun taloustilanne etelässä paranee, myös muuttovirta
kuihtuu.
Työvoimaa
etsivien katseet on jo käännetty EU:n ulkopuolisiin maihin. Krizicin kaltaiset
ei-EU-kansalaiset saavat suoraan työluvan, jos taskussa on yliopistotutkinto ja
joku on valmis palkkaamaan tulijan noin 3000 euron kuukausipalkalla.
Saksa
tarvitsee kipeästi siirtolaisiansa. Työttömyys on hyvin alhainen, ja osaavasta
työvoimasta on jo nyt pula. Uudet sukupolvet ovat jo pitkään olleet edellisiä
pienempiä, ja ilman uusia siirtolaisia väestö pienenee nopeasti.
Uusi
järjestelmä ei ole tuonut tarpeeksi uusia osaajia Saksaan: sininen kortti on tuonut
parissa vuodessa vain 25.000 henkeä. Se ei riitä alkuunkaan.
Sosiaalidemokraattien
parlamenttiryhmän johtaja Thomas Oppermann on ehdottanut vaihtoehdoksi Kanadan kaltaista
siirtolaisten pisteytysjärjestelmää.
Tällä järjestelmällä
Kanada saa joka vuosi 250.000 uuttaa koulutettua siirtolaista, Oppermann
toteaa.
Oppermannin
linjoilla on väkeä myös muista hallituspuolueista. Kristillisdemokraattien
puoluesihteeri Kristian Tauber vaatii aiempaa helpompaa maahanpääsyä.
Monet opposition
vihreistä haluavat alempaa väljemmän siirtolaislain ja vasemmistopuolueessa
keskustellaan, pitäisikö maahan ottaa enemmän väkeä suojelun vain
työvoimatarpeen perusteella.
Laillisen
siirtolaisuuden vähentämistä ei vaadi yksikään suuri puolue. Sen sijaan hiljaista
vastarintaa siirtolaismäärän kasvattamista kohtaa esiintyy yli puoluerajojen.
Lisääntyvän
maahanmuuton avoimimmat vastustajat ovat kristillisdemokraattien
baijerilaisessa sisarpuolueessa CSU:ssa.
-Kun maahan
muuttaa vuosittain miljoona ihmistä, emme tarvitse lakia, joka lisäisi
entisestään maahanmuuttoa, sanoi Baijerin pääministeri Horst Seehofer
puheessaan puolueväelle.
Jotain
Saksassa on työvoimapulalle tehtävä, sn tietää myös liittokansleri Angela
Merkel. Mutta mitä tulisi tehdä, sitä kansleri ei ole varovaiseen tapaansa
vielä kertonut julkisesti.
………………………………………
Kommentti:
Kilpailu
siirtolaisista
Vesa Noronen,
palaute@lannenmedia.fi
Suomen
hallitusneuvotteluissa puhutaan siitä, tulisiko tarveharkinnasta luopua, kun
suomalainen yritys haluaa palkata työntekijän EU:n ulkopuolelta.
Moni pelkää,
että korkean työttömyyden Suomeen tulee liikaa ulkomaalaisia töihin, jos
säädöksiä lievennetään.
Tämän päivän
todellisuus kansainvälisillä työmarkkinoilla on kuitenkin kova.
Koulutettu
ja kokenut työntekijä saa töitä eri puolilta maailmaa, jos vain on valmis
jättämään kotimaansa.
Työntekijöitä
tarvitaan monessa maassa siksikin, että niin moni on jäämässä pian eläkkeelle.
Saksassa yli viidennes insinööreistä on yli 55-vuotiaita.
Saksaan on
siirtolaisen Suomea helpompi tulla, muuttorajoitukset helpompia, työpaikkoja
tarjolla monipuolisesti ja usein löytää vielä omaa kansanryhmää.
Mutta
Saksakaan ei vielä pärjää työvoimakilpailussa tarpeeksi hyvin.
Samalla kun
Suomessa vastustetaan maahanmuuton helpottamista, Saksassa puhutaan tarpeesta
järjestää ulkomailla mainoskampanjoita, jotta koulutetut köyhemmistä maista
hakisivat Saksaan töihin.
Kansainvälisessä
työvoimakilpailussa Suomen on hankala pärjätä, ellei se tee jotain menneestä
poikkeavaa nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti