Olin minäkin yrittäjä Saksassa, 1999-2009, ja työntekijöitäkin oli. Alkuunpääsy oli sujuvaa ja helppoa. Kauppakamarilta on kaikenlaista apua saatavilla. Kauppakamarin jäsenyys on pakollinen. Suomen Yrittäjäsanomat kertoo nykypäivän tilanteesta näin:
.......................................
YrittäjäSanomat, N:o 9 • Marraskuu 2011. Teksti: Juha Europaeus
Rohkeus ja halu kateissa
•Yrittäjyysinto hiipuu Saksassa taloustaantuman jäljiltä.
Vähäinen uusien yritysten määrä huolettaa jo maan hallitustakin.
Saksalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on lopahtanut. Vain neljä prosenttia Euroopan talousveturin väestöstä on joko perustamassa yritystä tai työskentelee aloittelevissa yrityksissä, kun esimerkiksi Suomessa vastaava luku on lähellä kuutta.
Düsseldorfin kauppakamarin johtaja Ralf Mittelstädt löytää monia syitä kiinnostuksen hiipumiseen.
Hänen mukaansa entistä useampi kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen viime vuosien aikana, kun saksalaispankit ovat kiristäneet lainanantoaan taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Toiseksi, verotus ja lainsäädäntö eivät suosi työllistämistä ja pääomasijoittamista. Epäonnistumisen pelko koetaan suurena. Saksan lakien mukaan esimerkiksi konkurssin tehnyt ei saa toimia enää toimitusjohtajan tehtävissä.
Myös perinteet vaikuttavat. Yrittäjyyttä ei ole jostain syystä pidetty Saksassa erityisen haluttavana urapolkuna.
– Saksalainen yhteiskunta perustuu järjestykseen ja selviin sääntöihin. Se on auttanut synnyttämään menestyviä suuryrityksiä, mutta meiltä puuttuu riskinottokykyä ja halua, Mittelstädt sanoo.
Periaatteessa yrittämiselle olisi Saksassa hyvät edellytykset. Saksalaisilla tuotteilla on ulkomailla hyvä maine, maan infrastruktuuri on kunnossa ja yrittäjille on tarjolla tukea ja neuvontaa.
– Taloutemme perustuu vientiteollisuuteen, jota hallitsevat suuret monikansalliset yritykset, Mittelstädt vahvistaa.
Kampanjat käyttöön. Saksan työmarkkinat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa aiempaa joustavammiksi.
Lyhennetyn työajan järjestelmässä (Kurzarbeit) oli pari vuotta sitten lähes neljä prosenttia työvoimasta. Edes työttömyyskorvausehtojen ja työn vastaanottovelvoitteen tiukentaminen eivät ole lisänneet kiinnostusta yrittäjyyteen.
Saksa on maailman neljänneksi suurin talous, jossa kilpailu markkinoilla on kovaa.
Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista, samoin työntekijän palkkaaminen. Nimellisten palkkakulujen päälle yrittäjän on lisättävä karkeasti 40 prosenttia sosiaali- ja vakuutusmaksuja.
Kasvuyrittäjien vähäisyys huolettaa jo poliitikkojakin. Viime vuonna Saksan hallitus ryhtyi edistämään kansalaisten riskinottoa erityisellä yrittäjyyskampanjalla.
– Kampanjan ajatus on hyvä, mutta se on vasta ensimmäinen askel yrittäjyyden edistämisessä, Mittelstädt toteaa.
– Tarvitsemme sekä lukumääräisesti uusia yrittäjiä että kykyä innovoida ja kasvattaa yrityksiä.
Yritysten määrää tärkeämpää on yritysten elinkelpoisuus, hän jatkaa.
Raha ei motivoi
Kansainvälisen yrittäjyystutkimuksen, GEMin, mukaan saksalaisia aloittavia yrittäjiä ei motivoi vaurastuminen tai yrityksen kasvattaminen. Yrityksiä perustetaan itsensä työllistämisen ja oman paremman ajanhallinnan takia.
Ironista kyllä, Saksa käyttää julkista rahaa yrittäjyyden edistämiseen enemmän kuin muut Euroopan maat. Julkisella panostuksella ei ole kuitenkaan juuri uusia menestyviä yrityksiä synnytetty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkista tukea aloitteleville yrityksille on tarjolla huomattavasti vähemmän.
Saksassa yrityksen perustaminen kestää 15 päivää, mikä on hieman enemmän kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Yrityksen perustamiskustannukset vastaavat keskimääräistä eurooppalaista tasoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti