Tietyssä mielessä sää tekee mitä haluaa ja ilmaston lämpenemisestä sanotaan kaikkien luonnonilmiöiden nykyisin johtuvan. Nyt on taas se aika, jolloin jatkuvat sateet ovat aiheuttaneet suuria tulvia ja suuria vahinkoja. Allaolevassa kuvassa näkyy mitä tapahtuu, kun pato sortuu. Kuva dpa, Deggendorf, Baijerissa.
Muistan
kuitenkin tätä tapahtuneen niin kauan Saksassa asuin, milloin missäkin ja
varsinkin talvella sekä juuri kesäkuussa, jolloin pilvet eivät enää sada lunta
vaan vettä, ja vuoristolta sulanut lumi ehtii jokiin, jotka eivät sitten jaksa
vetää valtavia vesimääriä. Väki on itse huomannut, että ei ole ollut hyvä
rakentaa liian lähelle rantoja ja että jokien oikominen on tuonut tullessaan
mahtavia ongelmia, josta syystä nykyisin palautetaan jokia luonnontilaan ja
rakennetaan vesialtaita tulvia estämään. Joet eivät ole lyhykäisiä siellä kuten
Pohjanmaan joet, vaan satojen kilometrien mittaisia ja kaikkine sivujokineen
vesimassat pakkautuvat paikoitellen hyvinkin pahasti.
Kuvissa
joet ja eri jokien vesimäärät. Suurimmat ja pisimmät joet ovat siis Rein, Tonava ja Elbe. Inn laskee Tonavaan. Tonavalla on kokonaispituutta 2857 km, Reinillä 1233 km, Elbellä 1094 km.
Itse en ole
koskaan asunut alavilla mailla, joten en ole katastrofeja kokenut. Mutta
saksalaiset ystäväni sitäkin enemmän. Edellinen vakava tulva tapahtui vuonna 2002.
Olin tuolloin Suomessa, mutta sain jatkuvasti katastrofiviestejä ja
tilannekatsauksia Saksasta ystäviltäni. Kaikissa taloissa Saksassa on kellari,
sillä maata on rajoitetusti, väkeähän on Suomeen verrattuna 15 kertaa enemmän
samalla maapalasella., eikä vuorilla kukaan asu. Jokien rannat on suojattu padoin, vain tien tai lautan kohdalta pääsee rantaan, ja veden noustessa tien aukko suljetaan.
Myös
Hessenissä vesi on nytkin tulvinut yli Mainin äyräiden. Kuvat on otettu pari
päivää sitten Frankfurtissa.
© Alexandra Janosch, Frankfurt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti