Sitaatteja. Kirjailija kirjoittaa, mutta näin se myös oikeasti menee.
"Odotellessamme amiraliteetin edustajaa isoisä kertoi
näkemyksistään ulkomaankaupan hoitamisessa.
-Et usko miten huonoja kauppamiehiä me suomalaiset olemme.
Suomessa ihan kuin pelätään ulkomaalaisten kanssa asioimista. Minä en ole
koskaan ymmärtänyt tuommoista. Minä ostan vuotia vaikka Kuutamosta ja myyn
kenkiä vaikka Jupiteriin, eikä minua pelota. Mutta annas kun suomalainen ekonominretale
lähtee ulkomaille niin se hikoilee jo lentokoneessa, eikä sitä huoleta muu kuin
se, että osaako se puhua ulkomaankieltä yhtä hyvin kuin ulkomaalaiset itte.
Joskus minä olen nahka-alan vientikokouksissa niille sanonut että jos vienti on
kiinni kielitaidosta niin pannaan keskikoulun uskonnonopettajat reissuun, ne
kyllä osaavat kieliä. Minä olen tankannut niitten päihin ettei elukan nahka
ymmärrä puhetta, eikä sen joka puhuu rahan äänellä tarvi atjektiiveja säikkyä.
Minä esitin väliin että eiköhän sentään ulkomaankauppa
nykyaikana vaadi hyvää kielitaitoa muiden taitojen lisäksi. Isoisä tuhahti:
-Raaka-aine ei puhu. Joka valtiossa on raaka-ainetta, tavaraa
ja työtä ja ostajia, nälkäisiä suita ja paljaita kinttuja. Ulkomaankauppa ei
ole kieliopillinen asia. Kaikissa maissa raha sanoo oman sanansa, se puhuu
omalla äänellään ja vain siinä on painoa. Minä en puhu häävisti englantia mutta
hyvin pärjään. Markkinointi on vaan höyhenet linnun päällä, elukka pitää kyniä
eikä silitellä.
-Vähän outoa puhetta sosialistilta, minä vihjaisin.
-Kuule Aukusti. Jos maailmassa oisi vaan yksi valtio ja sekin
sosialistinen, niin asia olisi eri. Mutta näin ei ole. Enhän minä, vanha
nahka-alan mies, rupea täällä Brittein saarilla omia kauppoja sosialisoimaan."
Ylläoleva teksti kirjasta Arto Paasilinna: Isoisää etsimässä
Ari Lindholm facebookissa 14.9.2015:
"Jatka hieman tuota Maurin aloittamaa Saksa teemaa.
On hyvä huomata, että Saksassa on myös suhteellisesti enemmän niitä 100.000
euroa/vuosi ansioita ansaitsevia ja palkkaerot laajemmat.
Palkkaerot mahdollistaa se, että euron ostovoima on Saksassa parempi kuin
Suomessa. Saksassa siis saat ansaitsemallasi (netto) 1000 eurolla enemmän
tavaroita ja palveluja (mm. asuminen, ruoka, liikenne, palvelut). Näin
pienemmälläkin palkalla pystyt elättämään itsesi. Ainoat asiat joiden huomasin
olevan kalliimpia Saksassa kuin Suomessa on puhelinkulut ja sähkön hinta.
Liittovaltio/osavaltiot ei haaskaa verovaroja mm. maatalouteen sekä aluepoliittisiin
ja kilpailua vääristäviin yritystukiin samassa suhteessa kuin Suomessa. Heidän
virkakoneisto on kevyempi kuin Suomessa, saksalaisella mittarilla Suomen
virkakoneisto on mitoitettu n. 15-20 milj. väestöä varten.
Raha kiertää taloudessa tehokkaammin, kysyntä/tarjonta on paremmassa
tasapainossa sekä mm. alv on alhaisempi kuin Suomessa.
Saksa on myös erittäin kilpailukykyinen talous. He EIVÄT halua itse
valmistaa vain halpaa bulkkia ja raaka-ainetta markkinoille, vaan mieluusti
jalostavat jotain arvokkaampaa. Saksalaiset osaavat myös myydä ja markkinoida
tuotteitaan asiakkailleen, joka on suomalaisille ollut perinteisesti vaikea
laji.
Näiden tekijöiden ansiosta saksalaisten palkkataso ja ostovoima keskimäärin
parempi sekä yrityksetkin kykenevät investoimaan ja kasvamaan.
Ehkä näistä löytyy selittäviä tekijöitä miksi Saksa porskuttaa eteenpäin,
kun Suomi vieläkin rypee suossa. Voisimmeko me oppia heiltä jotain?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti