Autonhakujuttuja 7. Mersu Saksasta. Lyypekissä

Taas Saksassa. Ja kiire oli. Kiire tuli siitä, että oma aikataulu oli tiukka, ja siitä että kun joku toivottu auto on myynnissä, pitää toimia rivakasti, muuten se meni jo. Kierto on nopea.

Kävinpä siis Saksassa auton hakemassa. Edelleenkin minua ihmetyttää, miten harvat ostavat käytetyn autonsa Saksasta. Kymppitonni ei suomalaiselle näköjään olekaan käypää rahaa. Suomalaiset tietenkin ostavat suomi-autoja, mutta mikä on suomi-auto? Mitä autoja suomalaiset valmistavatkaan?

Jotta kuitenkaan ei kielitaidoton kaadu Saksassa nenälleen, on hyvä antaa toimeksianto sellaiselle, jonka tietää asian hallitsevan eikä lähteä itse seikkailemaan. Paitsi tietenkin jos lähtee lomalle, ja säästää siinä sivussa kymppitonnin.

Ja taas kerran sain todeta, että saksalaiset ovat hyvin ystävällistä väkeä, ja varsinkin Mersun liikkeet; siellä tekevät mahdottomia asioita mahdollisiksi.

Kiire kun oli, eli kun oli vain yksi päivä aikaa ja siinä ajassa saatiin etsittyä sopiva toivottu auto, hankittua kilvet ja vakuutukset, hoidettua kaupat ja hankittua talvirenkaat, ja saatiin kauppiaalle selväksi, että pariin tuntiin on saatava auto matkaan, jonka aikana liikkeessä tehtiin huolto ja hoidettiin katsastus, jouduin vielä hakemaan Lyypekistä kyseisen Mersun omistusasiakirjan.



Näillä on niin paljon Mersuja, että joutuvat myymään pois… Ja kun kerran Lyypekissä olimme, kävimme Bockhausissa syömässä. Se on aivan Holstentorin vieressä. Wautsi – suosittelen! Hinnatkin kohdallaan, häränpihvi 13 eurolla. En tosin juonut siellä montaa pitkää kylmää, koska olin lähdössä ajamaan vieraalla autolla Ruotsin kautta Suomeen…





Joka reissun jälkeen päätän, että en tätä enää tee ikinä. Joka kerran kun kysytään, lähden heti. Onhan noita autoja tullut tuotua erinäisiä kymmeniä vuosien varrella, vaikka nainen olenkin. ;-) Ja Hampuriin menen kuin kotiin, vaikka Hampurissa ja ympärillä onkin neljä miljoonaa asukasta.