lauantai 5. heinäkuuta 2014

Opettaja


Opettaja vaikuttaa ikuisuuteen; hän ei koskaan tiedä, missä hänen vaikutuksensa päättyy.
(Henry Adams)
................................................................


- Teetkö jotain lähimmäistesi hyväksi? Oletko sovussa itsesi kanssa? Yritätkö olla niin hyvä ihminen kuin mahdollista?

Ajattelin kaikkia niitä tuntemiani ihmisiä, jotka käyttivät ison osan valveillaoloajastaan itsensä surkutteluun. Kuinka hyödyllistä olisikaan panna itsesäälille päivittäinen raja. Vain pari minuuttia vetistelyä, sitten päivän toimiin.

- Tee niin kuin buddhalaiset. Kuvittele joka päivä olallesi pikkulintu, joka kysyy: Onko tänään se päivä? Olenko valmis? Teenkö kaiken mitä minun pitääkin tehdä? Olenko se ihminen joka haluan olla?

- Muistatko mitä sanoin mielekkyyden löytämisestä elämään? Kirjoitin sen muistiin, mutta osaan sen nyt ulkoa. Omistaudu rakastamaan toisia, omistaudu toimimaan yhteisösi parhaaksi ja omistaudu luomaan jotain sellaista, mikä antaa elämälle tarkoitusta ja merkitystä.
- Huomaatkos, Morrie lisäsi virnistäen, ettei siinä sanottu mitään palkasta.

- Mitch, on turha yrittää tehdä vaikutusta niihin, jotka ovat huipulla. He halveksivat sinua joka tapauksessa. Ja yhtä turha on yrittää tehdä vaikutusta niihin, jotka ovat pohjalla. He vain kadehtivat sinua. Asemasi turvin et pääse mihinkään. Vain avoimin sydämin pystyt liikkumaan tasaveroisena kaikkien ihmisten parissa.

- Tee asioita jotka tulevat sydämestä. Silloin et ole tyytymätön, et ole kateellinen, et haikaile kenenkään toisen tavaroita.  Päinvastoin saat kaiken takaisin ylenpalttisesti.

- Ihmiset ovat ilkeitä vain silloin kun jokin uhkaa heitä, hän sanoi myöhemmin samana päivänä, ja juuri niin tämä meidän kulttuurimme tekee. Niin meidän talousjärjestelmämme tekee. Nekin joilla tässä järjestelmässä on työpaikka, tuntevat olonsa uhatuksi koska pelkäävät menettävänsä sen. Ja kun ihminen tuntee olonsa uhatuksi, hän alkaa katsoa vain omaa etuaan. Hän tekee rahasta Jumalan. Se kaikki kuuluu kulttuuriin.
………………………..

Minun mielestäni hyvänä esimerkkinä uhan pelosta ovat Aho ja Venetpalo. Pelkäävät, että heidän asemaansa uhataan ja käyvät hyökkäämään. No, voinhan minä toki erehtyäkin. Mutta ei kukaan uhkaa!

Yllä olevat otteet ovat kirjasta ”tiistaisin morrien luona”, kirjoittaja Mitch Albom. Kirja on julkaistu vuonna 1997. Eräs oppilaani piti suuresti tästä kirjasta ja ehdotti, että minäkin lukisin sen.
Kirja kuvaa Albomin ystävän  ja entisen professorin, sosiologi Morrie Scwarzin (1916-1995) viimeisiä vaiheita ALS-lihasrappeumataudin kanssa. Albom tapasi Schwartzin joka tiistai tämän elämän loppuun, ja he kävivät filosofisia keskusteluja. 


- Onko sinulla koskaan ollut todellista opettajaa? Sellaista joka on nähnyt sinut hiomattamana mutta arvokkaana olentona, jalokivenä jonka toinen voi viisaudellaan hioa ylvääseen loistoon? Jos sinulla on onni löytää tiesi tällaisten opettajien luo, löydät heidän luokseen aina uudestaan. Joskus teet sen vain mielessäsi. Joskus palaat heidän vuoteensa vierelle. 

Vanha professorini piti elämänsä viimeisen kurssin kerran viikossa kotonaan, työhuoneensa ikkunan ääressä, missä hän saattoi seurata kuinka pieni kiinanruusu varisti vaaleanpunaisia kukkiaan. Kurssi kokoontui tiistaisin. Kurssikirjoja ei ollut. Aiheena oli elämän tarkoitus. Opetus pohjautui kokemukseen. 

Ja se jatkuu edelleen.  


Kirja päättyy yllä olevin lausein. Tiedän kyllä, että ei kaiketi ole ihan normaalia, että tykkää työstään. Minä tykkään maahanmuuttajien opettamisesta. Opettaminen on vallan muuta kuin mitä opetussuunnitelmassa ja oppikirjoissa seisoo. Se on ihmisen hyväksymistä kokonaisuutena. Kasvatustieteistä en paljon tiedä, mutta tiedän, mitä pitää tehdä, jotta oppilaat oppisivat. Minulla ei vielä koskaan ole ollut vastahankaisia tai passivisia oppilaita eikä kurinpito-ongelmia. Opin itse vähintäänkin yhtä paljon kuin hekin oppivat, ja kaikki tähän asti ovat löytäneet paikkansa, ja molemmat osapuolet ovat kiitollisia.

1 kommentti:

  1. Kiitos Pirjo todellisuuden siilaamisesta. Siivilään on kertynyt kauniita asioita. Tai ehkä se onkin vaskooli... ja saaliit kultaa.

    VastaaPoista