Saksan talous kasvoi vuonna 2013 1,3%, Suomen pieneni 0,6%,
Mitä Saksa tekee eri tavalla kuin Suomi, kun otetaan huomioon, että pinta-ala on
jotakuinkin samankokoinen kuin Suomenkin, mutta Saksassa on 15 kertaa enemmän
väkeä, eikä luonnonvaroja ei ole suhteellisesti sen enempää kuin Suomessakaan?
Onko oppisopimuskoulutus se vaikuttava tekijä? Kyllä ja ei.
Oppisopimuskoulutus mahdollistaa oppijalle oikean palkan sekä kouluttajalle
palkan siitä, että firman työntekijät käyttävät aikansa opettamiseen. Samalla
firmalle koulutetaan työntekijöitä tulevaisuuden varalle. Koulutetut saavat
tavallisesti työpaikan siinä yrityksessä, jossa heidät on koulutettu. Tästä
kaikesta johtuen Suomen suurta ongelmaa, nuorisotyöttömyyttä ei juuri ole. Suomessa
sitä yritetään paikata nk. nuorisotakuulla.
Suomessa yrittämisen aloittaminen on tehty mahdollisimman
vaikeaksi. Heti kun yritys on päässyt
jaloilleen, valtiovalta pitää byrokratialla ja verotuksella huolen siitä, että vaikeudet
alkavat. Saksan talous taas elää
nimenomaan PK-yrittäjyydestä! Kaikki yritykset aloittavat pienenä…
Suurin ongelma Suomessa ovat kuitenkin
ammattiyhdistysliikkeet. Työntekijän oikeudet ovat saaneet mittasuhteita, jotka
ovat kansantalouden kannalta kuolettavia. Näitä liikkeitä ei kiinnosta
yrityksen menestys. Se kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun yritys päätyy yt-neuvotteluihin.
Jopa valtion yritys Finnair joutuu nyt käyttämään espanjalaista työvoimaa! Ja
itku on suuri: ”Onhan meillä työttömiä suomalaisia…”
On tunnettua, että Volkswagen on maailman suurin
autonvalmistaja ja autoja myydään maailmanlaajuisesti, eli sillä saralla on
vientiä runsaasti. Saksalaiset tuotteet ovat kaikilla tahoilla maailman
huippua. Palkat eivät juurikaan poikkea Suomen palkoista. Suomalaiset kaivokset
on myyty ulkomaalaisille, jotka ottavat niistä voitot.
Suomessa on paljon puuta, mutta se vietiin ulkomaille halvimpana
mahdollisena tuotteena eli paperina ja sekin tehtynä mahdollisimman kalliilla
menetelmillä ja koneilla. Ihmettelimme aikanamme Saksassa Suomen
puuteollisuustyöntekijöiden suurlakkoa ja arvelimme Suomen metsäteollisuuden
aikanaan kaatuvan siihen. Niinhän siinä kävi. Eivät ostajat odottaneet, vaan
ostivat sillä aikaa muualta, ja uusi kauppasuhde jäi pysyväksi.
Suomi ei ole energian suhteen omavarainen. Omaa energiaamme emme käytä, turvetta, pajua, ruokohelppiä. Tuulta on vaihtelevasti, mutta tuulienergia on sitä kaikkein kalleinta energiaa ja myllyt tehdään ulkomailla, joten rahat valuvat sinne. Ostamme hiiltä ulkomailta. Halvinta pitkässä juoksussa olisi ydinenergia... mutta vihreä liike on puhunut.
Ruotsalaiset osasivat markkinoida ulkomaille sekä
puutalot että saunat - ominaan. Totta kai on myös osaavia markkinoijia, kuten
Kone. Mutta paljon olisi vielä opittavaa: emme voi olettaa, että koko maailma
toimii kuten se, mihin suomalaiset ovat tottuneet. Varsinkaan emme ole
kunnostautuneet Venäjän osaajina, kuten usein täällä luullaan. Venäjän
kauppasuhteet perustuvat aina ja ainoastaan henkilökohtaisiin suhteisiin.
Sähköposteja lähettelemällä ei myydä mitään.
Rahan kotouttaminen eli investointi Suomeen on finanssivalvontamme takia
lähes mahdotonta. Lupia odotellaan kuukausikaupalla, vaikka ei olisi mitään
pimitettävää eikä epäselvää. Suomen pikkupankit kuten OP-Pohjola eivät ole
kansainvälisiä osaajia vaan päinvastoin torpedoivat senkin vähäisen, mitä
meillä olisi.
Ihmetelkää toki. Mielipiteeni perustuvat siihen, mitä olen
kansainvälisessä toiminnassani nähnyt ja kokenut. Niin kauan kuin peruskoulun
opettaja pääsee valtiovarainministeriksi, on turha odottaa kovin suuria
muutoksia.
Taas niin asiaa! Oli tavallaan rentouttavaa käydä viikko sitten työmatkalla Islannissa, joka oli vielä takapajuisempi kuin Suomi. Hämmennyksen määrä oli paikoitellen niin iso, ettei tiennyt mitä olisi ajatellut.
VastaaPoista