Naistenpäivää

Naise elämää

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki.
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.
Yritä tässä sit olla. Jua pari lasi kuaharii. Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst. Ei iloseks tulemiseks enempää tarvita.

Kyl o helppoo olla naine!!!!

Tekijä tuntematon. Poimittu Suomelan sanomista numero 116, maaliskuu 2010. (Asociatión Finlandesa Suomela)

Sinkkunaisena allekirjoitan tuon kaiken, koen tuon kaiken juuri noin.
Poikkeuksiakin on, onneksi ja sanon tämän painottaen - muutenhan täällä ei jaksaisi mitenkään elää.

Kokemukseni siis on, että kun olen nainen, niin minulla ei ole liikeasioissa uskottavuutta. Jos sitten kuitenkin saan paljon aikaan, kuten uskolliset asiakkaani tietävät tapahtuvan, olen joko "kova jätkä" tai pelottava akka.

Olen tähän elämäni päivään mennessä tavannut vain yhden ainoan hiljaisen suomalaisen miehen; hän asuu nykyisin Nastolassa. Ensi alkuun suomalaiset miehet toki aina kääntävät selkänsä, tai kyräilevät ja katsovat, onko minusta mihinkään. Mutta kun päästään puheväleihin, juttua tulee miehiltä enemmän kuin yhdeltäkään naiselta tavallisesti tuleekaan. Kertovat liikeasiat, taloudelliset huolet, naisjutut, ja milloin mitäkin, itkevät olkapäätäni vasten. Kertovat olevansa yksinäisiä. Tietenkin kertovat, miksi käyttävät alkoholia tai sitten eivät käytä. Tästä puheripulista voisin vetää kolme johtopäätöstä:
1) suomalaiset miehet ovat hyvin puheliaita, kun lämpenevät, eli juuri noita rääväsuita;
2) minulla on kuuntelemisen, empatian taito;
3) suomalaiset miehet ovat onnettomia ja yksinäisiä. Sitten ei tarvinne ihmetellä alkoholistien, itsemurhien ja tappojen määrää. Eikä miksi juuri Suomessa koululaiset tappavat toisiaan.

Olen kuullut suomalaisen liikemiehen - muka yhteistyökumppanin - ihan vakavalla naamalla sanovan, että ei nainen toimia johtajana. Kyse ei ole edes minkäänlaisesta machosta. Kaukana, kaukana olemme vielä tasa-arvoisuudesta.

Tasa-arvoisuus ei tarkoita mielestäni sitä, että kaikki ovat samanlaisia, kaikki saavat samaa palkkaa, kaikki tekevät samaa työtä. Me ihmiset emme yksinkertaisesti ole samanlaisia. Jos kaikille jaettaisiin tänään sama palkka, niin satavarmasti olisi joillakin huomenna koossa miljoona, toiset taas kohta kuolisivat nälkään.

Tasa-arvoisuus ei myöskään tarkoita sitä, että nainen ei saisi olla nainen ja mies mies. En näe mitään hohtoa siinä, että naiset käyttäytyvät kuten miehet. En suostu pukeutumaan harmaisiin housupukuihin, vaikka minkälaista ministeriä kätellä pitäisi. Suomessa nykyisin naiset päättävät lasten asioista. Erossa nainen saa aina lapset, ja isä porttikiellon. Se ei voi olla oikein eikä se ole lainkaan tasa-arvon mukaista. Sekä opettajat että hoivahenkilökunta ovat lähes kokonaan naisia.
Tai toisinpäin: tasa-arvo on sitten vasta toteutunut, kun kysyt kaikilta miehiltä, tekisivätkö sitä tai sitä (jäisi koti-isäksi, ryhtyisi sihteeriksi, sairaanhoitajaksi, lastentarhan opettajaksi, ajaisivatko perheen pienempää autoa, kuskaisivat aina lapset harrastuksiin, hoitaisivat perheen talouden ja siisteyden ja lapset työnsä ohessa, jne.) ja KAIKKI miehet vastaisivat "kyllä". Ja sitten kun naiset ottavat vastuuta.

Kun kerron deittisivulla, mitä teen, saan yleensä kaikenlaisia työkyselyjä, tai yhteistyötarjouksia. Tai sitten minut moititaan alimpaan kattilaan, miksi ylipäänsä viitsin tehdä työtä, tai miten minun pitäisi rauhoittua, mennä toisen palvelukseen ja pysyä paikallani, unohtaa työni ja aloittaa mökkeily ja puutarhanhoito. Aina muut - nettimiehet - tietävät paremmin, mitä minulle olisi hyväksi.

Yksityisten asioiden ja bisneksen sekoittamisesta keskenään minulla on hyvin huonoja kokemuksia. Koen tulevani väärinymmärretyksi, jos olen pelkästään ystävällinen. Minun pitäisi samaan hengenvetoon olla pätevä bisnesnainen, ja toisaalta en sitä missään tapauksessa saisi olla. Tiedän hyvin, että selkäni takana naureskellaan, siihen olen tottunut. Tiedän myös mitä osaan ja mitä saan aikaan, eikä se ole ihan vähän. Kun kerran olen nainen, minua saa ilmeisesti hyväksikäyttää miten vaan. Hyväuskoisuudesta rangaistaan, mutta siitä myös oppii. Minua on rangaistu pahimman kautta. Oppinut olen, että kukaan ei tänään enää hypi nenälleni. Ihan varmasti saa samalla mitalla takaisin.

Olen aivan varma siitä, että jos olisin käynyt kaikkien johtajien sänkyjen kautta, kuten minulle muutama sata kertaa on tarjottu, voisin olla upporikas. Suomessa ei ole korruptiota? Anteeksi kuinka?!
En sanonut, että kaikki miehet ovat tuollaisia, mutta hyvin monet ovat. Hyvin, hyvin usein tapaamani vammautunut miesten asenne on: jos kerran lähden työmatkalle, niin totta kai haluan toimeksiantajan kanssa myös sänkyyn!

Totean, että aikuiset miehet yksinkertaisesti pelkäävät minua. Selvästikin kruunusta pelkäävät jonkun sakaran putoavan. Nyt kuulen taas kauhistuneet vastaväitteet. Fakta kuitenkin on, että juuri näin on... Nykysuomessa ei voi olla pätevä ja nainen yhtä aikaa. Puhumattakaan muista maista, joita joitakin tunnen erittäin hyvin.

Naiset johtavissa asemissa ovat aina naisia virastoissa. Asiakkaissani ei ole vielä ollut yhtäkään naista johtavassa asemassa. Kaikki tähän asti tapaamani toimitusjohtajat ovat miehiä. Virastoissa taas ei hallita oikeaa elämää, siellä pyöritellään papereita, hallinnoijat hallitsevat itse itseään ja työllistävät vain itsensä ja veronmaksajat pakotetaan maksamaan valtionhallituksen ja pankkien virheet; kokemukseni on, että Suomi on byrokraattisempi maa kuin Saksa.

Sekä Amerikoissa että Suomessa tutkittu asia on, että jos firman johtoportaissa on vähintään viidennes naisia, firma tuottaa parempia taloudellisia tuloksia. Eikä vain vähän parempia, vaan paljon parempia. Tämän voi lukea mm. EVA:n sivustolta, muistaakseni vuodelta 2007. Kysyä pitää, miksi tätä ei laajemmin käytetä hyödyksi.

Minusta tasa-arvo on sitten vasta toteutunut, kun mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen. Kaikkine hyvine ja huonoine ominaisuuksineen.

Ei, en ollenkaan ole amatsoni, enkä miestenvihaaja. Aivan päinvastoin. Minusta miehet ovat elämän suola!