Jotkut perussuomalaiset ovat nostaneet suuren hälyn siitä, että suomalaisten koululaisen putoaminen lähes maailman parhaalta paikalta johtuisi muka maahanmuuttajjista. Tuo totisesti on mielestäni silkkaa rasismia. Tosiasia on, että ne maat Euroopassa, joissa on paljon maahanmuuttajia, pärjäävät taloudellisesti hyvin.
Saksa on kuronut erot Suomeen kokonaan umpeen. Totta on, että Saksan koululaitos on käynyt viime vuosina läpi suuren muutoksen. Saksan väestöstä maahanmuuttajia on noin 10%. 
Saksan opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Josef Kraus kertoo: "Vieläkin sosiaaliset erot ja maahanmuuttajatausta näkyvät oppimistuloksissa. Parempituloisten lapset ovat matemaattiselta osaamiseltaan lähes puolitoista lukuvuotta huonompituloisia edellä. Maahanmuuttajataustaisiin verrattuna ero on jo lähes kaksi lukuvuotta. Muissa maissa maahanmuuttajien osuus on huomattavasti pienempi kuin Saksassa, Suomessa esimerkiksi vain kaksi prosenttia."
Kysyä pitää pikemminkin, miksi suomalaiset koululaiset voivat huonoiten Euroopassa. Ja paraneeko tilanne sillä, että kouluja lakkautetaan ja syntyy suuria yksikköjä ja pitkiä koulukyyytejä. Tai koulukyytejä ylipäänsä! Mikä yhteiskunta se sellainen on, joka ei pysty järjestämään lapsilleen koulutusta?
Mitähän minä nyt sanoisin, jos pyydettäisiin pitämään esitelmiä Suomen koululaitoisesta, kuten 15 vuotta sitten! Ei tosin tarvitse muuta kuin käydä suomalaisessa koulussa tänään ja verrata sitä kymmenen vuoden takaiseen, johan sen eron näkee heti.
Miksiköhän suomalaiset yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa? Koulun jälkeen kaikki oppilaat kertaheitolla hölmöytyvät?
Tuli mieleeni myös se aika, jolloin tyttäreni oli vierailevana oppilaana Suomessa. Hän oli saanut Saksassa matematiikan opettajaltaan eväät siihen, mitä olisi hyvä osata, kun palaa Saksaan, sillä edessähän tytön palatessa olisi joka tapauksessa peruskoulun päätöstentit. Suomessa hän oli mennyt lukion ensimmäiselle luokalle ja esitteli siellä siis peruskoulun matematiikan materiaalinsa. Opettaja Suomen koulussa oli serkkuni, joka oli opettanut myös yliopistossa. Hän löi kädet hämmästyksestä yhteen: "Hyvänen aika, tämähän vastaa Suomen ylioppilastasoa." Eipä ollut mairitteleva tuo vertaus Saksan peruskoulun ja Suomen ylioppilastutkinnon välillä. Olenkin monasti ihmetellyt, miten tuo oli mahdollista. Eivät minun lapseni ole missään vaiheessa olleet missään eliittikoulussa.Mutta hyvin ovat kyllä juuri matematiikassa pärjänneet.
Pakkohan tähän perään on kopioida Isokallion blogiin julkaistu lukijakommentti. Onkohan muuten rouva valtiovarainministeri ajan tasalla?
"Liike
Olen tämän asian ennenkin kertonut, mutta laitan nytkin, kun niin samaan aiheeseen osuu nollineen.
Silloin, kun 1970- luvulla vanha lennoston kadettikoulu Munkkivuoressa kalliisti remontoitiin valtion koulutuskeskukseksi, pidettiin avajaisjuhlissa pienimuotoinen lukujen ja käsityksien koe. Se saattoi olla leikkimielinen, mutta osaa otti vartin verran osa Sorsan hallituksen ministereistä, kansliapäälliköt, keskusvirastojen pääjohtajat ja osastopäälliköt, sekä lauma kansanedustajia. Yhtenä kokeen pitäjänä oli hyvä kaverini.
Kysymykset olivat suunnilleen näitä. Kuinka monta tuhatta kertaa voi tuhannella jakaa miljoonan? Luku A on 33 % suurempi, kuin luku 5 000, mitä se on? Mitä on prosentteina luku, kun se on puolta suurempi, kaksi kertaa suurempi tai kymmenesosa? Montako nollaa on kymmenentuhatta, miljoona, miljardi ja viisikymmentätuhatta? Joku kappalemäärä supistuu vuodessa 20%, miten sen voi sanoa toisin osina? Tavara maksaa 100 mk siinä on lvv 22%, mikä on tavaran veroton hinta?
Istuttiin sitten särpimässä viinaa kaverini kanssa, niin sillä oli näyttää noita kokeita. Silloinen ihailtu ja rämäkkä kansliapäällikkö, jolla taisi olla kaksi tohtoritutkintoa, sekoili nollissaan. Pääministeri Sorsalla meni lvv lasku väärin, se oli merkinnyt tavaran hinnaksi suoraan vähentämällä 22%. Osastopäälliköillä monilla oli alkeellisia virheitä käsitteissä suurempi, kuin joku ja verrattuna alkuperäiseen lukuun prosenttikorotuksen jälkeen. He olivatkin yleensä juristeja.
Laajasti ottaen, vain pieni määrä vastauksista oli moitteettomia. Nollien pyörityksessä oli niin merkillisiä käsityksiä, että pitää ihmetellä suomalaista maisterikoulutusta, kuinka ne tehdään? Kännissä noita vastauksia katsellessani minulta romahti ajatus Suomen virkamiehistön kyvyistä, älyllisyydestä ja kompetenssista hoitaa sitä korkeaa virkaansa! Abi keväällä olisi selvinnyt luultavasti lipsahduksesta niistä. Samalla tehnyt kaikki kysymykset, mutta tielaitoksen osastopäälliköt mm. tuhersivat vain neljänneksen suurella virhemäärällä. He sitten vastasivat Suomen tieverkoston suunnittelusta ja toteutuspäätöksistä! Mitenkään ei Ely-keskuksien savolaisinsinöörien kyvykkyys ole lisääntynyt tieliikenneasioissa. Senhän voitte havaita liikkuessanne."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti