Talouselämä
2.8. 2016
Alkuperäinen teksti:
"Uunituoreen
kansainvälisen ASQ Global State of Quality Research -tutkimuksen
tulokset ovat Laatukeskuksen toimitusjohtajan Tani Järvisen mukaan
karua luettavaa.
Amerikkalainen
laatuyhdistys ASQ (American Society for Quality) uusi tänä vuonna
muutama vuosi sitten tekemänsä tutkimuksen yritysten laatutasoista
eri maissa. Tällä kertaa mukana oli entistä kattavampi otos maita
ja yrityksiä. Tulokset Suomen osalta eivät ole siltikään
kehittyneet juurikaan.
”Huolestuttavinta
on se, että tutkimuksen takana Suomessa on Laatuyhdistyksen
lähipiirissä olevia organisaatioita. Jos tulokset näiden
perusteellakin ovat huonommat kuin toivoisi, mikä onkaan laadun
todellinen tila Suomessa", harmittelee Järvinen.
Laatukeskuksen
toimitusjohtaja on ainoa Suomessa, jolla tällä hetkellä on tieto
tutkimuksen tarkoista tuloksista. Hän työstää parhaillaan
yhteenvetoa Suomen tilanteesta julkistettavaksi syyskuussa.
ASQ:n
tutkimuksessa selvitettiin muun muasa laadun strategista merkitystä,
laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä
sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista. Kaiken kaikkiaan
tutkittuja-osa-alueita oli 38 ja maita 65.
Suomesta
tutkimukseen osallistui yli 200 organisaatiota eli noin
viitisenkymmentä enemmän kuin edelliskerralla. Muutama vuosi sitten
Suomi oli häntäpäässä kaikilla tutkimuksen osa-alueilla eikä
Järvinen lupaile lohtua tänäkään vuonna.
”Asiakasrajapinnan
kuuntelu, laatuun liittyvät ylätason mittarit, Big Datan
hyödyntäminen ja verkostojen hallinta. Mitäpä luulet,
sijoittuvatko nämä tuloksissa parhaiten vai huonoiten
hallitsemiimme osa-alueisiin", Järvinen haastaa.
ASQ
Global State of Quality Research 2016 -tutkimuksen tulokset
julkistetaan Inspectan tietopäivässä 7. syyskuuta."
...............................
Allekirjoitan artikkelin sanoman oman kokemukseni perusteella. Vähän on laatua Suomessa. Toki on poikkeuksiakin, Kampin Puu Oy Kurikasta on sellainen. Asiakas kyllä maksaa korkeammankin hinnan, jos laatu on kunnossa. Lisäksi tarvitaan sitä, mitä tämä toisen asiaa koskevan artikkelin kommentoija Lauri Karppanen kirjoittaa:
1. Olemme kaukana markkinoista
2. Emmme uskalla puhua
3. Meillä ei ole itsetuntoa vakuuttaa asiakkaita
4. Emme osaa smal talkia
5. Emme puhu asiakkaan kieltä- englannilla voi myydä vain brandituotteita
6. Osaamme ehkä esitellä tuotteet, mutta kaupan päättäminen on vaikeaa
7. Emme uskalla soittaa tarjouksen / toimituksen jälkeen asiakkaalle
Lisäksi totean, että sekä alan koulutus että nk. asiantuntijoiden tiedot ovat pitkälti hakoteillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti