maanantai 6. syyskuuta 2010

Montessori-opetusta

Yle uutisoi 5.9.2010, että vaihtoehtokouluihin on jonotusta ja opettajista pulaa. Ja että Montessori-opettajaksi voi opiskella vain ulkomailla.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/vaihtoehtokouluihin_jonotetaan_-_opettajista_pulaa_1956825.html?origin=rss

Saksassa lapset pääsevät lastentarhaan kolmivuotiaina. Riippuen kunnan tai seurakunnan resursseista tarha on avoinna koko päivän tai puoli päivää, ruokaa siellä ei koskaan tarjota eikä lapsia pakkonukuteta. Välipalatauko toki on, mutta eväät on tuotava itse mukana. Joskus kyllä tehdään sitten yhdessä vaikkapa salaattia, taas tilojen mukaan. Ruokatunniksi lapset on haettava kotiin.

Nuorimmaiseni meni Allensbachissa katolisen seurakunnan ylläpitämään lastentarhaan vuonna 1994. Olen tänäkin päivänä sitä mieltä, että siellä ovat asiat mitä parhaiten. Kuitenkin yhdessä muiden vanhempien kanssa ryhdyimme puuhaamaan Montessori-lastentarhaa, ja se avattiin Allensbachissa 1996. Koska se on vielä parempi!

Kosketuksen Montessori-opetukseen sain ensimmäisen kerran tietyllä tavalla vahingossa. Vanhemman poikani opettaja kolmannella ja neljännellä luokalla käytti opetuksessa Montessori-menetelmiä siitä sen kummemmin meteliä pitämättä, hän vain mainitsi siitä vanhempien kokouksessa.

Muistan hyvin, miten olin kerran opettajan puheilla, me menimme toiseen luokaan ja opettaja jätti luokan työskentelemään yksikseen. Ihmettelin asiaa, hän vain sanoi, että kyllä ne tulevat, jos niillä on asiaa. En kuullut luokasta hiiskaustakaan, lapset olivat keskittyneet työhönsä. Jonkin ajan kuluttua tuli muutama oppilas aivan hiirenhiljaa kysymään, saisiko jo tehdä seuraavan tehtävän. Ihmettelin asiaa, opettaja sanoi vain että lapset tekevät tehtäviä mielellään. Saksassahan mitään ei ole valmiina tarjottimella kuten täällä Suomessa, kaikki pitää hoitaa itse, jos jotain haluaa. Asiat menivät jopa niin pitkälle, että opettaja pyysi vanhempainkokouksessa vanhempia tulemaan liimaamaan vanhan koulun vanhojen tuolien liitokset, koska oppilaiden mielestä tuolit natisivat liikaa… Muistan myös, miten poika kotona itki sitä, ettei voinut lähteä sunnuntaina kouluun.

Kyllä me vanhemmat sitten ajan kanssa opimme mistä on kyse. Tällä opettajalla ei ole Montessori-opettajan pätevyyttä, mutta hän on tehnyt paljon Montessori-materiaalia Saksan päiväkoteihin ja peruskouluihin ja kuuluu siihen komissioon, joka materiaalia työstää ja hyväksyy.



Maria Montessori (1870-1952) oli italialainen pedagogi. Hän oli lääketieteen ja kirurgian tohtori, lääkäri ja filosofi ja harras katolilainen. Hän oli etenkin kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Tuohon aikaan ei naisen ollut helppoa päästä opiskelemaan teknisiä aineita saati lääketiedettä. Valmistuttuaan Montessori perehtyi vajaamielisten hoitoon. Hän ymmärsi tutustuttuaan eri filosofian, lääketieteen ja pedagogiikan oppeihin, että vajaamielisten opettaminen ei ollut lääketieteellinen, vaan pedagoginen ongelma. Sen vuoksi hän kehitti heille omat menetelmänsä. Kun sitten nämä vajaamieliset oppivat tavattoman hyvin, paremmin kuin normaalit oppilaat, kysymys heräsi, miksi menetelmiä ei käytetä myös normaaliopetuksessa! Näin tehtiinkin. Valitettavasti vain toinen maailmansota tuli väliin ja Montessorin oli paettava. Hän ei paennut Yhdysvaltoihin, vaan Intiaan.

Menetelmän ytimenä on lapsen tarkka havainnointi ja huomioiden teko hänen kehityksestään. Tarkkailun ja tehtyjen huomioiden avulla ohjaaja saa oleellisen tiedon lapsen kehitystasosta ja siitä miten hänen tulee ohjata lasta kehittymään ja millaisia oppimisvälineitä hänen tulee lapsen oppimisen tueksi tarjota. (Wikipedia). Kiteytettynä: ”Auta minua tekemään se itse”.



Käytännöstä tiedän, että menetelmä ja kaikki opetusmateriaali perustuvat siihen, että lapsi itse havainnoi oliko vastaus oikein vai ei. Siitä seurauksena oppiminen on lapsesta äärettömän hauskaa ja hän keskittyy siihen koko olemuksellaan. Varsinkin matemaattiset tehtävät ja lukemaan oppiminen sujuvat kuin leikki.



Sinä vuonna, kun vanhempi poikani oli tämän opettajan luokalla, luokassa tehtiin esittelyvideo suurelle yleisölle, tiedotustarkoituksiin. Tuolloin 10-vuotias poikani oli valittu luokan oppilaspuhujaksi, ja näin ollen esitteli menetelmät ja tuolloin luokassa käytetyt materiaalit. Valitettavasti en koskaan nähnyt videota, se meni suoraan opetushallitukseen…

Myöhemmin sain vain surullisena seurata, miten tämän innostuneen ja kreatiivisen pojan into ja kreatiivisuus systemaattisesti tapettiin ylemmillä luokilla, gymnasiumissa…

Olin siis sitten myöhemmin tiimin kanssa perustamassa Allensbachin Montessori-lastentarhaa. Luvat, tilat, opettajat, rahoitus, tarvikkeet… Asiaa ajoi muutama poliitikko, ja vanhempien tahdon mukaan se sitten avattiin. Vaikeuksia oli aluksi vaikka minkälaisia, mutta niistähän selvittiin.


Itse olen käyttänyt Montessori-materiaalia ja menetelmiä menestyksellä omassa opetuksessani. Suosittelen lämpimästi!

Yle kertoo: ”Vaihtoehtoista pedagogiikkaa noudattavien koulujen suosio on pysynyt vakaana. Montessorikoulut kärsivät kuitenkin opettajapulasta, sillä alan koulutusta ei vielä saa Suomessa. … Vaihtoehtopedagogiikan menetelmät ovat vähitellen tihkuneet myös tavallisiin kouluihin. …
…viime vuosina tavallista peruskoulua on uudistettu monin tavoin. Lukujärjestykseen on tullut muun muassa pidempiä oppitunteja ja laajempia kokonaisuuksia. Monet ideat ovat lähtöisin vaihtoehtopedagogiikoista.”

Lämmin kiitokseni poikieni Montessori-opettajalle, Margit Lustig-Freylle!

2 kommenttia:

  1. Hello, good morning.

    My name is Lucy and I am a student at a university in Spain. Study for Children Edución teacher and need some help for a class project.

    I need to get a textbook or tokens used in Finland in the kindergarten stage to compare it with one from here in Spain. Perhaps you can help me or can point me to a publisher who can write.

    Thank you very much and sorry for the inconvenience

    Lucy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.oph.fi/download/151278_education_in_finland_spanish_2013.pdf

      Poista