torstai 14. elokuuta 2014

Kiitos onkin ei kiitos, eikö totta?


Kun saksalainen sanoo ”kiitos”, hän tarkoittaa ”ei kiitos”. Tämä aiheuttaa muunkielisten joukossa hämäännystä. Ei nimittäin sitten tarjota pöydässä enää mitään, kun suomalainen saksalaisessa ruokapöydässä sanoo ”kiitos”. Selvästi parempi olisi jo suomalainen perisynti "katsotaan" - jota lausetta ulkomaalaiset suomalaisissa inhoavat.

Tapahtui Saksassa Wetteraun huoltoasemalla viime viikolla. Asiakas ostaa olutpullon ja myyjä kysyy, avataanko se saman tien, tarkoittaen, että juoko heti paikan päällä. Asiakas vastaa ”kiitos”, josta syystä myyjä reagoi kysymällä: ”Kyllä vai ei?” Asiakas vastaa ”ei”, johon myyjä kommentoi: ”Ai, te siis aioitte vain katsella tuota pulloa ettekä juoda olutta ollenkaan”… he molemmat samoin kuin minä purskahdamme nauramaan. 





 Wetteraun maisemia.
Asuin seudulla, n. 30 km Frankfurtista pohjoiseen, Taunus-vuoren juurella, 8 vuotta.

Saksan (ja englannin ja ranskan) jatkuva vakuuttelu ”eikö totta” voi sekin saada suomalaisen kannalta huvittavia piirteitä. Tyttäreni oli kerran tutustumassa museossa oppaan johdolla vanhoihin esineisiin. Opas kertoili historiaa ja esitteli tavaroita, ja paikallisen puheenparren mukaan sanoi jokaisen esittämänsä asian perään ”eikö totta”, eli meidän kielemme kannalta kyseenalaisti juuri sanomansa. Loppujen lopuksi tyttäreni kysyi, että olivatko nuo kaapit oikeasti niin vanhoja vai eivätkö olleet!

Tyypillinen Bodenjärven kaappi, Salemista. 

"Nicht wahr?" on Etelä-Saksassa pelkästään "oder?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti