maanantai 6. toukokuuta 2013

Evankeliset kirkkopäivät Hampurissa. Kirkkokunnista Saksassa


 

34. evankeliset kirkkopäivät päättyivät eilen jumalanpalvelukseen kaupunginpuistossa Hampurissa.  Sataatuhatta odotettiin, 130.000 tuli... enkä minä taaskaan päässyt! 

Oli siellä Nooan arkkikin. 70 metriä pitkä ja 13 metriä korkea.


Ihana, ihana valomeri... no, onhan näitä.

Raja evankelisen ja katolisen Saksan välillä on kuin viivottimella piirretty ja kulkee Länsi-Saksassa Frankfurtin tienoilla, ja itäinen Saksa on sitten myös  evankelinen. Sekä evankelisia että katolisia on kumpiakin väestöstä noin 30%. Ortodokseja on noin 1,5%. Muslimien lukumäärää on vaikea määritellä, se on jotain 2-5% väestöstä. Kaikki loput uskonnot ovat sitten yhteensä vain 1%; siihen lukuun sisältyvät myös juutalaiset. 32 - 27% eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Evankelisella kirkolla on Suomen evl-lut.kirkon kanssa yhteistyösopimus, neljä pappia Suomesta toimii Saksassa ja heidän palkkansa maksavat Saksan maakirkot,  lisäksi on Hampurin merimiespappi. Saksassa voit itse valita, mihin seurakuntaan verosi maksat; minä maksoin merimieskirkolle. Se, että olin koko Saksassa oloni ajan sekä suomalaisen että oman saksalaisen seurakuntani aktiivijäsen ja sitä ihan vakaumuksesta, on toinen tarina se. Ja lapsetkin ovat käyneet rippikoulun kaikki kolme ensin Saksassa ja sitten Suomessa.

Onhan tämä herra Luther tietenkin koko luterilaisuuden isä, mutta Saksassa luterilainen kirkko ei ole sama kuin valtakirkko evankelinen. Evankelisen kirkon keskus Saksassa sijaitsee Hannoverissa, siellä on myös Suomalaisen kirkollisen työn keskus.

Kirkko ja valtio eivät ole yhdessä kuten Suomessa. Kirkko ei siten ole valtiolle taloudellisesti vastuuvelvollinen. Jokainen seurakunta huolehtii itse omasta taloudestaan.. Onko kirkko sitten rikas? On tai ei - sillä  myös kirkko on koko kansan peilikuva. Kirkot ylläpitävät lukuisia vanhainkoteja, lastentarhoja, kouluja ja sairaaloita. Lisäksi kirkko ylläpitää historiallisesti arvokkaita rakennuksia, ja niitä ei Saksassa ole ihan vähän. Toki tätä kaikkea ylläpitävät myös kunnat, joilla onkin aivan eri tehtävät kuin Suomessa. Uskontoa opetetaan kouluissa pakollisena aineena, mutta vanhemmat voivat nykyisin valita myös elämänkatsomusopin opetuksen lapsilleen, mikä on kuitenkin perin harvinaista. Kirkot osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen ja niiden ääntä kuunnellaan tärkeissä valtakuntaa koskevissa kysymyksissä.

Miksikö uskontojen rajat kulkevat pitkin ruhtinaskuntien ja valtion rajoja? Perinteestä. Joku  ruhtinas tai kuningas joskus määräsi, että nyt me ollaan tätä uskontoa, ja sitten ollaan sitä yhä...!

Toki on vapaita ryhmittymiä kuten Suomessakin. Suomessa ne ovat jotenkin ottaneet yhteiskunnasta yliotteen. Minusta tuntuu usein, että Suomessa on tärkeämpää "kuulua" johonkin ryhmittymään kuin itse kristinuskon sanoma. 

Seuraavaksi kysytte, millainen sitten on katolinen jumalanpalvelus. Moni suomalainen on ollut pettynyt käytyään katolisessa jumalanpalveluksessa. Ei se niin eksoottinen ollutkaan... aika samalainen kuin luterilainenkin.

Tiesittekö muuten, että me emme vain vietä kirkollisia juhlapäiviä valtiollisina vapaapäivinä, vaan vaihdamme jopa autojemme renkaat kirkollisen kalenterin mukaan, koska maallinen laki niin käskee?


http://www.trier-info.de/tl_files/images/sehenswert/dom/dom_03.jpg

Trier


http://www.erdpunkte.de/images/stories/beitraege/koelnerdom/koeln-dom-055.jpg
Köln
Reichenau

 Birnau

1 kommentti:

  1. Nuo olivat tarkoitetut myös minulle Saksassa asuvalle evankelis-luterilaiselle suomalaiselle, mutta en päässyt minäkään mukaan.Kun noita Saksan evankelisia kirkkopäiviä ajattelin, niin mietin sitäkin että Suomessa herätysliikkeet eivät vietä yhteisiä kirkkopäiviä vaan kukin vetää rajaa ja pitää omia suuria kesäjuhliaan.Mahtaisiko ketään tulla, jos jollakulla olisi idea ruveta organisoimaan kaikille suomalaisille evankelis-luterilaisille yhteisiä kirkkopäiviä?

    VastaaPoista