Berliini on jokaisen vierailun aikana aina uusi.
Toukokuun lopulla Berliinissä yövyin ensimmäiset pari yötä upouudessa
hotellissa entisen Itä-Berliinin alueella. Itäinen alue on laajalti saneerattu
ja rakennettu uutta. Hotelli sijaitsi aluksi minun mielestäni ”ei-missään”,
mutta totuus olikin toinen: heti hotellin takana avautui uusi maailma, laaja
Mercedes-areena ja ympäristön kaikki uudet palvelut.
Sellaista on maailma täynnä… ei siis mitään uutta ja erikoista, paitsi
moderni tekniikka ja totta kai kauppojen hinnat, joiden alhaiset numerot
jaksavat minua hämmästyttää jokaisella Saksan matkallani.
Mikä sen sijaan oli minulle uutta, oli pitkä pätkä muuria, joka oli jätetty
joenrannan ja tien väliin ja muurista tehty taideteos ”East Side Gallery”,
vuodelta 1990.
Vanhan pätkän tunsinkin jo. Kuulun myös siihen sukupolveen, joka on
seisonut länsipuolella tikapuilla ja katsellut itäiseen Berliiniin muurin yli. Muuri
seisoi 28 vuotta, nyt sen murtumisesta on kulunut 30 vuotta. Berliinissä kävimme muutamankin kerran, muurin itäpuolelle puolelle piti mennä kahdesta eri rajanylityspaikasta, koska ex-mieheni oli länsisaksalainen ja minä suomalainen, ja televisiotornin viereisessä kahvilassa tutustuimme itäsaksalaiseen pilottiin, joka kertoi päässeensä käymään kahdesti ulkomailla: Jugoslaviassa ja Suomessa... Berliinissä valmistelimme kielikoulujen opetussuunnitelmat, Berliinissä kielikoulujen kokouksen osanottajana sain illastaa senaatin kutsusta raatihuoneella, Berliiniä ihmeteltiin heti muurin kaatumisen jälkeen perheen voimin. Tuntui olleen lapsille vaikuttava kokemus, kun tuolloin 10-vuotias tyttäreni yhä tänään muistaa matkasta paljon yksityiskohtia. Berliinin asemalla ihmeteltiin kuoromatkan jatkumista muutaman tunnin... Nykyisen lasisen aseman nimi on myös Lehrter Bahnhof, jos vanhan kartan satut omistamaan.
Lisäksi Berliinissä voi nyt nähdä tosi upean panoraamanäyttelyn ”Die Mauer”.
Se on taiteilija Yadegar Asisin tekemä kolmiulotteinen kuva jaetusta
Berliinistä muureineen joskus syksyllä 1980-luvulla. Se koostuu sadoista
aikalaisten ottamista valokuvista. Tunnelmaa täydentävät autenttiset
äänitehosteet.
Olin jo 16 vuotias, kun Berliinin muuria alettiin rakentamaan. Siitä ei Suomessa uutisoitu niin suuresti, että se olisi jäänyt mieleeni. Hiroshiman muistopäivää viikoa ennen huomioitiin suuresti uutisissa, mutta ei Berliinin muurin rakentamista. Miksihän pidettiin niin vähän ääntä ja matalaa profiilia Suomessa? Ihmettelen.
VastaaPoista10 vuotta myöhemmin tragedia ja Berliinin poliittinen erikoisasema liittoutuneitten 4 vyöhykkeen kaupunkina selveni minullekin, kun kävin päivän viisumilla Itä-Berliinissä.