Saksan ja Ranskan historiaa

Ohjelma esitetty Arte-kanavalla ensimmäisen kerran maaliskuussa 2014. Artikkeli ei keskity maailmansotiin, vaan Ranskan ja Saksan välisiin sotiin.
Linkki alkuperäiseen:

http://ddc.arte.tv/unsere-karten/deutschland-und-frankreich-historischer-rueckblick

Saksan liitto 1866

1870/71 sodan syyt:
Saksan historian valtiollisena alkuna voidaan pitää Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka oli olemassa noin 900-luvulta vuoteen 1806. Sen jälkeen syntyi Saksan liitto (Deutscher Bund), löyhä valtioliitto, joka koostui ruhtinaskunnista ja vapaista kaupungeista, ja johon kuului myös osia Itävallan keisarikunnasta ja Preussin kuningaskunnansta. Kaikissa näissä maissa puhuttiin saksaa, mutta vielä ei ollut syntynyt kansakuntaa. Saksa, kuten sen nyt tunnemme, syntyi vasta paljon myöhemmin, sotien seurauksena.

Saksalais-ranskalainen sota 1870/71

Saksalais-ranskalainen sota kesti vain seitsemän kuukautta, heinäkuusta 1980 tammikuuhun 1871. Saksa voitti Ranskan armeijan Sedanissa ja Napoleon III vangittiin. Ranskan toinen keisarikunta kaatui ja Preussin armeija valloitti Pohjois-Ranskan ja piiritti Pariisin. Sen jälkeen Léon Gambetta julisti 4. syyskuuta 1870 Ranskan kolmannen tasavallan.

Saksan valtakunnan perustaminen 1871

Ranskan oli luovutettava isoja osia Elsassista ja Lotringenista Saksalle, mukaan lukien Metzin kaupunki. Niin perustettiin Saksan valtakunta, jota hallinnoin valtakunnan kansleri Bismarck. Lisäksi Ranskaa nöyryytettiin kruunaamalla keisari Versaillesin peilisalissa. Preussin kuninkaasta tuli keisari Wilhelm I. Se loukkasi pahasti Ranskan armeijaa ja Ranskan eliittia, jotka alkoivat heti punoa kostotoimia.

Siirtomaat 1914

Siirtomaiden valloittaminen oli muuttanut kansainvälistä tilannetta. Ranska ja Iso-Britannia saivat vaikutusvaltaa suuressa osassa maailmaa ja ne saivat suuren osan vauraudestaan siirtomaista. Myös Saksan valtakunta, joka oli syntynyt vasta 1871, omisti muutaman siirtomaan Afrikasta. Sen laajenemista kuitenkin rajoittivat Ranska ja Iso-Britannia, mikä aiheutti uusia jännitteitä. 

  

Euroopan liittoutumat 1914

Euroopassa oli tuolloin kaksi erilaista liittoutumaa: kolmiyhteisö Tripe Entente, johon kuuluivat Iso-Britannia, Ranska ja Venäjän tsaarivaltakunta sekä toisena toinen kolmiyhteisö, joka koostui Saksan valtakunnasta, itävaltalais-unkarilaisesta kaksoismonarkiasta ja Italiasta. 

 

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1914

Ranskan armeijan johtoryhmä kenraali Joffren johdolla halusi saada Elsass-Lotheringenin takaksin. Wilhelm II puolestaan kadehti Ranskaa sen siirtomaavallasta ja halusi vahingoittaa Ranskaa pysyvästi. Nämä kaksi syytä sytyttivät uudelleen sodan maiden välille. Alku oli kuten tunnettua Itävallan kruununperijän herttua Franz-Ferdinandin murha Sarajevossa. Erimielisyydet laajenivat ensimmäistä kertaa koko maailmaan ja sota kesti neljä vuotta.

 

Versaillesin sopimus 1919

Tämän toisen Saksan ja Ranskan välisen sodan rauhansopimus tehtiin 1919 Versaillesissa. Sodan olivat voittaneet Ranska, Iso-Britannia, Italia ja USA, joka oli ensimmäistä kertaa puuttunut Euroopan asioihin. Saksan oli annettava Elsass-Lothringen takaisin Ranskalle samoin kuin useita alueita idästä. Erityisesti saksalaisia kuitenkin harmitti artikkeli 231, jossa Saksa ja sen liittolaiset nimettiin sotaan syyllisiksi ja pakotettiin sotakorvauksiin.  

Reininmaan ja Ruhrin alueen valtaus 1923

Kun Saksan sotakorvausmaksut myöhästyivät 1923, Ranskan, Iso-Britannian ja Belgian joukot valtasivat Reininmaan ja Ruhrin alueen, joka oli Länsi-Euroopan tärkein teollisuusalue. Saarin aluetta hallitsi Kansanliitto. Liittoutuneet luulivat voittaneensa sodan, mutta eivät ajatelleet, että rauhanehdot aiheuttaisivat vain ensimmäisen maailmansodan jatkumisen. 

Toinen maailmansota: toukokuu 1940

Vain kaksikymmentä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen syttyi uusi sota. Saksa panssijoukot tunkeutuivat toukokuussa 1940 Ranskaan ja 22. kesäkuuta tehtiin aselepo. Valloitettua ja valloittamatonta osaa maasta erotti demarkaatiolinja. Saksa otti itselleen Elsass-Lotheringenin ja piti Ranskaa viisi vuotta vallassaan. 
 

Toinen maailmansota: toukokuu 1945

8. toukokuuta 1945, vuosi amerikkalaisten, kanadalaisten ja brittien maihinnousun jälkeen Normandiaan, Saksa antautui ilman ehtoja. Ranska vapautettiin. Tämän Saksan ja Ranskan välisen kolmannen sodan jälkeen molemmat maat ollivat raunioina.  Saksassa oli kuollut 7 miljoonaa ihmistä – sotilaita ja siviilejä, eli noin 10% sotia edeltävästä väestöstä. Ranskassa oli kuollut noin 600.000 ihmistä, 1,5 % vuoden 1939 väestöstä. 

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen 1951

Viisi vuotta sodan jälkeen, 9. toukokuuta 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti, että sotia varten tärkeitä raaka-aineita hiiltä ja rautaa hallinnoitaisiin yhdessä. Niin syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisö.  Tämän yhteisön sopimuksen allekirjoittivat 1951 Ranska, Saksan liittotasavalta, Italia, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat. Kuusi vuotta myöhemmin, 1957, kuusi yhteisön jäsenmaata päättivät perustaa Euroopan yhteisön (EY:n) sekä Euroopa atomiyhteisön (nykyksin EURATOM).  

·