Suomella on meren rantaa 1.250 kilometriä. Saksalla on meren
rantaa 2.389 kilometriä.
Selvää on, että mittaaminen on vaikeaa.
http://www.laenderdaten.de/geographie/kuestenlaenge.aspx
http://www.laenderdaten.de/geographie/kuestenlaenge.aspx
Se joka luulee, että pitää mennä hiekkarannalle Välimerelle asti, ei oikein
tunne Saksan rannikkoa. Pohjanmererellä ja Itämerellä on paljon rantoja, jotka
ovat niin laajoja ja niin kauniita, että luulisi olevansa Mallorcalla vähintään…
Yksi kauneimpia Itämerellä on varmaankin Fischland-Darß-Zingst, niemen
länsirannikolla. Se on keskellä luonnonsuojelualuetta, koskemattoman luonnon
ympäröimä. Pehmeää vaaleaa hiekkaa silminkantamattomiin. Sen takana ruohoa
kasvavia dyynejä ja vanhoja puunkäppäröitä. Meri aaltoilee hellin lainein
rantaan. On vaikea uskoa, että on oikeasti ”vain” Saksassa. Länsiranta on 13
kilometriä pitkä, eikä siellä ole edes keskikesällä koskaan paljon väkeä.
Saksan pisin hiekkaranta on sekin Itämerellä – Usedomin saarella – se on
42 kilometriä pitkä. Erityisen kaunis on Bansinin ja Ückeritzin välinen alue,
missä rantaa reunustavat kalliot.
Pari kilometriä leveä ja 12 kilometriä pitkä on Sankt-Peter-Ordingin
hiekkaranta.
Syltillä on paljon kaunista rantaa. Luonnontilassa oleva
hiekkaranta nk. kyynärpäässä sijaitsee saaren pohjoisessa osassa. Muutamat
talot ja majakka: postikorttimaisema.
Timmendorfer Strand – sen niminen ei ole vain ranta, vaan
koko kunta Lübeck-Travemünden ja Scharbeutzin välissä Schleswig-Holsteinin
osavaltiossa. Paikkakunnalla on paljon hienoja hotelleja, ravintoloita ja
kauppoja. Ranta on laaja ja siellä riittää tilaa.
Fantastitia pitkiä hiekkarantoja on myös Nordeneyn saarella. Kaksi
kolmasosaa saaresta kuuluu kansallispuistoon.
Usedomin, Rügenin ja Rischland-Darßin lisäksi kuuluu Kühlungsborn
berliiniläisten suosimiin retkikohteisiin. Ranta on leveä ja hiekka hienoa.
Mitäpä muuta lomalainen haluaisi?
Auringonlaskuja voi ihailla Borkumin rannalla. Saaren
koillisosassa näkyy avoin meri. Ilmasto sopii erityisesti allergikoille.
Föhrin saaren hiekka on valkeaa kuten Karibialla. Saaren
edessä olevien Syltin ja Amrumin saarien takia Föhrille eivät myrskyt juuri
yllä, ja ilmasto on leuto.
Amrumin dyynit 15 kilometriä pitkine ja kaksi kilometriä
leveine rantoineen kuuluvat Amrum laajaan luonnonsuojelualueeseen.
Tämä on Binz Rügenin saarella.
Rügeniltä voi tehdä retken naapurisaarelle Hiddenseelle.
Vitten ranta on 5 kilometriä pitkä ja hiekka on hienoa.
Juistin 17 kilometriä pitkää
rantaa.
Miksi siis saksalainen tulisi Suomeen, kun omassa maassa
puhutaan oman maan kieltä, rantaa ja luontoa on riittämiin ja auringonpaisetta
samoin. Ja he tulevat silti. Suomi on eksoottinen maa. Ja mitä me heille tarjoamme? Eioota - sillä juuri
kun muualla Euroopassa lomat alkavat, me panemme Suomen kiinni, koska meidän
mielestämme kesä loppuu, kun koulut alkavat. Miksi ihmeessä me emme ota vastaan sitä rahaa, mikä meille ihan kottikärryillä oven eteen kannettaisiin?
Huolimatta nykyisestä Euroopan talousahdingosta kaikissa
kansoissa on ne 10 % rikkaita. Lisäksi toisin kuin Suomella tai Kreikalla,
Saksalla menee lujaa. Voi, kunpa matkailuala tämän ymmärtäisi! Hieman
harvinaisemmaksi on onneksi käynyt monien minulle hokema lause: ”Sinä et
ymmärrä Suomesta mitään.”
Asiaa puhut taas.Niin onhan se aika ikävää, kun tutut ja työtoverit eivät ole 46 vuoden aikana tietäneet Suomesta juuri muuta kuin, että siellä on hyttysiä. Ovat saaneet olla minun puolestani tietämättömiä. Ne jotka sitten sinne uskaltautuivat, olivat ihastuneita.
VastaaPoistaSuomen "villiin länteen" harvoin turistit muutenkin eksyvät Porin jazzeja lukuunottamatta. Yyterin sannat eivät taida olla senkään verran tuttuja kuin Kalajoen hiekkasärkät.
Käyn enää harvoin Suomessa, enkä ennenkään ole asunut Suomen turistikohteissa, mutta jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että Suomeen olisivat toivotut turistina vain hyvin rikkaat englantia puhuvat ihmiset. Saksalaisista turisteista harvat kuuluvat siihen kategoriaan. Minäkään en kuulu niihin kumpaakaan enkä kai "sovi" enää kotimaahani. Ylen elävässä arkistossa näin taannoin ensimmäisen kerran yli 40 vuotta vanhan TV- dokumentin, missä avoimesti paheksuttiin saksalaisia auto- ja campingmatkailijoita, jotka eivät tuoneet tarpeeksi valuuttaa. Saksalaiset mökkienvuokraajatkaan eivät olisi "sopivia" joillekin kanssaihmisille. Matkailuasiantuntija esitti tervetulleiksi ja sopiviksi rikkaat, jotka tulivat lentokoneella, asuivat hotellissa ja söivät anniskeluravintoloissa. Ajat ovat muuttuneet, mutta en tiedä ovatko asenteet muuttuneet, jos niitä on iskostettu edellä mainitulla negatiivisella probagandalla ihmisten aivoihin. En mitenkään halua neuvoa suomalaisia turismin edistämisessä, mutta ajattelen vain kansan sanapartta:"Kleinvieh macht auch Mist." (Siipikarjakin kakkaa lannoitetta.) Jos ei ihan kottikärryillä rahaa Suomeen kannettaisi, niin kelpaisikohan vaikka pinempi pussillinen.
Kiitos Anna kommentista.
VastaaPoistaIhan vaan tiedoksi: olen nyt asunut viisi vuotta Kalajoella, :-)
Jokaikinen luonani käynyt ulkomaalainen tai muualta Suomesta tullut on sanonut samoin sanoin saman asian. "Miksi Kalajoen hiekkasärkät on pilattu rakentamalla sinne rantamaisemat täyteen laatikonnäköisiä hotelleja? Miksi ette arvosta ja säilytä omaa historiaanne ja omaa rakennuskantaanne?"