sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Hoosiannaa laulamaan


Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee "oi auta" tai "pelasta", mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona.  Me laulamme hoosiannaa aina ensimmäisen adventtina ja pidämme tätä perisuomalaisena tapana. 

Hoosiannan sävelsi saksalainen Georg Joseph Vogler. Saksalaiset ovat läsnä suomalaisten jokapäiväisessä elämässä siitäkin huolimatta, että Suomessa saksan kieltä väheksytään ja saksalaisia vihataan Lapin polttamisen takia. Vogler kuten ei Lutherkaan ollut ainoa mielestämme perisuomalaista musiikkia säveltänyt muusikko; tunnetuin toki on kansallislaulun säveltänyt Pacius

Saksassa en koskaan ole kuullut laulettavan hoosiannaa, vaikka olinkin oman seurakuntani aktiivijäsen missä siellä asuinkin.

Vogler syntyi 1749 Würzburgissa ja kuoli 1814 Darmstadtissa. Hän oli säveltäjä, urkuri, kapellimestari, pappi, musiikkipedagogi ja musiikin tutkija. – Hän opiskeli Italiassa, joka oli senaikainen tieteen keskus, musiikkia ja valmistui siellä papiksi. Hän oli paavin erityissuosiossa. Hän palasi Italiasta Mannheimiin, jossa mm. ensin tysti ja sitten johti Händelin Messias-oratorion 1777/1778.

Sieltä hän meni kapellimestariksi Pariisiin ja palasi sitten taas Mannheimiin, ja sieltä kuningas Kustaa III:n hoviin Tukholmaan. Ruotsin kruuninperillisen opettamisesta hän sai puoli vuotta omaa lomaa, jonka hän käytti matkustellen Euroopassa ja Afrikassa. Tukholman jälkeen hän toimi Prahassa ja Wienissä. Darmastiin hän tuli vasta vuonna 1807.

Hän käytti koko omaisuutensa urkujen modernisointiin kaikkialla missä oleskeli. Näitä oli kolmekymmentä. Siitä syystä hän joutui myös taloudellisiin vaikeuksiin, sillä Münchenissä hänelle tehtäväksi annettu liikuteltavien urkujen modernisointi maksoikin enemmän kuin arvioitu oli.  

Vogler oli ahkera mies. Hänen tuotantonsa on erittäin laaja, siihen kuuluu sinfonioita, oopperoita, laulukuvaelmia, balettia, messuja, psalmeja, requiemejä, kantaatteja, motetteja, urkuteoksia ja teatterimusiikkia, esimerkiksi Shakespearen Hamlet. Pääteokset kuitenkin ovat uruille, näistä voisi mainita 150 preludia. 

Musiikkipedagogina hänet tunnetaan etupäässä musiikkikoulujen perustajana. Näistä valmistui useita tunnettuja muusikkoja. Musiikkiteoreetikkona hänet taas tunnetaan etupäässä hänen mukaansa nimetystä nk. Voglerin äänipiiristä, joka kuvaa harmonia-askelia luvuin, ja jonka hän julkaisi vuonna 1776. Myönnän, etten ymmärrä tästä mitään, vaikka kahdessa kuorossa laulankin ja nuotteja lukea osaan...

Vogleria arvostettiin hänen elinaikanaan. Myöhemmin häntä moitittiin ankarasti, mm. Mozartin arvio hänestä on vaikuttanut hänen maineeseensa negatiivisesti. 

Joka ei usko, lukekoon Saksan kansalliskirjaston sivuja.

Taisi olla hoosiannan laulajalle aika tuntematon muusikko? Ei se mitään. Mahtipontinenhan tuo hoosianna on, samoin kuin on moni muukin Voglerin säveltämä teos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti