Saksan taloudesta

>

Saksan talous kasvoi vuonna 2013 1,3%, Suomen pieneni 0,6%, Mitä Saksa tekee eri tavalla kuin Suomi, kun otetaan huomioon, että pinta-ala on jotakuinkin samankokoinen kuin Suomenkin, mutta Saksassa on 15 kertaa enemmän väkeä, eikä luonnonvaroja ei ole suhteellisesti sen enempää kuin Suomessakaan?

Onko oppisopimuskoulutus se vaikuttava tekijä? Kyllä ja ei. Oppisopimuskoulutus mahdollistaa oppijalle oikean palkan sekä kouluttajalle palkan siitä, että firman työntekijät käyttävät aikansa opettamiseen. Samalla firmalle koulutetaan työntekijöitä tulevaisuuden varalle. Koulutetut saavat tavallisesti työpaikan siinä yrityksessä, jossa heidät on koulutettu. Tästä kaikesta johtuen Suomen suurta ongelmaa, nuorisotyöttömyyttä ei juuri ole. Suomessa sitä yritetään paikata nk. nuorisotakuulla.

Suomessa yrittämisen aloittaminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi.  Heti kun yritys on päässyt jaloilleen, valtiovalta pitää byrokratialla ja verotuksella huolen siitä, että vaikeudet alkavat.  Saksan talous taas elää nimenomaan PK-yrittäjyydestä! Kaikki yritykset aloittavat pienenä…

Suurin ongelma Suomessa ovat kuitenkin ammattiyhdistysliikkeet. Työntekijän oikeudet ovat saaneet mittasuhteita, jotka ovat kansantalouden kannalta kuolettavia. Näitä liikkeitä ei kiinnosta yrityksen menestys. Se kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun yritys päätyy yt-neuvotteluihin. Jopa valtion yritys Finnair joutuu nyt käyttämään espanjalaista työvoimaa! Ja itku on suuri: ”Onhan meillä työttömiä suomalaisia…”

On tunnettua, että Volkswagen on maailman suurin autonvalmistaja ja autoja myydään maailmanlaajuisesti, eli sillä saralla on vientiä runsaasti. Saksalaiset tuotteet ovat kaikilla tahoilla maailman huippua. Palkat eivät juurikaan poikkea Suomen palkoista. Suomalaiset kaivokset on myyty ulkomaalaisille, jotka ottavat niistä voitot. 

Suomessa on paljon puuta, mutta se vietiin ulkomaille halvimpana mahdollisena tuotteena eli paperina ja sekin tehtynä mahdollisimman kalliilla menetelmillä ja koneilla. Ihmettelimme aikanamme Saksassa Suomen puuteollisuustyöntekijöiden suurlakkoa ja arvelimme Suomen metsäteollisuuden aikanaan kaatuvan siihen. Niinhän siinä kävi. Eivät ostajat odottaneet, vaan ostivat sillä aikaa muualta, ja uusi kauppasuhde jäi pysyväksi. 

Suomi ei ole energian suhteen omavarainen. Omaa energiaamme emme käytä, turvetta, pajua, ruokohelppiä. Tuulta on vaihtelevasti, mutta tuulienergia on sitä kaikkein kalleinta energiaa ja myllyt tehdään ulkomailla, joten rahat valuvat sinne. Ostamme hiiltä ulkomailta. Halvinta pitkässä juoksussa olisi ydinenergia... mutta vihreä liike on puhunut. 

Ruotsalaiset osasivat markkinoida ulkomaille sekä puutalot että saunat - ominaan. Totta kai on myös osaavia markkinoijia, kuten Kone. Mutta paljon olisi vielä opittavaa: emme voi olettaa, että koko maailma toimii kuten se, mihin suomalaiset ovat tottuneet. Varsinkaan emme ole kunnostautuneet Venäjän osaajina, kuten usein täällä luullaan. Venäjän kauppasuhteet perustuvat aina ja ainoastaan henkilökohtaisiin suhteisiin. Sähköposteja lähettelemällä ei myydä mitään.

Rahan kotouttaminen eli investointi Suomeen on finanssivalvontamme takia lähes mahdotonta. Lupia odotellaan kuukausikaupalla, vaikka ei olisi mitään pimitettävää eikä epäselvää. Suomen pikkupankit kuten OP-Pohjola eivät ole kansainvälisiä osaajia vaan päinvastoin torpedoivat senkin vähäisen, mitä meillä olisi.

Ihmetelkää toki. Mielipiteeni perustuvat siihen, mitä olen kansainvälisessä toiminnassani nähnyt ja kokenut. Niin kauan kuin peruskoulun opettaja pääsee valtiovarainministeriksi, on turha odottaa kovin suuria muutoksia.