Minä, paluumuuttaja, olen viimeisen viikon aikana kuullut saksalaiselta kysymyksen, olenko saksalainen, ja englantilaiselta ja amerikkalaiselta kysymyksen, mistä johtuu, että puhun niin hyvää englantia. Jaahas! Milloinkahan tulee se aika, jolloin Suomi älyää hyödyntää maahanmuuttajiensa ja paluumuuttajiensa kielitaitoa? Ulkomailta palanneet suomalaiset osaavat kieliä. Useimmat maailman kansat eivät ole yksikielisiä. Tuntemani pakolaiset puhuvat kotikielinään kahta, kolmea, neljää kieltä. Ja oppivat suomen.
Allaoleva on suora lainaus Elinkeinoelämän keskusliiton sivustolta.
Kielten opiskelu vastaa heikosti työelämän tarpeisiin
Kansainvälistymisen myötä
työelämän kielitaitotarpeet ovat monipuolistuneet. Englannin kielen
taitoa edellytetään jo kaikilla organisaatiotasoilla ja lähes kaikissa
työtehtävissä. Englannin taito ei kuitenkaan yksin riitä selviää EK:n
henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, johon vastasi yli tuhat yritystä.
EK:n jäsenyrityksistä
miltei kolmannes tarvitsee venäjän kielen taitoista henkilökuntaa.
Näistä yrityksistä 70 prosenttia uskoo, että venäjää tarvitaan jatkossa
yhä enemmän. Lisäksi kieltä tullaan tarvitsemaan neljänneksessä niistä
yrityksistä, jotka eivät käytä sitä nykyisin. Venäjää tarvitaan kaikilla
aloilla, mutta palvelualojen yritykset nostivat tarpeen esiin useimmin.
Kielitaitovaatimukset
voivat olla vahvasti yrityskohtaisia riippuen siitä, mikä on yrityksen
kansainvälisten suhteiden maantieteellinen suunta.
– On yrityksiä, joille
kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys
ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa,
sanoo asiantuntija Jenni Ruokonen.
Peruskoulun jälkeen osataan vain englantia ja ruotsia
Vaikka työelämässä
tarvitaan nykyisin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, on kielten opetus ja
opiskelijoiden kielivalinnat yksipuolistuneet perusopetuksessa ja
lukiossa. Yhä useampi nuori osaa peruskoulun suoritettuaan vain
englantia ja ruotsia. Yläkoulussa opiskeltavan valinnaisen B2-kielen
suosio on laskenut rajusti. Vielä 1990-luvun puolivälissä lähes 40
prosenttia oppilaista opiskeli B2-kieltä. Nyt valinnaista B2-kieltä
opiskelevia on noin 17 prosenttia 8.-9.-luokkalaisista. Myös lukiossa
kolmen tai useamman kielen opiskelu on romahtanut vajaassa
kahdessakymmenessä vuodessa. Lukiolaisista noin puolet opiskelee kahta
vierasta kieltä.
Uusia keinoja kielten opetukseen
Yritysten
kielitaitotarpeet ovat kasvussa jatkossakin. Yhä useampi yritys on osa
kansainvälistä konsernia ja myös suomalaisyritysten palveluksessa on
ulkomaalaista henkilöstöä, joiden työkieli on jokin muu kuin suomi.
Tarvitaan kielten opetuksen kehittämistä sekä kulttuurituntemuksen
lisäämistä.
- Olennaista on, että
kieltenopiskelu aloitetaan mahdollisimman varhain ja että
kansainvälistyminen toteutetaan kouluissa suunnitelmallisesti. Tämä on
koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä. Esimerkiksi eri
oppiaineiden opiskelu vierailla kielillä tarjoaa monipuolisia
mahdollisuuksia myös kielitaidon kehittämiseen, ehdottaa asiantuntija
Satu Ågren.
Tiedot perustuvat
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutustiedusteluun,
joka toteutettiin loppuvuodesta 2013. Tiedusteluun vastasi runsas tuhat
EK:n jäsenyritystä. Vastaajayrityksissä työskentelee lähes 455 000
henkilöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti