Energiapolitiikkaa, toisinajattelijoita ja vastarintaa

"Der Atomkraft soll zum Comeback verholfen werden"….  (15.03.2026)
Ydinenergiasta keskustellaan taas. EU haluaa investointia pienempiin ydinvoimaloihin. Myös muut maat ovat yhä enemmän turvautumassa ydinvoimaan. Mutta kuinka todellinen tämä paljon puhuttu paluu on?
https://www.deutschlandfunk.de/atomkraft-nuklearenergie-akw-ausbau-europa-100.html

 

Itse asiassa en ole sen enempää ydinvoiman puolella kuin sitä vastaankaan. Ajattelen lähinnä sitä, että kun mennään ideologia edellä, mennään yleensä metsään. Tehdään kiireessä jotain, koska ”ilmastonmuutos” tai aiemmin Merkelin politiikan ”keskustelemalla saamme Venäjän demokraattiseksi” tai mikä hyvänsä asia, ja sitten ihmetellään tuloksia. Poliitikot eivät mitenkään voi olla perehtyneitä joka ikiseen asiaan, vaan he kuuntelevat toisaalta yleistä mielipidettä, toisaalta asiantuntijoita – mutta valitettavan usein vain niitä, jotka lobbaavat oman asiansa eli yleensä ansaitsemensa puolesta tai sitten vahvistavat heidän omaa, jo olemassa olevaa mielipidettään. Meillä on ihan riittävästi esimerkkejä tällaisesta toiminnasta: kommunismi ja kansallissosialismi. Tällä hetkellä me uskomme tekoälyn ja amerikkalaisten digijättien kaikkitietävään voimaan. 

Pelkääminen on kyllä luonnollinen ilmiö, mutta me ihmiset emme ole rationaalisia. Monet pelkäävät lentämistä, mutta oikeasti pitäisi pelätä henkilöautoilua, koska siellä kuolee tuhansia joka vuosi, lento-onnettomuuksia sen sijaan on hyvin vähän.  

Kuuntelin eilen A-studiota, jossa keskusteltiin sosiaaliturvan leikkauksesta. Kävi varsin hyvin selväksi, että yhdellä keskustelussa mukana olleella hyvin ansaitsevalla ei ole oikein mitään käsitystä toimeentuloturvasta tai yksinhuoltajien lasten asemasta. Mutta konsensus kuulemma on, että oli hienoa laskea hyvätuloisten veroja, koska se luo työpaikkoja, ja on hyvä leikata vähätuloisilta, koska se kannustaa heitä töihin – sattui vain olemaan huono aika. No, eihän se mitään ehkä nyt, mutta aivan varmasti muutaman vuoden kuluttua, kun lapsista tulee aikuisia.

Toisinajattelijat yleensä haukutaan salaliittoteoreetikoiksi. Näin on ollut aina. Kaikille todellisille uudistajille on käynyt näin.

Jos poliitikko toteaa tarkemmin asiaan tutustuttuaan ja asiantuntijoita sekä eri kantoja edustavia kuultuaan, että on ollut väärässä ja muuttaa mielipidettään, hänet manataan ”takinkääntäjäksi”. Minusta se juuri päinvastoin todistaa, että sillä ihmisellä on aivot ja hän osaa ajatella omilla aivoillaan, ei massan aivoilla.

Omaa mielipidettä ei kuitenkaan pidä tuputtaa kaikille toisille, silloin oltaisiin samassa tilanteessa kuin se vallitseva konsensus. Mutta tönäistä voi, antaa uusia impulsseja sen toisen ajatella.

Historian saatossa monet radikaalit ideat ovat aluksi kohdanneet rajua vastustusta, pilkkaa ja epäuskoa. Usein viraaliksi nousseet keksinnöt tai tieteelliset teoriat kumosivat sen ajan "itsestäänselvyyksiä", minkä vuoksi niiden esittäjiä pidettiin hulluina tai vaarallisina.

Kysyin tekoälyltä tarkennuksia edellä kirjoittamaani:

Seuraavat merkittävät ajattelijat ja keksijät joutuivat aikalaistensa naurun- ja pilkankohteiksi:

Tiedemiehet ja ajattelijat

• Ignaz Semmelweis (Lääkäri)
• Idea: Esitti, että lääkärien pitäisi pestä kätensä ennen synnytysten avustamista lapsivuodekuumeen estämiseksi.
• Pilkka: Kollegat pitivät ajatusta loukkaavana ja naurettavana, sillä herrasmiehen käsinä pidettyjen lääkärinkäsien ei uskottu kantavan tauteja. Semmelweis erotettiin ja hän päätyi lopulta mielisairaalaan.
• Nikolaus Kopernikus & Galileo Galilei (Tähtitieteilijät)
• Idea: Aurinkokeskinen maailmankuva (Maa kiertää Aurinkoa).
• Pilkka: Ajatusta pidettiin järjettömänä, koska ihmiset "näkivät" auringon liikkuvan taivaalla. Galileita pilkattiin julkisesti, hänet tuomittiin herjaavista teksteistä ja hän joutui kotiaarestiin.
• Charles Darwin (Biologi)
• Idea: Evoluutioteoria ja luonnonvalinta.
• Pilkka: Darwinia pilkattiin aikansa sanomalehdissä ja pilapiirroksissa esittämällä hänet apinan ruumiilla varustettuna olentona. Ajatus siitä, että ihmisellä ja apinalla on sama kantaisä, herätti valtavaa moraalista paheksuntaa.

Keksijät ja insinöörit

• Wrightin veljekset (Orville ja Wilbur) (Ilmailun pioneerit)
• Idea: Ohjattava, moottoroitu lentokone.
• Pilkka: Lehdistö ja jopa tiedeyhteisö pitivät miesten puheita lentämisestä huijauksena ja hulluutena. Vielä silloinkin, kun he tekivät onnistuneita lentoja, paikalliset lehdet kieltäytyivät raportoimasta asiasta, koska pitivät sitä mahdottomana.
• Robert Fulton (Keksijä)
• Idea: Höyrylaiva kaupallisessa käytössä.
• Pilkka: Fultonin rakentamaa alusta kutsuttiin pilkkaavasti nimellä "Fulton's Folly" (Fultonin hullutus). Kansanjoukot kerääntyivät rannoille nauramaan ja odottamaan laitteen räjähtämistä tai uppoamista ennen sen ensimmäistä onnistunutta matkaa.
• John Logie Baird (Insinööri)
• Idea: Television kehittäminen.
• Pilkka: Kun Baird yritti esitellä keksintöään sanomalehden toimituksessa, uutispäällikkö käski heittää hänet ulos ja sanoi: "Olkaa varovaisia, tuolla miehellä on laite, jolla näkee langattomasti. Hän saattaa olla hullu ja aseistettu."
• Alexander Graham Bell (Keksijä)
• Idea: Puhelin.
• Pilkka: Kun Bell esitteli puhelinta, sitä pidettiin lähinnä viihdyttävänä leluna vailla käytännön arvoa. Esimerkiksi Britannian postilaitoksen pääinsinööri totesi, etteivät he tarvitse puhelimia, koska heillä on "tarpeeksi juoksupoikia".
• Guglielmo Marconi (Fyysikko)
• Idea: Langaton lennätin ja radiolähetykset pitkien välimatkojen yli.
• Pilkka: Kun Marconi kertoi voivansa lähettää signaaleja ilman johtoja seinien ja Atlantin valtameren yli, hänen omat ystävänsä epäilivät hänen tulleen hulluksi ja toimittivat hänet hetkellisesti sairaalatutkimuksiin.

Ihmetellä voi, miten tämä meidän demokraattinen yhteiskuntamme yleensäkään pysyy pystyssä. Jos me oikeasti kuuntelemme vain AfD:n kaltaisia äänekkäitä puhujia, meille käy huonosti. 

Saksassa asuessani keskustelu ydinvoimasta heilahteli laidasta laitaan. Oltiin niiin puolesta ja niiin vastaan ja niiin puolesta ja taas niiin vastaan...  Mutta totta kai kehitys kehittyy ja tulee uusia ajatuksia ja uusia tekniikoita. Oli... hmm, on esimerkiksi olemassa sulasuolareaktori. 

Myös alussa mainitsemani Deutschlandfunkin teksti on ydinvoiman saksalaisen ydinvoiman vastustajan kirjoittama, koska Saksassa ydinvoiman vastustaminen on ideologia. Tekstissä kerrotaan paljon haitoista. Siinä verrataan ydinvoimaa hiilivoimaan, vaikka minun mielestäni sitä pitäisi verrata tuuli- ja aurinkovoimaan. Tuulivoima kuitenkin tappaa ylivoimaisesti enemmän ihmisiä kuin ydinvoima, ja kaikista energiantuotantomuodoista ydinvoima tarvitsee vähiten materiaalia. Nk. uusiutuvat tuovat todella paljon haittoja, esimerkiksi tarvitsevat valtavat määrät öljyä, ja betonia, kuparia, harvinaisia metalleja, joita louhittaessa syntyy tuota vaarallista uraania, ja jäteongelma on edelleen ratkaisematta. Ja ennen muuta: yksi kertaa nolla on nolla, mutta satatuhatta kertaa nolla on edelleen nolla, ja se on sen varsinainen ongelma. Se ei ole rakettitiedettä vaan matematiikkaa. Mutta ”koska ilmastonmuutos.”    Ja sinäkään asiassa ei ole konsensusta. Vain vastustajat vaiennetaan. 

Lisäksi koko sana "uusiutuva energia" on mahdoton, koska energia ei uusiudu.  

Uskon kuitenkin, että säilytämme järkemme ja että ajan myötä syntyy uusia ideoita ja hyviä ratkaisuja nykyisiin ongelmiin.

Aika näyttää.

"Tässä lepää Saksan ydinvoima."
"Minusta on kummallista, että ruoho varattiin vain kolmeksi kuukaudeksi."

Pitkänpitkä esipuhe, asia oli tämä, ja teksti on Deutschlandfunkin:

Ydinenergiasta keskustellaan taas. EU haluaa investointia pienempiin ydinvoimaloihin. Myös muut maat ovat yhä enemmän turvautumassa ydinvoimaan. Mutta kuinka todellinen tämä paljon puhuttu paluu on?

Sitten seuraa pitkä ja perusteellinen selvitys siitä, miten vaarallista ydinvoima on.