sunnuntai 5. toukokuuta 2013

"Sata mokaa ulkomaankaupassa"

...oli saksalaisen yhteistyökumppanini kirjan nimi, jota hän alkoi kirjoittaa suomalaisten yrittäjien toiminnasta. 

Esimerkkinä toimituksen viivästymisestä ja sen seurauksista tiettyjä erikoistuotteita valmistavan yrityksen toimituksista: Tavara sinänsä oli laadukasta ja sitä vietiin EU-hankkeen puitteissa Sveitsiin ja Saksaan. Välittäjänä lisäsin kaikkiin toimitusaikoihin aina ainakin viikon, varmuuden vuoksi, koska toimitukset Suomesta eivät koskaan tulleet sovittuna aikana.  

Saksalaiset ovat hyvin tarkkoja toimitusajoista, annetun ajan pitää pitää tunnin tarkkuudella. Siellä ei välitetä edes sääolosuhteista kuten myrskyistä tai liukaudesta. Esimerkiksi Euroopan suurimman laatikkokauppaketjun ALDI:n tavaran vastaanottaja kertoi minulle, että vastaanotto lähettää kokonaisen rekkalastillisen tavaraa takaisin sinne mistä se lähtikin, jos toimitus ei tule sovittuna minuuttina. Tästä syystä maassa kukoistavat näiden myöhästyneiden – ensiluokkaisten – tavaroiden toimituksista johtuvat kaupat. 

Käytännössä toimitukset ovat Saksassa varsin vaikeita, sillä rekka voi joutua milloin vain ruuhkaan ja siellähän on sitten pakko viettää tunti tai useita tunteja aivan ilman omaa syytä. Ruuhkaa taas ei aina voi ennakoida, sillä onnettomuuksia voi sattua milloin vain. Tässä tapauksessa suomalainen toimittaja lähetti tavaran myöhässä ja eteläpohjalainen, Suomessa nimekäs rahtiyhtiö teki säännöllisesti "mitä sattuu"; tavara tuotiin kyllä perille, mutta en muista aikataulun pitäneen yhtään kertaa. 

Syynä tavaran myöhästymiseen oli joskus raaka-ainetoimitusten myöhästely. Pahin syy kuitenkin oli ... no niin, olkoot. Näitä yrityksen sisäisiä prosesseja ei ostaja voinut mistään nähdä!

Hullunkurista saksalaisten mielestä oli sitten se, että kun pyydettiin hintaa, niin suomalainen toimittaja toimitti saman tavaran toiseen kertaan, mutta laskun vain kerran. Näin ei vienti tietenkään kannattanut…ei myöskään siksi, että reklamaatioita ei hoidettu asianmukaisesti. Asiakkaat olivat hyvin tyytymättömiä. 

http://www.scheel-haustechnik.de/img/aktuell/848/elbebau.gif?wid=71

Toinen esimerkkini on peräisin samasta EU-hankkeesta. Horstin messuille oli tilattu kelopuinen aitta. Olin vastuuhenkilönä järjestänyt aitan kokoamisen messuja edeltävänä päivänä messualueelle nostolaitteineen ja henkilöstöineen. Soittelin Suomeen ja kyselin perään, milloin lähetys tulee. Aitta oli kyllä valmiina, sanottiin siellä, mutta edellä mainittu samainen rahtiyhtiö oli ”unohtanut”, että toimituksella oli tarkka määräpäivä. Lupasivat toimituksen kuitenkin lähtevän pikimmiten. ”Pikimmiten” kuitenkin ilmeisesti syistä, joita minulle ei koskaan kerrottu, ei toteutunut. Aitta ei saapunut messujen alkuun mennessä. Asiaa lukuisia kertoja tiedusteltuani minulle kerrottiin, että se ei ollutkaan lähtenyt sovittuna aikana, mutta tulossa oli. Sain kuljetusyhtiön puhelinnumeron. Siellä kerrottiin, että rekkaperävaunu oli kyllä saapunut Saksaan, mutta satamassa ei saksalainen yhteistyökumppani enää halua tehdä yhteistyötä tämän suomalaisen kuljetusyrityksen kanssa menneiden huonojen kokemusten takia, ja niin suomalainen joutuu etsimään uuden yhteistyökumppanin. Löytyihän se toki. Vaan tämä saksalainen ei ollut ottanut huomioon sitä, että Saksassa siltakorkeus on vain tuo neljä metriä, ei yhtään yli, kun taas suomalainen rekan peräkärry on korkeampi. Siitä johtuen rekka sitten joutui ajelemaan pitkin kiertoteitä. Mutta saapui kuin saapuikin messualueelle seuraavana päivänä eli jo messupäivänä iltapäivällä.

Tähän mennessä messualue sekä sen parkkipaikat olivat tietenkin täynnä ajoneuvoja, mutta meidän onneksemme meidän alueemme oli ulkona ja alueen ulkolaidassa. Alue tyhjennettiin pysäköidyistä autoista järjestäjän toimesta ja ei kun purkamaan lastia. Mutta miten? Nosturit ja purkajathan olivat olleet paikalla vain ennen messujen alkua. 

Mitäpä minä sitten? Mutta kuten joskus kuitenkin sattuu ja tapahtuu, kun mistään ei tunnu tulevan mitään, apu oli lähempänä kuin lähin puhelin. "Tilasin" ratkaisun, tähän ja nyt heti. Messualueella oli kauempana pitkäkaulainen nosturi, joka sattui juuri silloin tekemään näytöksen. Sain sen kuljettajan kiinni ja siitä pyysin hoitamaan asian. Sen pitkä ulosajettava nostokurki ylettyi juuri ja juuri rekan peräkärryyn. Maksoihan nostelu kohtuullisen paljon, mutta niin tonnin painoiset pöllit nosteltiin meidän alueellemme. Ja uteliasta yleisöä riitti! Siitä sitten paikalla olleet apulaiseni raskaista tukeista rakennusta kokoamaan, hikipäässä ja käsipelillä. Tässä se!



Jälkeenpäin paikalla olleet kumppanini/ahkerat apuvoimani hämmästelivät: miten ihmeessä juuri isoimpaan hätään löytyi ratkaisu juuri silloin kun sitä kipeimmin tarvittiin?

Koko tapahtuma herätti sen verran huomiota, että siitä mainittiin paikallisessa lehdessä. Myöhemmin kuljetusyrityksen pääjohtaja pyysi minulta anteeksi ja korvasi vahingon – mutta toimitus oli siltä firmalta ja siltä osin viimeinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti