Paastoaika alkaa laskiaisesta. Munkit eivät saaneet silloin nauttia alkoholia tai makeisia eivätkä syödä
raskaita aterioita, mutta oluthan teki poikkeuksen… Olutta tekivät menneinä
aikoina munkit luostareissa ja olut on tärkeä ruoka-aine muuten niin ankeana
paastoaikana.
Olutta
nälkää taltuttamaan!
Munkit joivat paastoaikana joka päivä jopa viisi tuoppia olutta, siis jopa
kymmenen litraa. Luostarien oluet olivat ruokaisia ja niissä oli monta tärkeää
vitamiinia ja mineraalia, niin että ne voivat tosiaankin korvata pienen
aterian. Luostarin olut on raskasta, silti siinä ei ole liikaa kaloreita.
Jos juot sitä kokonaisen tuopillisen, on vatsa
täynnä, ja niin paastoaminen on helpompaa hyväksyä. Luostareissa oli yleistä
paastota, joskus jopa monta viikkoa peräjälkeen. Neste sen sijaan oli
sallittua. Munkit keksivät, että kevyt hiivainen olut, jota tuolloin oli saatavilla,
voitiin myös valmistaa toisella tavalla, ja saada siitä siten ravitsevampaa.
Oluen valmistus kotiutui luostareihin ja olut oli niin hyvänmakuista, että
siitä pidettiin myös luostarin ulkopuolella.
Oluttuopin muoto vaikuttaa makuun
Olutlaseja on monen muotoisia. „Olut on humalaa, mallasta,
vettä ja hiivaa. Olutta kuitenkin on monenmakuista. Se johtuu siitä, että
humalalajeja on noin 200, hiivaa 1000 lajia ja mallasta on parikymmentä lajia. Kun
näille valitaan juoma-astiaa, on hyvä tietää, että on olemassa kaksi pääasiallista
olutlajia. On alikäyneitä, kylmässä tilassa käyneitä ja ylikäyneitä, lämpimässä
käyneitä oluita.
Alikäyneissä ei juurikaan ole hiilihappoa. Niille sopivat lasit, jotka kapenevat ylöspäin ja näin maku keskittyy – näihin laseihin kuuluu esimerkiksi klassinen ”tulppaanilasi”.
Alikäyneissä ei juurikaan ole hiilihappoa. Niille sopivat lasit, jotka kapenevat ylöspäin ja näin maku keskittyy – näihin laseihin kuuluu esimerkiksi klassinen ”tulppaanilasi”.
Ylikäyneet oluet, kuten vaikkapa Baijerin valkoinen,
sisältävät paljon hiilihappoa. Niille on sellainen astia parempi, joka avautuu
ulospäin, se lisää kuohuvia pisaroita.
Myös lasin paksuus vaikuttaa makuun. Jos lasi on paksu, olut
maistuu rustikaalilta. Mitä ohuempi lasi, sitä hienompi maku.
(Lähde: Saksan panimoyhdistys)
Olutlaseja on
monenlaisia. Yksi erikoisuus on „olutsaapas“. Siihen mahtuu melkein
kaksi litraa, se on peräisin keskiajalta mutta myös nykyisin suosiossa, etenkin
nuorten keskuudessa.
Vihdoin minäkin käsitin noin lyhyesti ja nasevasti esitettynä tuon ylikäyneen ja alikäyneen oluen eron. Yleensä selitetään, onko hiiva pinnalla tai pohjassa ja sitten tulee bla, bla, bla... Voi olla, että jonakin päivänä rupean maistelemaan oluitakin, jos niissä on kerran niin paljon makuvivahteita. Se on vain niin, että Bayerin ulkopulelta tietyt suurpanimot ovat ostaneet pienemmät kilpailijat pois tieltään ja maku on samaa mitäänsanomatonta standardia.
VastaaPoista