Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää

Onnea vai epäonnea?
 

Vanha kiinalainen tarina kertoo vanhasta talonpojasta, jolla oli peltotyössä vanha hevonen. Eräänä päivänä hevonen karkasi vuoristoon, ja kun naapurit voivottelivat talonpojan huonoa tuuria, tämä vastasi: ”Epäonnea? Onnea? Kukapa sen tietäisi.”

Viikkoa myöhemmin hevonen palasi kotiin mukanaan lauma villihevosia, ja nyt naapurit onnittelivat talonpoikaa hänen onnestaan. Hän vastasi: ”Epäonnea? Onnea? Kukapa sen tietäisi.”

Kun talonpojan poika yritti kesyttää yhtä villihevosista, hän putosi hevosen selästä ja katkaisi jalkansa. Kaikki pitivät sitä suurena onnettomuutena. Ei kuitenkaan talonpoika, joka sanoi vain: ”Epäonnea? Onnea? Kukapa sen tietäisi.”

Muutamaa viikkoa myöhemmin kylään marssi armeija ja otti mukaansa jokaisen kykenevän nuoren miehen, jonka vain löysi. Kun he näkivät pojan katkenneen jalan, he antoivat hänen jäädä kotiin. Epäonnea? Onnea? Kukapa sen tietäisi.

Se, mikä näyttää päällepäin huonolta, epäonnelta, voi ollakin hyvä asia. Ja mikä näyttää päällepäin hyvältä, voikin olla huono asia. Vasta sitten me olemme viisaita, kun jätämme päätöksen Jumalalle siitä, mikä on epäonnea, mikä onnea.