Zugissa, Sveitsissä

Itse kun en voi olla töissä ja lomalla yhtä aikaa, kopioin (luvalla) tähän Zugissa asuvan tuttuni Jouko Lundellin tämänpäiväiset kuvat ja naamakirjapostauksen. Tuttu paikka sinänsä minullekin :-)

"Zugin vanhan kaupungin julkinen uimaranta, joka on yksi Sveitsin kauneimmista. Sijainti on yli 1000 vuotta vanhan luostarin ja sitä ympäriöivän vanhan muurikaupungin kävelyalueen sydämessä...

kotipihasta on matkaa kilometri pulahtamaan koirien kanssa lenkin päälle kristallinkirkaaseen ja 250 metriä syvään järveen. Vesi on suoraan melkein juomakelpoista, koska vesi tulee suoraan jäätiköiltä ja vuorilta Rheinin lähteiltä. Täällä ei tunneta leväkukintoja tai sameaa vettä. Zugin järvi on Keski-Euroopan suosituimpia sukellusjärviä puhtautensa tähden."

Kuvassa yllä Zugin Pyhän Annan vuonna 1595 perustettu kaputsiiniluostari.

Suomalaiset ihmiset, suomalaiset tuotteet ja laatu

Ai, että laatua Suomesta? Nyt tulee "karua luettavaa"

Talouselämä 2.8. 2016

Alkuperäinen teksti:

http://www.talouselama.fi/uutiset/ai-etta-laatua-suomesta-nyt-tulee-karua-luettavaa-6570454

"Uunituoreen kansainvälisen ASQ Global State of Quality Research -tutkimuksen tulokset ovat Laatukeskuksen toimitusjohtajan Tani Järvisen mukaan karua luettavaa.

Amerikkalainen laatuyhdistys ASQ (American Society for Quality) uusi tänä vuonna muutama vuosi sitten tekemänsä tutkimuksen yritysten laatutasoista eri maissa. Tällä kertaa mukana oli entistä kattavampi otos maita ja yrityksiä. Tulokset Suomen osalta eivät ole siltikään kehittyneet juurikaan.

”Huolestuttavinta on se, että tutkimuksen takana Suomessa on Laatuyhdistyksen lähipiirissä olevia organisaatioita. Jos tulokset näiden perusteellakin ovat huonommat kuin toivoisi, mikä onkaan laadun todellinen tila Suomessa", harmittelee Järvinen.

Laatukeskuksen toimitusjohtaja on ainoa Suomessa, jolla tällä hetkellä on tieto tutkimuksen tarkoista tuloksista. Hän työstää parhaillaan yhteenvetoa Suomen tilanteesta julkistettavaksi syyskuussa.

ASQ:n tutkimuksessa selvitettiin muun muasa laadun strategista merkitystä, laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista. Kaiken kaikkiaan tutkittuja-osa-alueita oli 38 ja maita 65.

Suomesta tutkimukseen osallistui yli 200 organisaatiota eli noin viitisenkymmentä enemmän kuin edelliskerralla. Muutama vuosi sitten Suomi oli häntäpäässä kaikilla tutkimuksen osa-alueilla eikä Järvinen lupaile lohtua tänäkään vuonna.

”Asiakasrajapinnan kuuntelu, laatuun liittyvät ylätason mittarit, Big Datan hyödyntäminen ja verkostojen hallinta. Mitäpä luulet, sijoittuvatko nämä tuloksissa parhaiten vai huonoiten hallitsemiimme osa-alueisiin", Järvinen haastaa.

ASQ Global State of Quality Research 2016 -tutkimuksen tulokset julkistetaan Inspectan tietopäivässä 7. syyskuuta."

...............................

Allekirjoitan artikkelin sanoman oman kokemukseni perusteella. Vähän on laatua Suomessa. Toki on poikkeuksiakin, Kampin Puu Oy Kurikasta on sellainen. Asiakas kyllä maksaa korkeammankin hinnan, jos laatu on kunnossa. Lisäksi tarvitaan sitä, mitä tämä toisen asiaa koskevan artikkelin kommentoija Lauri Karppanen kirjoittaa: 

Listaan oman yli 25 -vuotisen vientikokemukseni mukaan syitä huonoon vientimenestykseen:
1. Olemme kaukana markkinoista
2. Emmme uskalla puhua
3. Meillä ei ole itsetuntoa vakuuttaa asiakkaita
4. Emme osaa smal talkia
5. Emme puhu asiakkaan kieltä- englannilla voi myydä vain brandituotteita
6. Osaamme ehkä esitellä tuotteet, mutta kaupan päättäminen on vaikeaa
7. Emme uskalla soittaa tarjouksen / toimituksen jälkeen asiakkaalle

Lisäksi totean, että sekä alan koulutus että nk. asiantuntijoiden tiedot ovat pitkälti hakoteillä. 

 

 

Strassbourgiin!

Strassbourg on minulle entisessä elämässä varsin tuttu kaupunki, olin siellä vähän päästä. Viehättävä pikkukaupunki Ranskassa, Saksan rajalla, samalla kertaa ranskalainen ja saksalainen. Koulun historiasta muistan, että aina oli oikea vastaus kertoa, että Elsass, ranskaksi Alsace oli vaihtanut valtiota Saksasta Ranskaan tai päinvastoin…

Strasbourgin keskustassa ei nykyisin juuri autoja näe. On kirjakauppoja, kahviloita, ravintoloita. 

 

Keskustelua kuulee saksaksi, ranskaksi, mutta etupäässä elsassiksi. Se on sekoitus kumpaakin kieltä. Ranska kun sotien jälkeen kielsi saksankielisen peruskouluopetuksen, niin siitä seurasi se, että väki kyllä puhui saksaa mutta oppi lukemaan ja kirjoittamaan ranskaksi. Tavallinen saksalainen ei kieltä ymmärrä, aivan kuin ei ymmärrä Sveitsissäkään puhuttua saksaa. Se on kaikki alemannien murretta. Sieltä on myös kotoisin entinen sukunimeni Werkle. Joku esi-isä oli tosin tullut Normanniasta Ranskasta…

Kansallisvaltio on saksalainen keksintö. Yksi niitä asioita, joka jakaa ihimisiä eriarvoisiksi. Strasbourg in mainio esimerkki kansainvälisyydestä, jota vastaan nykyiset äärioikeistolaiset taistelevat.

Se, jota Strasbourgin kansainvälinen, välitön ilmapiiri ei miellytä, voi jatkaa matkaa Verduniin, jossa näkee, mitä rajojen sulkeminen merkitsisi. 

Liike-elämän kieli on saksa

Saksa on – englannin jälkeen - suosituin kieli, jota opiskellaan, jos kyse on työstä ja urasta. Se, joka aikoo menestyä, opiskelee nykyisin saksaa. 2,3 miljoonaa puolalaista, 500.000 usbekkia, miljoona ranskalaista ja 230.000 kameriunilaista opiskelee tällä hetkellä saksaa. Saksa on myös kaikkien opiskelijoiden suosiossa: se on maailman kolmanneksi eniten opiskeltu kieli. 

Näin kertoo Spiegel 21.5.2016 ja haastattelee useita saksaa opiskelevia siitä, miksi juuri saksaa. Vastaus on kaikilla sama: koska saksa on liike-elämässä tärkeä kieli, koska Saksa on maailman johtava talousmaa. 

Saksalainen tyyppi

-Totta puhuakseni, Alzheimer on ihan oikea sukunimi myös. Minulla oli kutsu hirvipaistille herra Alzheimerin luo, mutta en koskaan ehtinyt... Se herra oli muuttanut joskus aikojen alusta Saksasta Ranskaan St.Dién kaupunkiin.

Iltalehti ja Saksan ja Suomen palkkaerot

Saksan ja Suomen palkkaeroista

Postaan tänään julkaistun Iltalehden jutun tähän kokonaan, kommentteineen. Kommentit ovat nimellä, ne voi lukea alkuperäistekstistä. Noudatan ystäväni neuvoa: hän sanoi, että julkaise kokonaan, sillä usein linkit eivät johda mihinkään, koska ylläpitäjä onkin ehtinyt ne poistaa. 

Toimittaja on mielestäni verrannut omenoita ja päärynöitä keskenään. Yhteistä on vain sana ”palkka” – mutta lukijoiden kommentit puhuvat omaa kieltään ja olen niiden kanssa täysin samaa mieltä. Numerot sinänsä ovat numeroita, mutta jos vertaillaan, pitää vertailla kokonaisvaltaisesti. Täytyy myös tietää, mikä on tuo lähde ”Bild”. Se on Saksan Ilta-Sanomat, ei siis tilastokeskus. 

Kommentoinnin pitäisi mielestäni vähintäänkin säikäyttää kolmikantaa ja ryhtyä heti toimenpiteisiin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. 

Saksassa ei ammattiyhdistysliikkeellä ole samanlaista asemaa kuin Suomessa. Ammattiyhdistyksiin kuuluu noin 20% työtätekevästä väestöstä, Suomessa 80%. Tätä tietoa en ole tarkistanut, mutta muistan sen ainakin suurin piirtein tätä luokkaa olevan. 

Ettei heti tulisi väärinkäsityksiä: en sanonut, etteikö Suomesta saisi olla ylpeä. Sanoin vain, että pitää toimia eikä elää pelkästään unelmissa.

…………………………………

Näin siis Iltalehti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061721728457_uu.shtml

Suomessa tienataan monessa ammatissa enemmän kuin Saksassa

Sunnuntai 19.6.2016 

Arkkitehti tienaa Suomessa keskimäärin enemmän kuin Saksassa, tilastot osoittavat.

Suomalainen arkkitehti tienaa keskimäärin 4 065 euroa kuukaudessa, kun saksalainen jää 3 614 euroon.

Suomalaisen arkkitehdin palkka ilmenee Tilastokeskuksen kuntasektorin vuoden 2015 palkkatilastosta. Kyseessä on säännöllisen työajan ansion keskiarvo. Saksalainen palkka on Bildin saksalaisista lähteistä julkaisema keskipalkka.

Kattava vertailu on aina vaikeaa, ja esimerkiksi yksityisellä sektorilla arkkitehdin palkka voi olla huomattavasti suurempikin. Toisaalta myös Saksassa palkat vaihtelevat huomattavastikin esimerkiksi Saksan läntisten ja itäisten osien välillä. Jotain keskiarvot kuitenkin kertovat.

Monissa muissakin yleisissä ammateissa Suomessa ylletään suurempiin keskituloihin kuin Saksassa - vastoin usein esitettyjä arveluja.

Saksalaiset palkat ovat Bildin saksalaisista lähteistä kerättyjä keskipalkkoja. Suomalaiset palkat ovat Tilastokeskuksen keräämiä yksityisen sektorin, kuntien tai valtion palkkoja.

Bildin 90 ammatin listalta on kerätty sellaisia ammatteja, joista löytyi Suomesta vastaava nimike. Suomessakaan palkkatietoja ei löydy Tilastokeskukselta lähellekään kaikista ammateista.

Keskipalkka	Saksa	Suomi
Vanhustenhoitaja	2490	2481
Arkkitehti	3613	4064
Postinkantaja	2766	2702
Leipuri	2017	2437
Puhelinkeskuksen hoitaja	1771	2287
Sisäänostaja	4070	3795
Sähköasentaja	3082	3167
Tarjoilija	1549	2201
Kokki	1876	2174
Sairaanhoitaja	3118	2912
Opettaja, lukion	4715	4088
Maalari	2493	3838
Toimittaja	4321	3871
Matkatoimistovirkailija	2448	2885
Sihteeri	2920	2681
Sosiaalityöntekijä	3437	3264
Tekninen piirtäjä	3030	3666
Myyjä	2180	2467
Vakuutusmyyjä	4165	4647
Vartija	2200	2508
Työkaluntekijä	3467	2726

Kommenttit 19.6.2016

T.B.

Entäs elinkustannukset??

J.P.

Niin eli kokonaisveroaste. Turhahan sitä on tuijottaa! Puhutaan vaan suorista palkoista niin näyttää paremmalta ;-)

V.V.

Käytännössä kaikki mahdollinen on halvempaa Saksassa. Ja ero on suurempi kuin tuo palkkaero.

Maiden välisissä palkkavertailuissa pitäisi myös verrata mitä vakuutuksia ja etuisuuksia kuuluu sekä paljonko on työtunteja vuodessa. Kovempien irtisanomissäännösten vuoksi työttömäksi joutuminen on epätodennäköisempää Saksassa. Ei pitäisi verrata pelkkää palkkaa vaan ammattikunnan keskituloa työttöminä olevat mukaan lukien. Ja sitten huomioida elinkulut.

En osaa sanoa kumpi voittaisi kokonaisvaltaisen vertailun, mutta veikkaan Saksaa.

M.H.

Eikä tuokaan pidä paikkaansa ainakaan vanhustenhoitajan kohdalla..

J.S.

Tohon kun lasketaan että ruoka, asuminen ja autot on Saksassa huomattavasti edullisempia, niin tyhmempikin ymmärtää että Saksassa on huimasti korkeampi elintaso.

R.R. ·

Isommat palkat puuttuu koko tilastosta. Varsinkin virkamiehet.

I.H. ·

Virassa toimivan arkkitehdin palkka liikkuu Suomessa välillä 2800 - 5000 euroa kuussa, ja ylimmissä palkkaluokissa/esimiesasemassa on koko maassa ehkä 200 arkkitehtia, kun mukaan lasketaan sekä valtio että kunnat. Tavallisen tallaajan palkka ei nouse yli 4000 euron kuin poikkeustapauksissa. Ettäs tiedät.

J.D. ·

Meillä olisi siis varaa tarkastaa tilannetta. Saksa on kuitenkin taloudellinen suurvalta toisin kuin Suomi.

T.F.

Maalarilla onkin Suomessa hyvä palkka, melkein Saksan arkkitehdin tasoa. Vaadittavat työkalut, suti, sanko ja tikkaat... .ei mitään raketti-insinöörin duunia. Ja juovat vielä ohenteet...

J.P.

Saksassa koulutetut tienaavat saman, tai paljon enemmän. Suomessa vähän koulutetut tienaavat paljon enemmän kuin Saksassa. Tuloerot kannustavat Saksassa etenemään ja menestymään ja siksi Saksa menestyy. Suomessa pienet tuloerot kannustavat lyömään läskiksi.

B.S.

Entäpä verot. Vertailkaa joskus nettopalkkoja niin totuus paljastuu.

J.H. ·

No, nehän on Suomessa lähes olemattomat.

L.K. ·

Pelkkä palkkojen vertailu on turhaa. Pitää myös samassa yhteydessä vertailla elinkustannuksia.

J.P.

Vertailu tehty bruttoansioista. Entä nettotulot verojen jälkeen?

J.H. ·

entä verotus?

K.L. ·

Mitäs jos toimittaja vaivautuisi esittämään asiasta toisen puolen? Tiedoksi: Suomihan on Euroopan kalleimpia maita elää.

K.G. ·

Saksassa ruoka ja vuokrat n 30% halvempaa kuin Suomessa. Sen lisäksi verotus n 10% kevyempi kuin Suomessa.

T.P. ·

heh vartija suomessa perupalkka 9e tunti ja tossa listassa 2500 kuussa, perusmatikalla 9ex160 tuntia on 1440

T.L. ·

Postinkantaja 2700 €/kk.??? Mistähän hanurista nuo esimerkkipalkat on kaivettu? Omituisia mielipiteenmuokkaamisuutisia taas..

T.B. ·

Palkat ja työehtosopimukset karanneet meillä käsistä.

P.S. ·

Tähän se Suomessakin menee jahka saadaan kaikki pakolaiset kiinnostumaan työnteosta. Pakolaisten myötä monet varsinkin ammattikoulupohjaiset , perustutkinnot tai ei ammattia vaativat työpaikkojen palkat tulee putoamaan.

J.T.

Euron ostovoima Saksassa onkin sitten jo eri asia, eikö niin Marko Simonen? Olisi ehkä uskottavuuden kannalta ollut viisasta tehdä sekin vertailu, vai mitä?

J.M. ·

Ja näillä tiedoilla ei taas tehdä yhtään mitään. Pitäisi vertailla nettotuloja. Elinkustannuksethan ovat Suomessa maailman kärkeä.

M.K.

Onpas hirveet erot Saksassa työskennelleet rak.alan kaverit on sanoneet et suomessa tienasi saman vastaavilla työtunneilla

I.H. ·

Saksassa on arkkitehteja todella paljon enemmän kuin Suomessa, suhteessa väkilukuun, ja hierarkisuus ammattikunnan sisällä on suurempi. Nuoret arkkitehdit ovat siellä käytännössä piirtäjän asemassa, eivätkä he tee itsenäistä suunnittelutyötä. Maassa on myös eräänlainen kiltajärjestelmä, joka asettaa osavaltiokohtaiseen Architektenkammeriin kuulumattomat ja kuuluvat koko lailla eri asemaan. Lisäksi ovat varsinaisen työstä vastaavan arkkitehdin vastuut huomattavan suuret, ja tämä lisää myös tuloeroja. Nuoret arkkitehdit tekevät työtä erittäin halvalla, kun taas vanhemmat tienaavat selvästi paremmin, kuin Suomessa. Tulojen vertailua vaikeuttaa myös se, että iso osa Saksan arkkitehdeista työskentelee muodollisesti työnantajansa alihankkijana (Freiberufler), jolloin työntekijä vastaa itse mm. vakuutuksistaan. Ammattikunnan vertaaminen eri maissa pelkän tulotason osalta on varsin harhaanjohtavaa.

K.O. ·

Ihan hatusta vedettyjä lukuja, maalari 3800, hyvä jos puolet tienaa. Suomi on paljon kalliimpi asua, ruoka, verotus kovempaa.

E.H. ·

Vuoden 2016 tilastoissa Saksa on ostovoimaindeksissä maailmassa sijalla 5.
Suomi sijalla 14. Suomalaisten pitäisi tienata noin 13% enemmän, niin voisimme hinnoillamme ostaa yhtä paljon kuin saksalaiset.

V.K.

Tässä ei ollut "uutista" nimeksikään. On ollut yleisessä tiedossa jo pitkään, että Suomessa ns. duunariammateissa palkkataso on suurin piirtein sama kuin Saksassa. Juuri siksihän kilpailukykysopimusta tarvitaan, kun pahimmassa kilpailijamaassamme työvoiman hinta sivukuluineen on sama tai alempi kuin Suomessa, vaikka Saksa on keskemmällä Eurooppaa ja voittaa näin myös kuljetuskustannuksissa.

Ylempää tutkintoa edellyttävissä ammateissa tilanne on toinen. Saksassa insinööri tai ekonomi tienaa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Eroa lisää myös se, että Saksan veroprogressio on Suomea lievempi.

Esimerkiksi otettu arkkitehti on ammattina poikkeus. Suomessa kyseessä on ylempi akateeminen loppututkinto, Saksassa ammattikorkeatasoinen, hieman rakennusinsinöörin tutkintoa muistuttava tutkinto. Vertailu näiden välillä ei ole viisasta.

H.S. ·

Kaverit käyneet Saksassa "tutustumisreissulla". Palkka ainakin metallialalla parempi, ruoka halvempaa ja meillä KIKY-sopimus ja naurettavat "massiiviset" veronalennukset, jotka muka lisäävät ostovoimaa. Kun käyt tankkaamassa auton, litrahinta noussut noin 10 senttiä ja kun käytät kunnan palveluja ne Torniossa nousseet 27.5 prosenttia. Ja kun nämä huijarit vielä häärää 3 vuotta, niin missähän se ostovoima sitten on ?

R.R. ·

esim. Berliinissä kaksion vuokra on 500 euroa, näin saksalaiselle jää kulutukseen roimasti enemmän rahaa kuin Suomessa, itse asiassa hoitoalalla Saksassa tienaa enemmän ja kun otetaan elinkustanneindeksit huomioon, niin roimasti paremmin, Näin esim. saksalainen kykenee ostamaan uuden auton useammin kuin suomalainen. Lisäksi Saksassa verotus on huomattavasti huokeampaa kuin Suomessa. Jotta päästäisiin kulutuksellisesti samaan, Suomessa tulisi hoitajan tienata 600 euroa enemmän kuin nyt. Lisäksi Saksassa on ruoka halvempaa ja polttoaineet, esim. diesel 1,07, Suomi 1,22, Ilmeisesti meillä on byrokratiaa ja virastoja liikaa koska raha valuu sinne. Valtio vetää polttoaineissa välistä ja maan hinnan keinottelulla muut grynderit niin että vuokataso pidetään ylhäällä keinotekoisesti.
P.S. Tulin just Saksasta. Väitän, että Suomessa liian pieni porukka vetää poskettomasti välistä. Irtisanomissuoja Saksassa huomattavasti parempi kuin Suomessa, lisäksi Saksassa maksetaan eroraha irtisanotuille ja ohjataan uuteen koulutukseen tai etsitään uusi ammatti. Millä on jo ehdollisesti huomattavasti huonommat työehtosopimukset kuin Saksassa. Tutustukaa faktoihin.

V.K.

Pidimme firman kesäjuhlat Berliinissä. Tuli lentoineen halvemmaksi kuin samat ruoat, juomat ja 2 hotelliyötä Suomessa. Suomessa ei tosin olisi ollut vastaavaa konserttitarjontaa, joten siltä osin vertailu on turhaa, se kun kuitenkin vaikutti valintaamme eniten.