Suomalainen Suomi suomalaisille

Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa katsojat saivat valita äänestämällä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin Carl Gustav Mannerheim. 

Suomalainen? En kiistä ansioita. Totean vain, että mamu mikä mamu. Marsalkka Mannerheimin suku tuli Suomeen Ruotsista, Taalainmaalta, ja Carl Gustavin äidinkieli oli ruotsi. No, eihän Suomea tuolloin ollut, oli vain Ruotsi. Mitään Ruotsi-Suomea ei ole koskaan ollut eikä Turku ole koskaan ollut Suomen pääkaupunki.

Napoleonin syytä tai ansiota oli se, että Suomi liitettiin Venäjään. Carl Gustav Mannerheim sai sotilaskoulutuksensa Venäjän armeijassa. Siellä toki oppi puhumaan venäjää ja oppi tuntemaan Venäjän armeijan ja sen strategiat sisältäpäin.

Saksassa syntyi idea siitä, että on olemassa erilaisia kansoja ja että jokaisella on omat ominaisuutensa. Niin myös Suomessa heräsi kiinnostus suomalaisuuteen ja suomen kieleen, ja sitä ajoi maamme ruotsinkielinen eliitti. Kansalliskirjailijamme Johan Ludvig Runebergin suku tuli niinikään Ruotsista, Jämtlandista, ja Runeberg puhui ruotsia. Hän kirjoitti teoksensa ruotsin kielellä, niin myös sanat Maamme-lauluun. Niissä ei sanota Suomesta mitään, kotimaasta kylläkin. 

 

Kansallislaulumme Maamme-laulun sävelen puolestaan sävelsi saksalainen Fredrik Pacius.

Suomalaisia asuu Suomen rajojen ulkopuolella 1,6 miljoonaa (ulkoministeriön tiedote). Suomalaisia oli lähtenyt nälkää ja kurjuutta pakoon viime vuosisadan alussa kymmeniä tuhansia ja vuoden 1960 laman aikana Ruotsiin puolisen miljoonaa. Missään suomalaiset eivät ole niin suomalaisia kuin ulkomailla, mutta harva haluaa palata takaisin kotimaahan. Muusta Euroopasta ei kukaan – näin kertoo Turun yliopiston tutkimus.

Jatkanko Alvar Aallosta, jääkiekosta, kahvista, luterilaisuudesta, numeroista, kirjaimista vai mistä…? Mistä me olemme ylpeitä? Siitä tietenkin, että meillä on maailman parhaat kätilöt (näin sanoin pääministeri). Olisikohan aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lakata pelkäämästä ulkomaalaisia? Pakolaistulvaahan meillä ei ole, maahanmuuttoasiat ovat hyvässä järjestyksessä.

”Laura Kolben ja Alexis Kouroksen mielestä Suomi on kiehtova maa, mutta kovin omaperäinen se ei ole. Tiukasti ottaen kaikki on tuontitavaraa.”
https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/attachments/Mika_on_tosisuomalaista.pdf

Sitä minä en ymmärrä, että ne, jotka äänekkäimmin teoriassa Suomea ulkomaisilta vaikutteilta puolustavat, käytännössä ajavat Suomea Venäjän syliin. Ja että mottokin on vieraskielinen.  Mutta niin kai on maailman meno: sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Saksalaisia tapoja. Poimintoja

Saksassa on hyvä asua. Ja ovathan saksalaiset aivan ihania… Mutta jotkut asiat ovat muunmaalaisille outoja tai peräti haastavia.

1.   Saksalaiset ovat hyvin suoria

Monet sanovat sitä sun tätä ja puhuvat ympäripyöreitä kun puhuvat – sitä sanotaan Suomessa savolaisten ja karjalaisten tekevän. Saksalaiset puhuvat aina suoraan. Päng. Tiedät varmasti, että asia on juuri niin kuin sanottiin. Joskus se tuntuu perin epäkohteliaalta. Tämä ei koske vain liikeneuvotteluja – joissa suomalaisillakin on ongelmia saksalaisten kanssa – vaan ihan tavallista keskustelua. He poraavat loppuun asti saadakseen tyydyttävän vastauksen. He eivät odota, että olet puhunut asiasi loppuun, vaan keskeyttävät puheesi jatkuvasti, mutta se on heistä kohteliasta.  He saattavat yllättäen kysyä esimerkiksi: miksi suomalaiset ovat aina humalassa? Onko totta, että Suomessa on paljon hyttysiä? Tai: onko Suomessa paljon venäläisiä ja mitä suomalaiset heistä ajattelevat? Sen sijaan he eivät tavallisesti ole ikinä kuulletkaan, että joulupukki asuu Suomessa…

2.   Saksalaiset puuttuvat sinun asioihisi

Jos lapsesi nostaa kenkänsä bussissa tuolille, saksalainen heti huomauttaa siitä. Saksalaisilla on tapana komennella toisia, erityisesti maaseudulla. He saattavat huomauttaa sinulle, ettei katua ylitetä, kun valo on punainen, tai että seisot väärässä kassajonossa. He eivät komentele vain lapsia, vaan myös sinua. Älä välitä.

3.   Saksalaiset maksavat tavallisesti käteisellä

Saksa on korkean teknologian maa. Heillä on BMW, Audi ja Porsche, tai erittäin hyvin toimiva julkinen liikenne. Mutta: suomalainen, joka aina käyttää korttia ja jolla harvoin on mitään muuta käteistä kuin pari hassua kolikkoa rahapussissaan, hämmästelee Saksassa käteisen rahan käyttöä. Ravintolassa et tavallisesti voi maksaa kortilla. Et myöskään taksissa etkä useimmiten kaupassakaan. Varaudu ottamaan käteistä rahaa mukaan, kun menet Saksaan. Onhan käteisellä rahalla toki etunsakin: et voi tuhlata enempää kuin mitä sinulla on kädessäsi. Kortilla voit tosin maksaa hotellin, auton polttoaineen ja matkaliput. 

4.   Lasi vettä. Ravintolassa

Et saa ravintolassa hanavettä, vaikka miten pyydät. Hanavesi on kyllä koko maassa juomakelpoista, mutta sitä ei tarjoilla ravintoloissa. Sen sijaan on vettä kuplilla tai ilman, ja juomia ja niiden sekoituksia niin monia, että päätä pyörryttää. Ja aina ne maksavat jotain. Olut on useimmiten halvempaa kuin kuplavesi…

Et myöskään helpolla löydä ravintolaa, jossa saisi juomaksi maitoa. Yleensä maitoa ei ravintoloissa lainkaan ole, kahviin laitetaan maitotiivistettä. 

Etkä yleensäkään helposti löydä ravintolaa, jossa olisi seisova pöytä. Aina tarjoillaan pöytään.

Muista tippi. Pyöristä laskun summa ravintolassa ja taksissa seuraavaan isompaan lukuun, ei kuitenkaan kovin isoksi. Pakko ei ole näin tehdä, mutta saat kummallisen katseen, jos et näin tee.

 

5.   Älä säikähdä virallisia kirjeitä

Niitä lukiessa tulee pelkotiloja. Asiat eivät kuitenkaan useimmiten ole ollenkaan pahoja, vain sanamuodot ovat. Aina voi keskustella. Saksassa asuessa näitä kirjeitä tulee silloin tällöin, ja ainakin heti, kun unohdat maksaa jotain täsmällisesti. Aivan suomalaisen Justiinan tyyliin (Intrum justitia, perintätoimisto). Kirjeet lupaavat sinulle kamalia seurauksia, jos et toimi heti. Esimerkiksi viedä autosi, vaikkei sinulla autoa olekaan.

 

6.   Tupakointi…

Minusta oli vapauttavaa, kun tuli voimaan tupakointikielto ravintoloissa. Poikkeuksia tosin on. Mutta käytännössä saksalaiset tupakoivat paljon. Kodeissaan. Saksalaiset tupakoivat myös asemilla ja työpaikoillaan. Älä hämmästy.

 

Sähkötupakka on Saksassa sallittu. 

 

7.   Ulkomaalaiset

Saksalaiset eivät jaksa olla ihmettelemättä sitä, että olet suomalainen. He haluavat tietää kaiken, kaiken. Varsinkin taksinkuljettajat. Parasta, että tiedät jotain omasta maastasi. Hämmästystä Saksassa herättää etenkin Suomen kahtiajakautunut kulttuuri ja urheilu, työväen-sitä-sun-tätä ja ei-työväen-sitä-sun-tätä. Selitäpä se saksalaiselle!

Et koskaan pääse siitä, että olet ulkomaalaissyntyinen. Se ei kuitenkaan isommin haittaa. Ne tuhannen monet saksalaiset, jotka tunnen, eivät edes juurikaan välitä siitä, mistä joku tulee, he kohtelevat ulkomaalaisia periaatteessa hyvin. Huolimatta ”pakolaistulvasta” pakolaiset eivät ole heille ongelma - paitsi siellä, missä pakolaisia ei juurikaan ole.  Niin ja joillekin poliitikoille, jotka kalastelevat ääniä. 

Tuulivoiman aiheuttaman infraäänen uhrien kokous Saksassa 30.6.2018

Otin osaa Saksassa kokoukseen, jossa eri puolilla Saksassa asuvat infraäänestä sairastuneet järjestäytyivät ja kertoivat kokemuksiaan. Infraääniksi kutsutaan ääniä, joiden taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella eli alle 20 hertsiä.  Itse asiassa eivät siis ole ääntä lainkaan sanan normaalissa merkityksessä. Näitä taajuuksia ei voi kuulla, mutta ne voi tuntea. Tämä ei ole salatiedettä, vaan fysiikkaa. Matalataajuinen ääni lisäksi kantaa useiden kilometrien etäisyyteen, sopivissa sääolosuhteissa kymmenien kilometrien päähän, ja vahvistuu rakennusten sisällä.

 

Aluksi osanottajat kertoivat kokemuksiaan. Myllyalueilla
- ihmiset ja eläimet sairastuneet,
- lasten koulumenestys merkittävästi laskenut,
- monet muuttaneet pois kodeistaan tai jättäneet työpaikkansa,
- kiinteistöjen arvo laskenut tai niitä ei ole voitu myydä,
- turistit kaikonneet,  
- maatalouseläimillä tiineysongelmia ja keskenmenoja ja villiä käyttäytymistä,
- eläimet eivät suostu menemään pelloille myllyalueille,
- riista kadonnut,
- kuolleita lintuja ja lepakkoja löytyy myllyjen ympäristöstä suuria määriä...

 

Valtion virallisen sekä tuulivoimayhtiöiden tiedonannon mukaan kuitenkaan mitään tällaista ei ole olemassa...

Kaiken tämän lisäksi useammalla läsnä olleella oli ollut joitakin aikoja mobiilipuhelin pimeänä, kaikilla niillä siis, jotka olivat tehneet valituksia tuomioistuimiin... Hälyttävää sekin!

Paikalla oli Dr. Thomas Stiller, joka on perustanut järjestön nimeltä Ärzte fürImmissionsschutz, AEFIS (suomeksi ehkä ”Lääkärit ilman saastumisen torjuntaan”). Antoi minulle käyntikorttinsa ja sanoi, että jos ikinä tarvitsen, ottaisin yhteyttä. Lisäksi paikalla oli Sven Johannsen, joka on tehnyt ja tekee euroopanlaajuisesti infraäänimittauksia.  Molemmat jakoivat tietoa infraäänestä ja tehdyistä tutkimuksista ja mittauksista.

Osanottajat edustavat monenlaisia ammatteja, he ovat lääkäreitä, maanviljelijöitä, taiteilijoita, eri alojen yrittäjiä, poliitikkoja, insinöörejä… ja tulivat eri puolilta Saksaa. He päättivät perustaa maanlaajuisen järjestön ja tapella terveytensä puolesta ja oikeuksistaan yhdessä. Yhdistykselle pohditaan parastaikaa osuvaa nimeä ja sääntöjen sanamuotoa. Tuulivoimaa vastustavia paikallisia yhdistyksiä on Saksassa toista tuhatta.

 

Emme puhuneet sähkön korkeasta hinnasta Saksassa, negatiivisesta vaikutuksesta CO²-päästöihin tai muista tuulivoiman negatiivisista ominaisuuksista lainkaan. Keskustelimme vain siitä, mitä pitäisi tehdä, että valtiovalta ja tuomioistuimet vihdoinkin kuuntelisivat niitä, jotka inframelusta kärsivät. Tieteellistä tutkimustahan on riittämiin. Tuulivoimalobbareiden maksamat kyselytutkimukset voitaneen jättää omaan arvoonsa. Selvästi on osoitettu, että infraääni voi olla erittäin vaarallista, ja kun altistumisesta tulee kroonista, se voi jopa johtaa kuolemaan.  

Ydinvoiman käyttö – onko se sittenkin eettisesti pakollista?

Energiakysymys

Ydinvoiman käyttö – onko se sittenkin eettinen pakko?

Kirjoittaja: Dr. Dr. Simon FriederichJulkaisija: Deutscher Arbeitgeber Verband e.V. (Saksan työnantajien liitto)

19. 6. 2018

Käännös:
https://www.deutscherarbeitgeberverband.de/energiefrage/2018/2018_05_19_dav_aktuelles_energiefrage_einsatz_von_kernenergie.html

Dr. Dr. Simon Friederich on fyysikko ja filosofi. Hän opettaa luonnontieteiden filosofiaa Groningenin yliopistossa Hollannissa. 

Saksassa ollaan nykyisin paljolti yhtä mieltä siitä, että ydinvoiman käyttö ei ole eettisesti hyväksyttävää. Minä olen syntyisin vihervasemmistolaisesta pappisperheestä, olen kasvissyöjä ja sosiaalidemokraattien jäsen, ja olen tuntenut kaikki ydinvoimaa vastustavat argumentit aina lapsuudestani asti. Mutta nyt ajattelen, että ydinvoiman käyttö ei ole vain eettisesti sallittua, vaan että sitä on pakko käyttää, ilmaston ja ympäristönsuojelun takia.

On neljä syytä, jotka puoltavat pääasiallisesti ydinvoimaa.

Ensinnäkin ydinvoima on ympäristöystävällisin energian lähde, yllättäen myös verrattuna nk. uusiutuviin: se tarvitsee tuotettuun energiamäärään suhteutettuna todella paljon vähemmän resursseja ja maapinta-alaa ja tuottaa paljon vähemmän jätettä. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessaan australialaiset tutkijat Brook ja Bradshaw kävivät systemaattisesti läpi kaikkien energialähteiden ympäristövaikutukset ja tulivat siihen johtopäätökseen, että ydinenergialla on ylivoimaisesti eniten mahdollisuuksia suojella maailmanlaajuisesti biologista monimuotoisuutta. Tämän tutkimuksen julkaisun jälkeen 75 johtavaa biologisen monimuotoisuuden tutkijaa ja ympäristöaktivistia maailmassa kehoittivat puoltamaan ydinenergiaa monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ja todellakin, on syntynyt ympäristöjärjestöjä, jotka tekevät näin: esimerkiksi USA:ssa Mothers forNuclear ja Environmental Progress, Euroopassa Energy for Humanity ja Australiassa Bright New World.

Toiseksi, ydinvoimalat voivat korvata fossiiliset voimalat täysin, kun taas tuulivoimalat ja aurinkopaneelit tarvitsevat fossiilisia voimaloita varavoimaksi, korvaamaan energian tarpeen, kun ei tuule tai aurinko paista tai tasaamaan vuodenaikojen energiantarpeen vaihteluja. Niinpä Ranskassa, jossa sähköstä kolme neljännestä tuotetaan ydinvoimaloissa, hiilidioksisipäästöt kilowattituntia kohden ovat yli kahdeksan kertaa pienemmät kuin Saksassa, jossa on paljon enemmän tuuli- ja aurinkovoimaloita. Jotta voitaisiin luopua fossiilivoimaloista, Saksassa tarvittaisiin noin tuhat kertaa suurempia energiavarastoja kuin mitä meillä on, ja olisi todellinen varastoteknologian ihme, joka antaisi meille tuollaiset varastot.

Kolmanneksi ne maat, joille korkea elintaso ja talouskasvu ovat tärkeitä, tulevat luopumaan tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisestä, jos se tulee yhä kalliimmaksi. Ja valitettavasti on pelättävissä, että sähkön hinta edelleen nousee, kun rakennetaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, siitäkin huolimatta, että tuulivoimalat ja aurinkopaneelit vieläkin halpenevat. On rakennettava uusia siirtolinjoja ja –verkkoja, jotka maksavat, eikä siltikään pystytä täyttämään sitä aukkoa, joka syntyy, kun ei tuule tai paista. Sen takia fossiilisia voimaloita on käytettävä edelleen ja näin ollen se tapahtuu epätaloudellisesti, koska niitä ei käytetä jatkuvasti. Näin meidän on rakennettava sekä uusia että ylläpidettävä vanhoja voimaloita, ja se maksaa. Jo nyt sähkö Ranskassa, jossa ydinvoimaloita rakennettiin 70- ja 80-luvulla sarjoina, maksaa yli puolet vähemmän kuin Saksassa.

Neljänneksi ydinvoimaa voidaan rakentaa nopeammin kuin aurinko- tai tuulivoimaa. Vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta Science-lehdessä käy ilmi, että vaikuttavan suuri rakentamisnopeus henkilöä kohti, joka oli aurinko- ja tuulivoimalla ennätysvuosikymmenenä 2004-2014 Saksassa, olikin pienempi kuin ydinvoima ennätysvuosikymmenenä 1975-1985. Vieläkin nopeammin rakensivat Ranska ja Ruotsi ydinenergiansa 70- ja 80-luvuilla – eikä taustalla ollut mikään ilmastonmuutos. Tämä antaa toivoa: mikäli ihmiset hyväksyvät pienet moduulivoimalat naapuriinsa, joita todennäköisesti voidaankin suhteellisen pian rakentaa paljon ja edullisesti kuten nykyisin aurinkopaneeleja, voi käydä niin, että  - vihdoinkin – ilmastonsuojelussa edetään nopeasti.

Valitettavasti monet ajattelevat, että ydinenergia on vaarallista. Oikeasti verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin se on erittäin turvallista. Energiamäärää kohden – uraaninlouhinta ja reaktorionnettomuudet mukaan lukien – se on vaatinut hyvin paljon vähemmän uhreja kuin mikä hyvänsä fossiili energialähde ja todennäköisesti saman verran kuin tuuli- ja aurinkoenergia, mahdollisesti vähemmän. (Tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleilta putoaa silloin tällöin ihmisiä ja kuolee.)

Myös laajalle levinnyt mielipide, että reaktorionnettomuudet tekevät kokonaisista seuduista asumattomia, ei pidä paikkaansa. Riskitutkijat Britanniasta kartoittivat reaktorionnettomuuksien jälkeisiä evakuointeja ja tulivat siihen tulokseen, että tuollaiset evakuoinnit yleensä, esimerkiksi Fukushimassa, haittasivat todella paljon enemmän kuin hyödyttivät. Sinänsä se ei yllätä: monilla ”säteilevillä” sduduilla Fukushiman lähistöllä ydinsäiteily oli paljon vähäisempää kuin luonnollinen säteily Keralassa Intiassa tai Ramsarissa Iranissa, joissa kummassakaan ei esiinny korkeampaa kuolleisuuutta syöpään.

Yleensäkin on tosiasia, että on tapahtunut vakavia ydinvoimalaonnettomuuksia, ei ole mikään syy luopua ydinenergiasta – ainakaan ei suurempi syy kuin Titanicin uppoaminen olisi syy luopua merenkulusta, eikä suurempi syy kuin vuonna 1975 Kiinan Banquio-padon sortuminen 170.000 kuolonuhreineen olisi luopua vesivoimasta. Insinöörit, jotka suunnittelevat reaktoreita, ovat oppineet Tsernobylistä ja Fukushimasta. Heidän suunnitelmansa sisältävät paitsi maanjäristysten ja hyökyaaltojen, myös mahdollisten terroritekojen ja lentokoneiden putoamisen uhkat.

”Atomijätteiden” mahdollisten riskien suhteuttamiseksi katsotaan ensin fossiilisten voimaloiden jätteiden aiheuttamia haittoja, esimerkiksi pakokaasujen aiheuttamia terveyshaittoja. Niihin eivät kuulu vain ilmastoa vahingoittava CO₂ vaan myös rikkioksidi, typpioksidi ja syöpää aiheuttava hienopöly, josta seuraa aivohalvauksia, sydänkohtauksia ja kroonisia keuhkosairauksia.

Ilmansaasteet tappavat WHO:n mukaan vuosittain noin 6,5 miljoonaa ihmistä, siis kaikista kuolintapauksista noin 11,6%. Ympäristösuojelujärjestöjen raportti hiilin polttamisen seurauksena kertoo, että yksin Saksassa hiili tappaa vuodessa yli 3000 ihmistä. Vaikka joku päivä tapahtuisikin ydinonnettomuus, ei ole todennäköistä, että kukaan vahingoittu ja varmasti vähemmän kuin hiilivoimalan normaalikäytössä. Verrattuna fossiiliseen energiaan ydinvoimasta voidaan siis sanoa: ydinvoimalat pelastavat ihmisiä joka päivä – ilmastotutkijoiden Kharehan ja Hansenin mukaan yksin Saksassa vuosina 1971 – 2009 noin 100.000 henkeä.

Toisin kuin fossiilivoimaloiden päästöt ei ”atomijäte” siis siten kuin se on nykyksin varastoitu aiheuta kenellekään terveyshaittaa. Käytetyissä polttoainesauvoissa on jäljellä vielä yli 95% käyttövalmista energiaa, ja se voidaan hyödyntää nopeissa neutronireaktoreissa, joita on esimerkiksi Venäjällä. Jos meidän onnistuu tehdä niistä perusvoimaloita, ihmiskunnalle voidaan tuottaa energiaa vuosituhansia eteenpäin ympäristöystävällisesti ja lähes jätteettömästi ilman CO₂-päästöjä. Ainakin näin pitäisi yrittää tehdä.

Siis katsotaanpa, mistä on kyse:

Tulevina vuosina miljardit ihmiset nyt köyhimmissä maissa tulevat pakostikin nostamaan energiantarvettaan, jotta pääsisivät köyhyydestä. Vain jos onnistuu saavuttaa koulutusta ja hyvinvointia, väestönkasvu vähenee. Olisi uhkapeliä ilmastolla – kuten sanovat suomalaiset aktivistit Partanen ja Korhonen – jättää ydinenergia käyttämättä.

Ei pelata uhkapeliä. Lopetetaan ydinvoiman vastustaminen Saksassa ja hyväksytään se, että yhä useampi maa maailmassa – ja etenkin köyhimmät maat – pääsisivät käyttämään ydinenergiaa edullisesti, niin ettei fossiilienergian käyttö enää kannattaisi. Kyse on meidän hienon planeettamme tulevaisuudesta, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta.