Suomen kansallisjuoma on kahvi. Siis jos jätetään pois vodka, joka on myös Suomen kansallisjuoma, ainakin muunmaalaisten mielestä… Örveltäminen kun on useimpien suomalaisten mielestä hauskaa, mutta muunmaalaisille häpeä.
Kansallisjuomastamme kahvista ei ole Suomessa tehty yhtään laulua. Saksassa on!
Toisen laulun sävelsi Johan Sebastian Bach (1685-1750). Laulun pohjana on Picanderin runo, jonka tämä julkaisi 1732. Luultavasti Bach julkaisi kantaattinsa kaksi vuotta myöhemmin, tarkoituksena se, että sitä esitettäisiin uudessa Zimmermannin kahvilassa Leipzigissa. Kahvi tuli Keski-Eurooppaan 1600-luvun lopulla Turkista.
Sitaatti webbisivulta ”http://www.webbisivu.com/Bach/Kantaatit%20ja%20Passiot”:
”Kantaatteja lienee ollut yli 300, joista n.200 on säilynyt. Passioita on säilynyt kaksi. Kantaatit ja passiot ovat laulajille ja orkesterille sävellettyjä moniosaisia teoksia, jotka koostuvat lauluista (aarioista), kuoro-osista ja instrumentaaliosista. Kantaatteja esitettiin kirkonmenojen yhteydessä ja ne kestivät parikymmentä minuuttia. Kuhunkin tilaisuuteen sopivat tekstit väsäsi aina joku sanavalmis kynäniekka, säveltäjämme huolehtiessa musiikkipuolesta. Bach sävelsi kantaatteja myös esimerkiksi kuninkaallisten ja muiden ylhäisten synttärikemuihin tai valtaanastujaispippaloihin.
Muuan postivirkailija, herra Henrici, joka esiintyi mielellään salanimellä Picander, väsäsi paljon hienoja laulutekstejä Bachille. Hänen runoonsa Über den Caffee Johann Sebastian sävelsi kahvikantaatin (BWV 211 Schweigt stille, plaudert nicht). Se on hupaisa kertomus isästä ja hänen kahviin ihastuneesta tyttärestään. Kahvi oli tuohon aikaan melko kallista, 24 groschenia eli kokonaisen taalerin kilo. Tytön piti kuitenkin kolmasti päivässä saada kupposensa joka maistui ihanammalta kuin tuhat suudelmaa.
Olivat siis kelvottomia pussailijoita tuon ajan nuoret miehet!“
Näin siis itsepäiset tyttäret, jotka eivät missään tapauksessa halua luopua kahvinjuonnistaan.
Bachin työksi kantaatti siis on poikkeuksellinen, sillä se ei kehu valtionjohtajia eikä ole tehty messutarkoituksiin, vaan se on eräänlainen ironialla höystetty mainoskatko.
https://www.youtube.com/watch?v=keTwmdQakMc
Bach kuuluu lempisäveltäjiini. Ja kyllähän sitä pimputettiin inventioita kouluaikoina, ja lapseni soittelivat Anna Magdalena Bachin nuottikirjaa, jonka kappaleet ovatkin varsin viehättäviä. Parhaat Bach-konserttini olen kuunnellut Leipzigin tuomiokirkossa Tuomas-kuoron esittäminä.
Saksassa on tehty toinenkin kahvilaulu. Carl Gottlieb Hering (1766-1853) sävelsi muun muassa nykyisinkin varsin tunnettuja lastenlauluja, ja myös Kahvi-kaanonin "C-a-f-f-e-e, trink nicht so viel Kaffee!" – siis ”see aa äf äf ee ee, älä juo niin paljon kahvia”! Teksti jatkuu: ” Kahvijuoma ei ole lapsia varten, se heikentää hermoja ja tekee kalpeaksi ja sairaaksi. Älä ole muslimi, joka ei voi olla ilman sitä!”
Tämä ei liene maahanmuuttovastaisen ja muslimeita haukkuvan mutta oikeastaan nykyistä Saksan maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivan Sarrazinin mielen mukaan tehty laulu, sillä Sarazinia ei laulun syntymisen aikoihin sata vuotta sitten vielä ollut… En puutu turkkilaisiin, maahanmuuttoon enkä kahvin terveellisyyteen, mutta mielenkiintoista historia kyllä on! Minulla on turkkilaisia ystäviä ja yhteistyökumppaneita, itse olin maahanmuuttaja ja nyt paluumuuttaja, ja juon mieluiten teetä...
Ja sävelkielen tunteva tietää mistä kohdin lauletaan seet ja äffät.
Tämä kahvista niille, jotka tykkäävät Otto Waalkesista: http://www.youtube.com/watch?v=b2TD9l6XBeg&feature=related ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti