tiistai 17. marraskuuta 2015

Koordinaattorina Saksan ja Suomen välillä

Oli syksy 2006, kun Puuseppa-projekti alkoi. Oli kevät 2008, kun se päättyi. Toimin koordinaattorina Suomen ja Saksan välillä, asuen kohdemaassa Saksassa, Steinburgin piirin alueella Horstin kylässä. Se ei sijaitse kaukana Hampurista. Kesällä 2008 muutin Suomeen.

Kun menin ilmoittautumaan asukkaaksi Horstin kunnantalolle, minua vastassa oli esiteteline ja siinä Leader-esite. Tuumasin virkailijalle: "Tämähän alkaa hyvin, kun omalla kuvalla vastaanotetaan."


Käytännössä asiat sitten kuitenkin olivat aika mutkikkaita. Osapuolet eivät usein oikein osanneet sopia asioista mitenkään, eivätkä suomalaiset yhtä yritystä lukuunottamatta oikein ymmärtäneet, miten Saksassa tulisi toimia. Suomalaiset tuotteet eivät ikävä kyllä ole niin erinomaisia, että ne myisivät itse itsensä... ja saksalaiset ovat lähtökohtaisesti vaativia, suomalaisten kannalta "vaikeita" asiakkaita.





Kauppoja kyllä tehtiin ja kaiketi yhä tehdään. Mutta voi, mitä kaikkea ehti tapahtua! Saksalaisten mielipiteeksi jäi ykskantaan, että suomalaisiin ei oikein voi luottaa...




maanantai 16. marraskuuta 2015

Ikävä Hampuriin

Koti-ikävä takaisin Saksaan tuntuu yhä joskus ylipääsemättömältä...

Hampurin merimieskirkon satavuotisjuhlien vuosilukua etsiessä törmäsin aivan käsittämättömän mainioon, turkulaisen toimittajan Hannu Tuomisen matkailusivustoon. Tässä hän kertoo kertoo Hampurista. Lue koko juttu:
http://www.matkallamaailmalla.fi/7.Vinkit%20Hampuriin.html
Alimpana ote tekstistä.  

 Hampurin raatihuone

Tekstissä mainitaan aivan oikein, että Hampurissa on 1,7 miljoonaa asukasta. Hampurin ympärillä on kuitenkin niin paljon asukkaita, että metropolialueen asukasluku on noin 4 miljoonaa. 

Hampurin merimieskirkko juhli satavuotista taivaltaan vuonna 2001. 

Minä olen näköjään ollut tuottellias ja kirjoittanut vuosien varrella Hampurista seuraavilla blogisivuillani:
http://pipa01.blogspot.fi/2010/05/hampurin-sataman-syntymapaiva-2008.html
http://pipa01.blogspot.fi/2012/02/reeperbahn-saksan-syntisin-katu.html
http://pipa01.blogspot.fi/2015/02/elben-tunnelit-hampurissa.html
http://pipa01.blogspot.fi/2014/04/hampuri-hansakaupungin-kattojen.html
http://pipa01.blogspot.fi/2012/07/hampurin-huveja-dom.html 
http://pipa01.blogspot.fi/2015/05/mitapa-hampurissa-ei-olisi-hampurin.html
http://pipa01.blogspot.fi/2012/04/hagenbeckin-elaintarhassa-hampurissa.html
http://pipa01.blogspot.fi/2010_04_01_archive.html
http://pipa01.blogspot.fi/2012/02/keskella-hampuria-alster-jarven-jaalla.html
http://pipa01.blogspot.fi/2015/02/hampurilaiset-haluavat-olympialaiset.html
http://pipa01.blogspot.fi/2013/06/hampurin-pianoportaat-jungfernstieg.html
http://pipa01.blogspot.fi/2013/05/kirkkopaivat-hampurissa-kirkkokunnista.html
http://pipa01.blogspot.fi/2013/05/huutokauppaliike-horster-auktionshaus.html

 

"Vinkit Hampurin reissulle


Katkaise arki ja lennä parissa tunnissa viikonlopuksi Hampuriin. Aamukoneella olet Elben rannoilla, kun muut vasta heräilevät. Perillä odottavat Euroopan parhaat shoppailupaikat ja Reeperbahnin ravintolat sekä yökerhot.


Olisiko Hampurin illassa menossa mielenkiintoinen musikaali? Miltä kuulostaisi tasokas Bundesliiga-futismatsi?
Toinen maailmansota kohteli Hampuria kaltoin. Paljon tuhoutui, mutta paljon on myös entisöity ja uutta rakennettu. Kaupungin paras puoli on sen monipuolisuus. Vaikka Hampuri on Saksan toiseksi suurin kaupunki, sijaitsevat nähtävyydet lähellä toisiaan. Hampuri on tärkeä satamakaupunki."
 

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Saksan malli. Miten Saksa menestyy?

Kuuntelin perjantaina eduskunnan pienestä salista suorana lähetyksenä Aue-säätiön järjestämää seminaaria "Miksi ylipäänsä? – Saksan kielen asema Suomessa 2015".

Olen ihmetellyt sitä, että täällä Suomessa valitetaan, miten kaikki menee huonosti, mutta juuri kukaan ei suostu katsomaan oman itsensä ulkopuolelle. Vaasan yliopston kauppatieteen luentoja seurattuani totean, että voi miten pitkä on Suomen tie pinnalla pysymiseen. Yliopisto ei mielestäni elä tätä päivää ja tämän sanon käytännön kokemusten kautta. Täällä on voimassa mentaliteetti "Me emme ota mallia mistään, me teemme kaiken suomalaisella tavalla." Me odotamme uutta Nokiaa tai uutta metsäteollisuuden jättiläistä. Vaan maailman on muuttunut. Koko Saksan talous perustuu innovaatioon ja teknologian kehitykseen. Miksi emme lainaa hyviä toimiviksi tunnettuja käytäntöjä? Miksi meidän pitää keksiä pyörä yhä uudelleen ja uudelleen?

Yhtenä pointtina jäi mieleen Saksalais-suomalaisen kauppakamarin Suvi Mäkisen esitelmästä tuntemattoman lause: "Ostaa voi millä kielellä hyvänsä, myydä voi vain ostajan kielellä." Missä Suomessa kielten kirjo? Saksa on Suomen suurin kauppakumppani...

Taloudesta puhui Aalto-yliopiston professori Arto Lahti. Pitkään ja monimutkaisesti ja englanniksi, mutta täyttä asiaa. Allekirjoitan kokemuksesta jokaisen lauseen.Yksi avainsanoja on yhteistyö. Perheyrityksissä työnantaja ja työntekijä vetävät yhtä köyttä. Siihen ei ole puuttumassa jostain ulkopuolelta tuleva ammattiyhdistys.

Alla kopioin suoraan hänen tekstinsä Aalto-yliopiston sivulta.  

 


Suomen talouden ongelmat ovat ratkaistavissa Saksan-mallilla


18.03.2015


Hidden Champions on toimiva, joskin vähän tunnettu kasvuyritysmalli.

Saksan talousmalli ja erityisesti kasvuyritysmalli, Hidden Champions (HC), on paras vaihtoehto EU-maille, sanoo Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti. Hän käsittelee aihetta uunituoreessa kirjassaan German Hidden Champions: The EU's best option in global B2B markets!

Hidden Championsin myötä noin 1 500 saksalaista yritystä on kasvanut 1990-luvulta tähän päivään liki 10 % vuodessa ja näistä yrityksistä on tullut erittäin kannattavia globaaleja markkinajohtajia.
HC-yritys luottaa siihen, että pienetkin markkinasegmentit voidaan muuttaa erittäin kannattaviksi panostamalla pieniin etuihin, asiakaspalveluun ja innovaatioihin. HC-yritys pitää asiakassuhteet tiukasti hallinnassa suosimalla myyntitytäryrityksiä. Asiakkaan ja yrittäjäperheen keskinäinen riippuvuus ja markkinariski on suuri, mutta yhteistyöllä ja henkilökunnan sitoutumisella HC-yritykset ovat synnyttäneet globaaleja menestystarinoita.

Moninaisuus ennen kaikkea – pelkkä pelialan vienti ei riitä

Saksassa perheyritykset erikoistuvat aloille, joita muut pitävät hylkiöinä, auringonlaskun aloina. Jos jonkin alan näkymät eivät ole kovin kannattavat, saksalaiset tarttuvat siihen ja usein saavatkin liiketoiminnan kukoistamaan. Suomessa tuudittaudutaan liikaa isoihin yrityksiin ja hightech-alan yrityksiin.

– Pitäisi etsiä diversiteettiä, moninaisuutta, jolla voisi erottua muista, eikä olla riippuvainen muutamasta menestyvästä yrityksestä. Suuryritykset karkaavat ulkomaille, minkä takia perheyrityksiä pitäisi kannustaa. Saksassa on insinööripula, Suomessa ei pystytä työllistämään kaikkia insinöörejä, harmittelee professori Arto Lahti.


Yritysten on kasvettava menestyäkseen

Pääosassa suomalaisista yrityksistä on alle 10 työntekijää. Kansainvälistymisen minimikoko on  500–1 000 työntekijää, mihin yltää Suomessa vain harva yritys. Noin 30 suuryritystä kattaa 90 % Suomen viennistä. Suomella voikin sanoa olevan 10 kertaa liian vähän kansainvälisiä yrityksiä.

– Saksan yrityssektori teki 90-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan: koska markkinat kasvavat globalisaation myötä, yritysten oli pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Saksan vienti on kasvanut globaalisti, koska eri maissa tarvitaan jatkuvasti laadukkaita koneita ja laitteita sekä niihin liittyviä järjestelmätuotteita ja komponentteja. Saksassa ei yritystä myydä pois silloin, kun se alkaa kasvaa ja menestyä. Suomessa puolestaan toimitaan juuri näin, professori Arto Lahti sanoo.


Saksan vientiteollisuus erottuu, innovoi ja menestyy

Saksan vientiteollisuuden painopiste on kone- ja laiteteollisuudessa. Koneen hinta saattaa olla kolminkertainen maailmanmarkkinoiden halvimpaan tuotteeseen nähden. Silti asiakkaat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan saksalaisesta koneesta korkean hinnan. Tämä perustuu siihen ajatukseen, että kun kone on tuotantokäytössä, seisokit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi. Näin saksalainen kone maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin halpa ja epävarma kone. Saksan keskisuuret eli Mittelstand-yritykset kasvavat ja menestyvät teknologiainnovaatioilla ja asiakaspalvelulla.

– Saksa on myös dynaamisen aluerakenteen oppimestari. Saksassa nuorten harjoittelijoiden palkkakehitys noudattaa työpanosta; alkupalkka on matala, mutta palkkataso nousee, kun kokemusta karttuu ja osaaminen kehittyy. Saksa tekee pienistä kaupungeista globaaleja voittajia, joissa nuoret voivat toimia. Tämäkin on Saksan menestysresepti, professori Lahti kertoo.


Lisätietoja ja kirjatilaukset:
Professori Arto Lahti
Arto.lahti@aalto.fi
p. 050 376 9428



Lisää aiheesta: http://kauppakamari.fi/2015/04/07/saksan-innovaatiojarjestelma-on-maailman-vahvin/


 

lauantai 14. marraskuuta 2015

Eikö meillä muita huolia ole kuin maahanmuuttajat?


Muslimivastainen kampanja somessa kasvaa

„Naisten halveksiminen on muslimien geneettinen ominaisuus.” Esimerkiksi näin sanovat muutamat „maahanmuuttokriittiset“.

„Varoitus! Muslimit raiskaavat!“ Siinä yhteiskuntamme ainoa ongelma. Kaikki muut ongelmat on jo selvitetty. Kreikka ja pankit, koulutus, rajat kiinni, sote, konsensus, yhteiskuntasopimus, energiapolitiikka. Kaikki selvää. Ukraina, Turkki, Kiina, Venäjä, Iran, Syyria, Irak, Afganistan. Ne muutamat pakolaiset, jotka näistä maista tulevat, ovat meille kauhea katastrofi. Mikään muu ei ole tärkeää.

Viime aikoina kuulemme etupäässä pakolaisista ja siitä, miten iso ongelma he meille ovat. Se, että he tulevat sodan ja vainon keskeltä, ei meitä kosketa, meitä ei kosketa, että he ovat ihmisiä kuten sinä ja minä, meitä koskettaa vain se, että he kuulemma vievät meidän rahamme, meidän asuntomme, meidän työpaikkamme, meidän naisemme.

Jos me olisimme kristitty maa, me yrittäisimme auttaa siinä missä pystymme. Antaisimme enemmän, emme sulkisi ovea tarvitsevalta.

Saksassa asia ei ole toisin, vaikkakaan suurin osa kansalaisista ei ole muukalaisvastainen. Sielläkin on ne, jotka jakavat somessa pelkoaan ja valheellisia tietoja. Parastaikaa somessa kiertää saksalaisen poliisin kauhukuvat siitä, miten kaikki muslimit ovat pahoja, samantekevää missä ovat syntyneet. Kysyttäessä kyseinen poliisi ei kuitenkaan pysty sanomaan, mistä hänen tietonsa ovat peräisin. Aivan kuten meillä mv-kanava, jota monet luulevat mtv-kanavaksi ja luultavasti siksi uskovat varmaksi tiedonlähteeksi. Toisin sanoen: voisimmehan yhtä hyvin jakaa somessa tietoa siitä, miten ihania ihmisiä kaikki muslimit ovat. Juuri kristitythän ovat vuosien varrella tehneet hirvittävän julmia tekoja ja yhä tänään juuri Suomi kuuluu maailman välivaltaisimpien maiden joukkoon.

Selasin vanhoja kuvia ja muistoja niistä ihmisistä, jotka ovat olleet kotoisin muista kuin Euroopan maista. Niitä on paljon. En vielä ole tavannut muslimia, joka olisi geneettisesti raiskaaja. Olen tavannut -  tavallisia ihmisiä eri maista. Tässä tulee lähinnä mieleen ne suomalaiset, joiden olen nähnyt rellestävän Venäjällä, Espanjassa ja Ranskassa. Sikäläisten paikallisten mielipide oli, että ”kaikki” suomalaiset ovat juoppoja ja väkivaltaisia…

Hieman enemmän tietoa ja paljon enemmän itsekritiikkiä, hyvät halla-aholaiset!  Eikö olisi parempi tehdä pakolaisista mahdollisimman pian kansantuotetta kasvattavia kansalaisia sen sijaan, että vauhkomme ympäriinsä ja häiritsemme ja jarrutamme omaa hyvinvointiamme?

Ja kyllä kyllä, olen kukkahattutäti. Koska olen Perussuomalaisten Naisten jäsen, tässä Perussuomalaisten Naisten minulle viime jouluna lahjoittama hattu. 



Aiheesta lisää: "Toisella katsomalla. Maahanmuuttajista maahan muuttajiin."
https://asiakas.kotisivukone.com/files/kulttuurikameleontit.kotisivukone.com/toisellakatsomalla_kirja2.pdf



perjantai 13. marraskuuta 2015

Valmiina energiakäännettä varten: Investoinnit sähköverkkoihin kasvavat


 



Sähköverkot ovat tärkeä energiakäänteen aiheuttama rakentamiskohde: on rakennettava uusia voimajohtoja, olemassa olevia parannettava ja teknisesti parannettava, jotta aurinko- ja tuulisähkön vaihteleva tuotto voidaan tallentaa ja jakaa.


Saksan valtiovarain- ja energiaministeriö tiedottaa uutiskirjeessään 03.2.2015:



 
Valmiina energiakäännettä varten: Investoinnit sähköverkkoihin kasvavat


Verkkojen on oltava valmiita energiakäännettä varten – siksi ylläpitäjien investoinnit siirto- ja jakeluverkostoihin ovat viime vuosina selvästi nousseet. Vuonna 2014 ne ovat ensimmäistä kertaa olleet yli neljä miljardia euroa, suunnitelmatietojen mukaan.




Verkoston ylläpitäjät ovat viime vuosina investoineet verkostoihin noin 4 miljardia euroa.
Vaaleansininen: jakoverkkojen ylläpitäjien investoinnit
Tummansininen: siirtoverkkojen ylläpitäjien investoinnit


© Lähde: Bundesnetzagentur, Übertragungsnetzbetreiber, Grafik: BMWi (Valtion verkostolaitos, siirtoverkkojen ylläpitäjät, grafiikka: Saksan valtiovarainministeriö)


Vuodesta 2007 verkoston ylläpitäjät ovat investoineet joka vuosi 2,6 – hieman alle 4 miljardia euroa uusien ja tähänastisten sähköverkkojen ylläpitoon ja uudistamiseen. Suunnitelmatietojen mukaan vuonna 2014 tämä summa ylitettiin ensimmäistä kertaa. Tähän on lisättävä vielä noin 3,4 miljardia euroa, jotka olisi pitänyt investoida huolto- ja ylläpitoon joka tapauksessa, huolimatta uusiutuvasta energiasta.

Siirtoverkot: „sähkön autobaanat“

Siirtoverkko yhdistää tuotannon keskukset, esimerkiksi pohjoisen tuulipuistot etelän ja lännen kulutuksen painopisteisiin. Näiden korkeajänniteverkkojen rakentamisen tekee tarpeelliseksi energiakäänne. Sähkön tuotantolaitteiden sijainti ja lukumäärä muuttuvat – ydinvoimaloita Saksassa suljetaan vähän kerrassaan, ja niiden tilalle tulevat tuulipuistot ja aurinkovoimalat. Verkostoille tämä tarkoittaa, että niiden on siirrettävä osin enemmän, osin vähemmän sähköä kuin aiemmin, ja kaiken lisäksi ei vain yhteen suuntaan, vaan kaikkiin suuntiin. Lisäksi liitäntöjä naapurivaltioiden sähkömarkkinoihin on vahvistettava – siinäkin vaihto tapahtuu siirtoverkoissa. Investoinnit siirtoverkkoihin olivat viime vuosina tasaisesti 500 miljoonan euron luokkaa, mutta viimeksi ne ovat nousseet yli miljardiin euroon. Syy tähän ovat uudisrakentamiset, jotka johtuvat vuoden 2009 energianverkon lisäämislaista ja vuoden 2013 Saksan tarvesuunnittelulaista.

Jakeluverkostoille uusia tehtäviä

Kun jakeluverkot siirsivät sähköä aiemmin yleensä vain yhdellä alueella kuluttajille, niiden on nyt toimittava kaikkiin suuntiin ja siirrettävä korkeajänniteverkkoihin se sähkö, jota ei käytetä paikallisesti. Tämä tehtävä tulee sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän aurinkovoimaloita, tuulimyllyjä ja biomassalaitoksia joudutaan verkkoon liittämään. Jotta nämä pienet tuotantolaitokset voidaan verkkoon liittää, tarvitaan suurempia investointeja siirtoverkostojen nykyaikaistamiseen ja tekniseen päivitykseen (ja sitä varten laadittiin kannustinasetus v. 2014).

https://www.bmwi-energiewende.de/EWD/Redaktion/Newsletter/2015/2/Meldung/fit-fuer-die-energiewende.html

.............................................

-Mielenkiintoinen kysymys on, millä me suomalaiset tuulienergiansiirtomme maksamme. Saksassa nuo kulut jaetaan väestön kesken. Jos kerran Saksassa on väestöä n. 15 kertaa enemmän mutta valtion pinta-ala suuriinpiirtein sama kuin meilläkin, ja me viemme tuulisähkön yhtä pitkiä matkoja kuin hekin, pohjoisesta etelään ja lännestä itään ja Ruotsiin, niin mitä se verkon rakentaminen meille sitten maksaa?

Aiheesta lisää: 
http://www.spiegel.de/wirtschaft/unternehmen/teurer-netzausbau-offshore-windenergie-droht-kollaps-a-798074.html

https://www.tagesschau.de/wirtschaft/erdkabel-105.html 
 
http://www.welt.de/politik/deutschland/article111193105/Die-Illusion-vom-schoenen-gesunden-Erdkabel.html 

http://www.focus.de/finanzen/news/strompreis-duerfte-steigen-deutschland-vernichtet-2015-strom-fuer-eine-milliarde-euro_id_4996853.html


http://www.welt.de/wirtschaft/energie/article124505275/Deutsche-Strompreise-48-Prozent-ueber-EU-Schnitt.html
 jne. 

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Helmuth Schmidt, suuresti arvostettu poliitikko kuollut


Entinen kansleri kuoli eilen 96 vuoden ikäisenä. 

Minun mielestäni hampurilainen Schmidt oli niin hampurilainen kuin hampurilainen ikinä voi olla: liberaali, avoin ja monikulttuurinen. 

  
Sosiaalidemokraatti Schmidt oli liittokansleri Willy Brandtin jälkeen vuosina 1974-1982. Kanslerikautensa jälkeen hän oli puolustus- ja valtiovarainministeri. Hampurilaiset muistavat hänet tomerasta toiminnastaan vuoden 1962 myrskyn ja sitä seuranneen tulvan aikana.

Hänen kaudelleen osuivat 70-luvun öljykriisi ja punaisen armeijakunnan terrorismia vastaan käyty taistelu.  Minä muutin Saksaan vuonna 1974 ja muistan hyvin nämä tapahtumat ja ihmisten pelon. 





Toisen maailmansodan aikana saatujen kokemusten seurauksena Euroopan yhdentyminen oli hänelle tärkeä asia. Schmidt liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen sen jälkeen, kun hän oli päässyt englantilaisten sotavankeudesta.

Schmidt oli yksi arvostetun kerran viikossa ilmestyvän ”Die Zeit” –lehden kolmesta julkaisijasta. Hän kirjoitti useita kirjoja, jotka pysyivät viikkokausia eniten myytyjen kirjojen listoilla. Hän ja matkusteli paljon pitämään esitelmiä ympäri maailman. Hänen mielipiteitään kuunneltiin myös sitten, kun hän oli jo saavuttanut korkean iän. 

 
Helmut Schmidt on sanonut mm. seuraavaa:

”Kriisitilanteessa nähdään ihmisen luonne.”
”Se jolla on visioita, menköön lääkäriin.”
”Jokaisen demokratian tavallinen nopeus on etanavauhti.”
”Jaan ihmiset kolmeen sarjaan: meihin tavallisiin, jotka joskus nuoruudessaan omenia varastivat, niihin, joilla on pieni taipumus rikollisuteen ja kolmas ovat sijoituspankiirit.”
”Poliitikon uskottavuus ei ole vielä koskaan ollut niin vähäistä kuin nykyisin. Se johtuu myös yhteiskunnasta, joka katsoo töllötintä. Poliitikot puhuvat keskusteluohjelmissa ympäripyöreitä, koska ovat sitä mieltä, että tärkeintä on, että heidän kasvonsa jäävät muistiin.”
”Hallituksen tyhmyyttä ei tule koskaan aliarvioida.”
”Poliitikot ja toimittajat jakavat molemmat sen surullisen kohtalon, että puhuvat jo tänään asioista, jotka kokonaan ymmärtävät vasta huomenna.”
”Yrittäjäksi ei tule viidessäkymmenessä tai viidessäsadassa viikossa. Yrittäjäksi tulemiseen tarvitaan yksi yö, yhdeksän kuukautta ja 40 – 50 vuotta kokemusta.”
”Odottaa optimismia 93-vuotiaalta on vähän liikaa vaadittu.”