Poikani luokalle tuli Bosniasta sodan keskeltä pakolaispoika, äitinsä mukana siis Saksaan. Minun poikani leikki hänen kanssaan mielellään. Hän oli
kovasti kiinnostunut siitä, oliko tämä pakolaispoika koskaan ollut
sisällä panssarivaunussa ja millaista siellä oli... No, poika sitten
asiallisesti kertoi.
Tuo poika tuli siis neljännelle luokalle osaamatta tuolloin sanaakaan saksaa. Vanhempainillassa syyskuussa opettaja vain sivumennen mainitsi, että ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Opettaja opetti tuolloin Montessori-metodin mukaan (vaikka hänellä ei ollutkaan siihen pätevyyttä).
Välitodistuksen mukaan tammikuussa eli puoli vuotta myöhemmin poika sitten oli luokan toiseksi paras, myös saksan kielessä. Se siitä lasten oppimisesta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti