Ydinvoiman käyttö – onko se sittenkin eettisesti pakollista?

Energiakysymys

Ydinvoiman käyttö – onko se sittenkin eettinen pakko?

Kirjoittaja: Dr. Dr. Simon FriederichJulkaisija: Deutscher Arbeitgeber Verband e.V. (Saksan työnantajien liitto)

19. 6. 2018

Käännös:
https://www.deutscherarbeitgeberverband.de/energiefrage/2018/2018_05_19_dav_aktuelles_energiefrage_einsatz_von_kernenergie.html

Dr. Dr. Simon Friederich on fyysikko ja filosofi. Hän opettaa luonnontieteiden filosofiaa Groningenin yliopistossa Hollannissa. 

Saksassa ollaan nykyisin paljolti yhtä mieltä siitä, että ydinvoiman käyttö ei ole eettisesti hyväksyttävää. Minä olen syntyisin vihervasemmistolaisesta pappisperheestä, olen kasvissyöjä ja sosiaalidemokraattien jäsen, ja olen tuntenut kaikki ydinvoimaa vastustavat argumentit aina lapsuudestani asti. Mutta nyt ajattelen, että ydinvoiman käyttö ei ole vain eettisesti sallittua, vaan että sitä on pakko käyttää, ilmaston ja ympäristönsuojelun takia.

On neljä syytä, jotka puoltavat pääasiallisesti ydinvoimaa.

Ensinnäkin ydinvoima on ympäristöystävällisin energian lähde, yllättäen myös verrattuna nk. uusiutuviin: se tarvitsee tuotettuun energiamäärään suhteutettuna todella paljon vähemmän resursseja ja maapinta-alaa ja tuottaa paljon vähemmän jätettä. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessaan australialaiset tutkijat Brook ja Bradshaw kävivät systemaattisesti läpi kaikkien energialähteiden ympäristövaikutukset ja tulivat siihen johtopäätökseen, että ydinenergialla on ylivoimaisesti eniten mahdollisuuksia suojella maailmanlaajuisesti biologista monimuotoisuutta. Tämän tutkimuksen julkaisun jälkeen 75 johtavaa biologisen monimuotoisuuden tutkijaa ja ympäristöaktivistia maailmassa kehoittivat puoltamaan ydinenergiaa monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ja todellakin, on syntynyt ympäristöjärjestöjä, jotka tekevät näin: esimerkiksi USA:ssa Mothers forNuclear ja Environmental Progress, Euroopassa Energy for Humanity ja Australiassa Bright New World.

Toiseksi, ydinvoimalat voivat korvata fossiiliset voimalat täysin, kun taas tuulivoimalat ja aurinkopaneelit tarvitsevat fossiilisia voimaloita varavoimaksi, korvaamaan energian tarpeen, kun ei tuule tai aurinko paista tai tasaamaan vuodenaikojen energiantarpeen vaihteluja. Niinpä Ranskassa, jossa sähköstä kolme neljännestä tuotetaan ydinvoimaloissa, hiilidioksisipäästöt kilowattituntia kohden ovat yli kahdeksan kertaa pienemmät kuin Saksassa, jossa on paljon enemmän tuuli- ja aurinkovoimaloita. Jotta voitaisiin luopua fossiilivoimaloista, Saksassa tarvittaisiin noin tuhat kertaa suurempia energiavarastoja kuin mitä meillä on, ja olisi todellinen varastoteknologian ihme, joka antaisi meille tuollaiset varastot.

Kolmanneksi ne maat, joille korkea elintaso ja talouskasvu ovat tärkeitä, tulevat luopumaan tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisestä, jos se tulee yhä kalliimmaksi. Ja valitettavasti on pelättävissä, että sähkön hinta edelleen nousee, kun rakennetaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, siitäkin huolimatta, että tuulivoimalat ja aurinkopaneelit vieläkin halpenevat. On rakennettava uusia siirtolinjoja ja –verkkoja, jotka maksavat, eikä siltikään pystytä täyttämään sitä aukkoa, joka syntyy, kun ei tuule tai paista. Sen takia fossiilisia voimaloita on käytettävä edelleen ja näin ollen se tapahtuu epätaloudellisesti, koska niitä ei käytetä jatkuvasti. Näin meidän on rakennettava sekä uusia että ylläpidettävä vanhoja voimaloita, ja se maksaa. Jo nyt sähkö Ranskassa, jossa ydinvoimaloita rakennettiin 70- ja 80-luvulla sarjoina, maksaa yli puolet vähemmän kuin Saksassa.

Neljänneksi ydinvoimaa voidaan rakentaa nopeammin kuin aurinko- tai tuulivoimaa. Vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta Science-lehdessä käy ilmi, että vaikuttavan suuri rakentamisnopeus henkilöä kohti, joka oli aurinko- ja tuulivoimalla ennätysvuosikymmenenä 2004-2014 Saksassa, olikin pienempi kuin ydinvoima ennätysvuosikymmenenä 1975-1985. Vieläkin nopeammin rakensivat Ranska ja Ruotsi ydinenergiansa 70- ja 80-luvuilla – eikä taustalla ollut mikään ilmastonmuutos. Tämä antaa toivoa: mikäli ihmiset hyväksyvät pienet moduulivoimalat naapuriinsa, joita todennäköisesti voidaankin suhteellisen pian rakentaa paljon ja edullisesti kuten nykyisin aurinkopaneeleja, voi käydä niin, että  - vihdoinkin – ilmastonsuojelussa edetään nopeasti.

Valitettavasti monet ajattelevat, että ydinenergia on vaarallista. Oikeasti verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin se on erittäin turvallista. Energiamäärää kohden – uraaninlouhinta ja reaktorionnettomuudet mukaan lukien – se on vaatinut hyvin paljon vähemmän uhreja kuin mikä hyvänsä fossiili energialähde ja todennäköisesti saman verran kuin tuuli- ja aurinkoenergia, mahdollisesti vähemmän. (Tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleilta putoaa silloin tällöin ihmisiä ja kuolee.)

Myös laajalle levinnyt mielipide, että reaktorionnettomuudet tekevät kokonaisista seuduista asumattomia, ei pidä paikkaansa. Riskitutkijat Britanniasta kartoittivat reaktorionnettomuuksien jälkeisiä evakuointeja ja tulivat siihen tulokseen, että tuollaiset evakuoinnit yleensä, esimerkiksi Fukushimassa, haittasivat todella paljon enemmän kuin hyödyttivät. Sinänsä se ei yllätä: monilla ”säteilevillä” sduduilla Fukushiman lähistöllä ydinsäiteily oli paljon vähäisempää kuin luonnollinen säteily Keralassa Intiassa tai Ramsarissa Iranissa, joissa kummassakaan ei esiinny korkeampaa kuolleisuuutta syöpään.

Yleensäkin on tosiasia, että on tapahtunut vakavia ydinvoimalaonnettomuuksia, ei ole mikään syy luopua ydinenergiasta – ainakaan ei suurempi syy kuin Titanicin uppoaminen olisi syy luopua merenkulusta, eikä suurempi syy kuin vuonna 1975 Kiinan Banquio-padon sortuminen 170.000 kuolonuhreineen olisi luopua vesivoimasta. Insinöörit, jotka suunnittelevat reaktoreita, ovat oppineet Tsernobylistä ja Fukushimasta. Heidän suunnitelmansa sisältävät paitsi maanjäristysten ja hyökyaaltojen, myös mahdollisten terroritekojen ja lentokoneiden putoamisen uhkat.

”Atomijätteiden” mahdollisten riskien suhteuttamiseksi katsotaan ensin fossiilisten voimaloiden jätteiden aiheuttamia haittoja, esimerkiksi pakokaasujen aiheuttamia terveyshaittoja. Niihin eivät kuulu vain ilmastoa vahingoittava CO₂ vaan myös rikkioksidi, typpioksidi ja syöpää aiheuttava hienopöly, josta seuraa aivohalvauksia, sydänkohtauksia ja kroonisia keuhkosairauksia.

Ilmansaasteet tappavat WHO:n mukaan vuosittain noin 6,5 miljoonaa ihmistä, siis kaikista kuolintapauksista noin 11,6%. Ympäristösuojelujärjestöjen raportti hiilin polttamisen seurauksena kertoo, että yksin Saksassa hiili tappaa vuodessa yli 3000 ihmistä. Vaikka joku päivä tapahtuisikin ydinonnettomuus, ei ole todennäköistä, että kukaan vahingoittu ja varmasti vähemmän kuin hiilivoimalan normaalikäytössä. Verrattuna fossiiliseen energiaan ydinvoimasta voidaan siis sanoa: ydinvoimalat pelastavat ihmisiä joka päivä – ilmastotutkijoiden Kharehan ja Hansenin mukaan yksin Saksassa vuosina 1971 – 2009 noin 100.000 henkeä.

Toisin kuin fossiilivoimaloiden päästöt ei ”atomijäte” siis siten kuin se on nykyksin varastoitu aiheuta kenellekään terveyshaittaa. Käytetyissä polttoainesauvoissa on jäljellä vielä yli 95% käyttövalmista energiaa, ja se voidaan hyödyntää nopeissa neutronireaktoreissa, joita on esimerkiksi Venäjällä. Jos meidän onnistuu tehdä niistä perusvoimaloita, ihmiskunnalle voidaan tuottaa energiaa vuosituhansia eteenpäin ympäristöystävällisesti ja lähes jätteettömästi ilman CO₂-päästöjä. Ainakin näin pitäisi yrittää tehdä.

Siis katsotaanpa, mistä on kyse:

Tulevina vuosina miljardit ihmiset nyt köyhimmissä maissa tulevat pakostikin nostamaan energiantarvettaan, jotta pääsisivät köyhyydestä. Vain jos onnistuu saavuttaa koulutusta ja hyvinvointia, väestönkasvu vähenee. Olisi uhkapeliä ilmastolla – kuten sanovat suomalaiset aktivistit Partanen ja Korhonen – jättää ydinenergia käyttämättä.

Ei pelata uhkapeliä. Lopetetaan ydinvoiman vastustaminen Saksassa ja hyväksytään se, että yhä useampi maa maailmassa – ja etenkin köyhimmät maat – pääsisivät käyttämään ydinenergiaa edullisesti, niin ettei fossiilienergian käyttö enää kannattaisi. Kyse on meidän hienon planeettamme tulevaisuudesta, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta.