Muuttopuuhia ja tsasounan sisustusta

Kummitätini on asunut miehensä kanssa monia pitkiä vuosia kartanossa Etelä-Suomessa. Mahtavan kaunis järvimaisema, naapureita ei missään; pihassa paviljonki ja portinvartijan talo ja toisessa rannassa hirsimökki ja huvimaja, ja vielä talousrakennus, jonka saunassa ihanan lämpöiset mutta kipakat löylyt. 

Nyt sitten on aika jättää paikalle jäähyväiset. Jokainen muutto tuo mukanaan miettimisen,  minne tavarat ja mitkä tavarat. Sain kutsun tulla katsomaan, kiinnostaisiko minua mikä tavara, varsinkin tsasounaa ajatellen, sillä pitäähän sekin sisustaa, nyt kun ahkerat miehet sitä rakentavat ja kun se siksi kesäksi valmistuu. 

Ja tarjouksenkin sain, ostaa suhteessa pienellä summalla hyvin arvokas venäläinen messinkinen kattokruunu, jossa kaksitoista lamppua ja Venäjän tsaarin kaksipäinen kotka. Ja päätimmehän me sen ostaa, tilaisuus ei toistu. Valaistus tsasounaan on joka tapauksessa hankittava, ja mikä parempi olisi kuin oikea kirkon valaistus. Kattokruunu on tarinan mukaan varastettu vallankumouksen aikaan jostain venäläisestä kirkosta. Se lienee varsin vanha… 

Kartanossa oli saanut sijansa moni muukin tavara, joka ei juuri mummonmökkiin mahdu. Antiikkiset lampetit reunustavat antiikkista ryijyä. Korkeutta ryijyllä on kaiketi kolme metriä – eipä taida meille mahtua, mutta mahtuuhan se sinne tsasounaan sekin. :-)

Ah onnea. Ja samalla ah surua, sillä näin päättyy yksi aikakausi. Joskus on jokaisen jätettävä hyvästejä. 

Toinen tarina on sitten se tsasounan sisustus, jonne pitää se ikonostaasi tai ikonit saada. Mitenkäs muuten kuin itse tekemällä, jota varten meitä kolme lähtee taas ikonimaalauskurssille Oronmyllylle. Ikinomaalaus osoittautuu ”minun jutukseni”. Edellisillä kursseilla on tullut mukavia samaa harrastavia tuttuja. Se joka on ikonomaalauksesta kiinnostunut, voi käydä kurkkaamassa solmublogia ikonimaalauksesta. Kiitos Kata.

Kuvassa: Pietarsaaren tsasouna

Kummallisinta tässä kattokruunu-kirkkoon-vierailussa lienee se, että kummitätini, kirjailija, on  -  ateisti.

Pfänder – Bodenjärven itäpäässä Itävallassa

Oli taas niin komia kuva naamakirjassa Bodenseeltä, että en malta olla kirjoittamatta tätä tekstiä. 

Bodenjärvi on kolmen valtion keskellä. Pituutta järvellä on 70 km, joten jos nousee tarpeeksi ylös, näkee koko järven kerralla. Laivasta sitä ei näe  - sillä maa on pyöreä! Keskeltä järvi on 8 metriä korkeammalla kuin järven päissä. Syvyyttä järvellä on syvimmillään n. 250 metriä, joten vettä riittää. Vertailun vuoksi: Balatonilla on syvyyttä neljä metriä ja Saimaalla syvimmillään 85 metriä, keskimäärin kuitenkin vain 7 metriä.

 Pfänderin gondolilla pääsee kuudessa minuutissa yläasemalle, 1064 metrin korkeuteen.

Tämä ja seuraava kuva: http://www.bregenz.travel/en/vacation-in-bregenz/sights/nature/pfaender/

Sieltä näkyy koko Bodenjärvi sekä 240 Alppien huippua yhdellä kertaa. Siellä näkee kotkan lennon. Siellä on villieläinpuisto, jossa on villisikoja, muffloneita, saksanhirvia,  villisikoineen, muffloneineen, peuroja, kauriita ja monenlaisia pieneläimiä, ja onhan siellä myös iso leikkipuisto.

Vuoristopolkuja on 885 kilometriä ja polut on hyvin viitoitettu. Eichenbergiltä ja Möggersistä pääse Scheideggiin asti, Bregenzin metsään tai sitten Bregenziin. Patikkamatkan varrella voi myös tutustua juustolaan ja maistella eri juustolajeja.

 Kuva: http://www.kaeserei.com/sennerei/sennerei-l%C3%A4dele

Valitettavasti minulta kiellettiin lisätietojen antaminen ja linkittäminen Bodenjärven infosivulle.

Raclette! Seurassa on mukavampaa

Sana raclette johtuu ranskan sanasta „raapia“ tai ”kaapia”. Se on – juustofonduen ohella – yksi Sveitsin kansallisruoista. Se valmistetaan sulatetusta juustosta. Myös valmistukseen käytettävää juustoa kutsutaan raceletteksi. 

Kuten kansallisruoat yleensäkin, myös racelettella on vanha perinne. Ensimmäisen kerran se on mainittu keskiaikaisissa luostarimerkinnöissä, joissa kerrotaan Alppien paimenten erittäin ravintorikkaasta ruoasta. 

Johanna Spyrin tunnetussa”Heidi-”kirjassa puhutaan raclettesta "varrasjuustona”. 

Saksassa raclette on suosittu ruoka iltaa istuessa ystävien kesken. Tarvitaan erityinen racelette-grilli, jossa on 8 – 12 pientä metallista, varrellista pannua. Näille laitetaan keitettyjä perinoita, makkaroita, pekonia, kypsiä lihapaloja, hillosipulia, tomaattia, herkkusieniä, suolakurkkua, kasviksia, tai mitä vaan pikkupalaa, päälle juustoa  mieluiten erityistä raclette-juustoa ja sitten pikkupannu laitetaan lämpiämään grilliin. Juustohan joka tapauksessa sulaa lämmössä. Lisukkeena tarjoillaan patonkia, tai ainakin Sveitsissä maalaisleipää.

 Pannulla voi periaatteessa paistaa mitä vaan, mikä lämpiää nopeasti. Myös suklaakuorrutettuja makupaloja jälkiruuaksi. Tai vaikka näitä säilöttyjä hedelmiä :-)  

Tilastoja

Saksalaiset ovat huolissaan väestön ikääntymisestä. Suomalaistenkin  olisi syytä olla, ja lakata mollaamasta ulkomaalaistyövoimaa ja valittelemasta nuorisotyöttömyyttä.


Tässä tilastoja.
Lähteitä:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_03_nieminen.html
http://www.wohlstandsbilanz-deutschland.de/der-arbeitsmarkt-braucht-mehr-frauen.html
http://portal.wko.at/wk/format_detail.wk?angid=1&stid=457835&dstid=0
http://www.bpb.de/nachschlagen/zahlen-und-fakten/europa/70546/bip-pro-kopf
http://www.jjahnke.net/rundbr82.html


 Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu (%) vuosina 2000-2020

 

 .
Näin paljon kasvoi vienti vuosina 1995-2007 hitaammin/nopeammin kuin kyseisen maan työvoima:





Yritysvero eri maissa. Huhtikuu 2012.

Land	Körperschaftsteuersatz
Belgien	33,99%
Bulgarien	10% und 5% (Zinsen, Lizenzen und Urheberrechte)
Dänemark	25%
Deutschland	15%; Solidaritätszuschlag 5,5% des Steuersatzes
Estland	21%
Finnland	24,5%
Frankreich	33,33%
Griechenland	20%
Irland	12,5%
Italien	27,5%
Lettland	15%
Litauen	15%
Luxemburg	20%, 21% bzw 22,5%; 4% für Arbeitslosenfond
Malta	35%, spezielles Steuervergütungssystem
Niederlande	20% und 25%
Polen	19%
Portugal	25%
Rumänien	16%
Schweden	26,3%
Slowakei	19% (Dividenden steuerfrei)
Slowenien	20%
Spanien	20%, 25% und 30%
Tschechien	19%
Ungarn	10% und 19%
Vereinigtes Königreich	20% und 26%
Zypern	10%

 Tulovero EU-maissa. Huhtikuu 2012. 

Land	Einkommensteuer
Belgien	25% - 50%
Bulgarien	Flat Rate 10%
Dänemark	37,3% - 52,2%
Deutschland	14% - 45%; Solidaritätszuschlag 5,5% des Steuersatzes
Estland	Flat Rate 21%
Finnland	max. 50,5%; Gemeindesteuern 16,5% - 21,75%
Frankreich	max. 41%
Griechenland	10% - 45% (zusätzliche Solidaritätssteuer 0 - 4 %)
Irland	20% - 41%
Italien	23% - 43%
Lettland	Flat Rate 25%
Litauen	Flat Rate 15%
Luxemburg	max. 39%; 4% Aufschlag für Arbeitslosenunterstützungskasse
Malta	max. 35%
Niederlande	33,1% - 52%
Polen	18% und 32%
Portugal	11,5% - 49%
Rumänien	Flat Rate 16%
Schweden	31% - 56%
Slowakei	Flat Rate 19%
Slowenien	16% - 41%
Spanien	max. 52%
Tschechien	Flat Rate 15%
Ungarn	Flat Rate 16%
Vereinigtes Königreich	20%, 40% und 50%
Zypern	20% - 35% (zusätzliche Solidaritätssteuer 0 - 3,5%)

Työelämässä tarvitaan enemmän naisia.
Pienten lasten äitien työllisyys.
Vaaleansininin: lapset alle 3 v. Tummansininen: lapset päiväkoti-ikäisiä.





Vaikka kasvu vähenee... 
lisääntyy Saksan talouskasvu kuitenkin




Bruttokansantuote / asukas. 2011




Valtioiden velat % kansantuotteesta 4/2011