Pääministerin puheilla

Pormestarimme tytär oli peruskoulussa samalla luokalla vanhemman poikani kanssa ja molemmat tanhusivat paikallisessa tanhuseurassa. Seura teki myös retkiä ja osallistui tietenkin myös monenlaisiin tapahtumiin ja kulkueisiin, ja kävipä myös kerran Stuttgartissa eli Baden-Württembergin osavaltion pääkaupungissa jossain tapahtumassa esiintymässä. Tällaisissa perinnetapahtumissa oli mukana myös valtion päättäjiä, muun muassa pääministeri. 

Pormestarin tytär ei ujoutta tuntenut lainkaan ja meni juttelemaan kenen kanssa hyvänsä. Sattuipa myös tuolloinen pääministeri Erwin Teufel (nimi suomeksi käännettynä ”Paholainen”) ohi kävelemään. Tyttö heti pääministerille esittäytymään. 

Pääministeri jäi juttelemaan ja antoi lapsille – tälle tytölle ja mukana kulkeneelle pojalleni – postikortin nimikirjoituksineen. Hienoa, ei ihan jokapäiväinen juttu se. 

   Allensbachin tanhuseuran lapsia esiintymässä, 1992

Poikani lauloi myös Konstanzin musiikkikoulun lapsikuorossa, ja pian edellisen jälkeen lapsikuoroa pyydettiin esiintymään jossain valtakunnallisessa tapahtumassa, jossa oli läsnä vain kutsuvieraita ja jossa pääministerille jaettiin joku palkinto. Poikani ei erityisesti sillä kertaa olisi välittänyt lähteä minnekään, mutta kuoronjohtaja kuvitteli pohjustavansa asiaa mielenkiintoiseksi kertomalla, että paikalla olisi ihan pääministeri. 

  Konstanzin musiikkikoulun lapsikuoro, ehkä 1994

Poika kysyi pääministerin nimeä. Nimen ”Teufel” (eli siis ”paholainen”) kuultuaan poika tuumasi: ”Ai se. Paholaisenhan minä jo tunnenkin”.

 Erwin Teufel, karnevaaliaikaan, monia vuosia sitten. Kuva: Badische Zeitung

Tuttuja joululauluja Suomessa

Taas kerran voi vain sanoa, että Suomi on hyvin saksalainen, ja että suomalaiset eivät sitä tiedä.

Yleensä Suomessa ajatellaan, että luterilaisuus – ja tietenkin sen mukana tuleva muu protestanttisuus – on maailmassa vallitseva uskonto. Väärin.

Mutta Martin Luther oli kyllä maailmassa varsinainen iso vaikuttaja. Saksalainen. Sattui elämään historian taitekohdassa ja samoihin aikoihin, kun Gutenberg laitteli kirjaimia painokoneeseen laattojen sijaan ja niin kirjapaino levisi Keski-Eurooppaan. Ja sattui niin, että Ruotsin kuningas ryyppäsi yhdessä Lutherin kanssa ja määräsi maansa luterilaiseksi ja että Mikko maalainen käänsi nimensä latinaksi muotoon Mikael Agricola ja opiskeli Lutherin oppilaana.

Niinpä sitten tunnetuin joululaulumme ”Enkeli taivaan” on Lutherin käsialaa. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan jo vuonna 1605. Samoin Lutherin ovat lukemattomat muut virret, kuten vaikkapa ”Jumala ompi linnamme”.

 Strassburgin laulukirja vuodelta 1541.

Suomeen on tullut joululauluja monista eri maista, mutta myös omaa tuotantoa sentään on runsaasti.

Tässä muutama saksankielinen.

”Oi kuusipuu” on kokonaan suora käännös saksalaisesta kansanlaulusta. Joulukuusi kuten joulupukkikin tulivat meille Saksasta. Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä, jonka ikää tai alkuperää ei varmuudella tiedetä. Se on mahdollisesti peräisin 1500- tai 1600-luvun Westfalenista, Saksasta. Alkuperäinen sana „Tannenbaum” tarkoittaa pihtakuusta, ei joulukuusta. 

  Pihtakuusi

Sleesialainen kansanlaulu ”Maa on niin kaunis” pyysi rauhaa Preussin sodassa. Sen julkaisi ensimmäisenä sleesialaisessa kansanlaulukokoelmassaan saksalainen August Heinrich Hoffmann von Fallersleben vuonna 1842. Muutama vuosi myöhemmin tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Sleesia on nykyisin Puolassa, ennen sotia Saksassa eli rajamailla. 

Rauhan toivomus ”Jouluyö, juhlayö” syntyi Itävallassa. Ranskan sotajoukot, miehitys ja väkivaltarikokset olivat arkea Itävallassa 1800-luvun alkupuolella. Ihmiset olivat avuttomia ja taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden armoilla. Ihmiset kaipasivat rauhaa. Ei tiedetä, ovatko ne monet myytit ja kertomukset tämän laulun alkuperästä totta. 

Oberndodrf on tullut kuuluisaksi tämän laulun myötä. Joseph Mohr oli apupappina 1817-1819 yhteisössä, joka pari vuotta aiemmin oli erotettu Baijerista. Opettaja Franz Xaver Gruber puolestaan sai lisäansioita toimiessaan urkurina Oberndorfissa. Miehet ystävystyivät. Mohr esitteli vuonna 1816 kirjoittamansa runon ystävälleen jouluaattona 1818 ja pyysi tätä säveltämään siihen melodian. Miehet esittivät kappaleen sitten toisena joulupäivänä kaksiäänisesti ja kitaralla säestäen.

Oberndorf sijaitsee 20 kilometriä Salzburgista pohjoiseen.

”Koska meillä on joulu” on saksalainen lastenlaulu, alun perin kansan- tai rakkauslaulu Itävallasta. Nykyisessä saksankielisessä laulussa lintu tuo viestiä äidiltä, joka on kaukana. Sopii siis paremmin äitienpäivään. 

Ennen sotia vaikuttaneen saksalaisen kevyen musiikin taiturin Kurt Noackin käsialaa on ”Tonttuparaati”. Ensimmäisessä kuvitetussa versiossa tontuilla on vihreät takit ja lakit, ja jokaisella kädessään ase – ei siis ollut kovinkaan jouluinen kappale. 

Me olemme kansainvälisiä, halusimme tai emme. Perinteet ja kulttuuri eivät tunne rajoja. Ruotsalaisesta joululaulusta ”Soihdut sammuu” saksalainen lastenmusiikin monitaituri Rolf Zuckowksi teki siitä oman ei-jouluisen versionsa, joka minuun suomalaisena pahasti korvaan karahti. ”Väärin käännetty”, huusi kääntäjä-minäni… 

Rolf Zuckowski