Lukemisen tärkeydestä

…ssä työskentelevät on opittava arvostamaan ja myös käyttämään. Kevyt, sivistynyt keskustelu on arvostettu taito monessa kulttuurissa ja se vaatii paljon tietoja eri alueilta; lukeminen on hyvä tapa kartuttaa tietojaan.

Kun haluat onnistua neuvottelukumppanisi kanssa, sinun on perehdyttävä hänen kulttuuriinsa, niin että välillenne syntyy yhteinen aaltopituus. Kulttuurituntemustaan voi pohjustaa lukemalla etukäteen, niin välttää pahimmat karikot: et kysy arabilta hänen ”Christian name:ään”, et tarjoa juutalaiselle sianlihaa, et puhu ranskalaisen kanssa päivällisellä muttereista, vaan päätätin olla kiinnostunut vaikkapa viineistä, jolloin opettajanasi on alan todellinen asiantuntija.

Jos liikkuu ostajana maailmalla, kaupan saa aina syntymään – eri asia on, millaisella sopimuksella. Myynti maailmalle onnistuu vain toisen kulttuurin ehdoilla ja kulttuuriin perehtyminen vaatii opiskelemista ja tietysti paikan päällä oloa. Tämä on jo Suomessa opittu viimeisen kymmenen vuoden aikana – usein kantapään kautta ja kalliisti. Yllättävän kova pala on ollut kotikenttänä pidetty Ruotsi, niin erilainen maa sekin on kulttuuriltaan. Maailmalle on menty torvet törähdellen ja tultu monta kertaa takaisin mahdollisimman vähin äänin.

Me suomalaiset ajattelemme helposti, että opetelkoot muut meidän kulttuurimme, kun kerran tekevät bisnestä meidän kanssamme, miksi meidän pitäisi aina sopeutua. – Suomi on tälle asenteelle ihan liian pieni ja syrjässä oleva maa. Sitä paitsi, kyllä ulkomaalaiset ottavatkin Suomesta selvää. Suomeen saapuva ulkomaalainen on esimerkiksi kuullut, että Suomi on eturivin oopperamaa maailmassa ja hän aloittaa päivälliskeskustelun suomalaisen liikekumppaninsa kanssa kysymällä: ”Mikä onkaan lempioopperasi?” ”Huh. Onhan siitä kotona aina puhuttu, että edes kerran meidänkin pitäisi käydä oopperassa tai Savonlinnan oopperajuhlilla, mitä ihmeen oopperoita sielläkin on esitetty kun sais mieleensä edes yhden niin selviäisi tästä kunnialla…” Keskustelu aiheesta jää lyhyeksi ja vieras siirtyy toiseen valmistelemaansa aiheeseen, urheiluun, kun kerran suomalaiset ovat urheiluhulluja. Tämän aiheen kuittaat vastaamalla: ”En ehdi seurata.”. Parissa minuutissa selvittiin niistäkin keskustelun aiheista ja päästiin puhumaan turvallisista työasioista jäljellä oleva kaksituntinen todennäköisenä lopputuloksena se, että niin selvästä näyttänyttä sopimusta ei synnykään.

Prof. Matti Klinge sanoo: ”Kansainvälisyyteen tarvitaan aina kaksi osapuolta. Siksi vaaditaan taitoa vertailla ja ymmärtää eri kulttuureja. Kaupallisen ja teknisen koulutuksen saaneilla ei usein ole eväitä tähän… Aina pitäisi olla kirja käsillä. Suuret romaanit ovat opettavaisia etenkin käytösmielessä” (Kauppalehti Optio 14.6.1990).

Ammattimiehellä ovat sekä työkalut että ammattitaito kunnossa! – Nykyisin kaikki päälliköt pyytävät lyhyitä esityksiä, selontekoja ja raportteja. Miksiköhän? Siksi, että he ovat niin hitaita lukemaan niitä! Toki samalla kirjoittajan ajatuksin kirkastuu, kun joutuu tiivistämään.

………

En millään muista, mistä kirjasta yllä olevan otteen kopioin. Pyydän tuhannesti anteeksi; tapani on aina kertoa lähde. Muistan vain, että aihe siinä oli lukemisen tärkeys. Mutta allekirjoitan jokaisen sanan. Ranskassa esimerkiksi ei todellakaan aterialla keskustella työasioista. Ja kyllä taksikuskitkin ulkomailla esittävät Suomesta kiperiä kysymyksiä. Ulkomailta olen usein – valitettavasti - kuullut kysymyksen, ovatko kaikki suomalaiset juoppoja, ja miksi naiset pukeutuvat niin tyylittömästi, miesmäisesti… Näitä kysymyksiä selvästi leimaavat kysyjän kokemukset.

Meidän olisi hyvä muistaa, että aina, aina, aina ollessamme tekemisissä muunmaalaisten kanssa olemme oman maamme lähettiläitä. Tasan sellaiseksi maamme koetaan, millaisia me itse olemme ja miten käyttäydymme.