Arkkitehtuurin päivä, Bauhausin ajan tuotteita

Tänään on arkkitehtuurin päivä. Alvar Aallonkin päivä?

Bauhausilla on hyvin erityinen rooli 1900-luvun kulttuurin, arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen historiassa ja se muokkaa edelleen ajatuksiamme ja työtämme näillä alueilla.

Kaikkia näitä me pidämme nykyisin itsesäänselvyyksinä. Die Zeit tarjoaa nyt Bauhausin klassikkoja. Siis jäljennöksiä. Osta, ole hyvä!

Lisää Bauhausista:
http://pipa01.blogspot.com/2010/04/bauhaus.html
https://pipa01.blogspot.com/2013/10/bauhaus-arkkitehtuuri-ja-sen-perinto.html
https://pipa01.blogspot.com/2020/01/yha-vielako-laitat-ruokaa-kotona.html?

 

Bauhaus-taidetta

Oskar Schlemmer: ”Bauhaustreppe” (”Bauhausin portaikko“), 1932

 

Schlemmer, Oskar: "Frauenschule" ("Naisten koulu"), 1930

Schlemmer, Oskar: "Ingenieur in Blau, Gelb und Rot" ("Insinööri sinisissä, keltaisissa ja punaisissa vaatteissa") 1931

 

Schlemmer, Oskar: ”Vier Figuren und Kubus“ ("Neljä hahmoa ja kuutio"), 1928

Schlemmerin hanke oli "Uusi ihminen". Hän esittää ihmisen ilman ilmeikkyyttä, "taidehahmona", joka väittää olevansa kaiken mitta.

 

Valokuva, Klaus Kinold »Walter Gropius, Bauhaus Dessau, näkymä portaikosta ulos, 1992«

 

Valokuva, Klaus Kinold »Walter Gropius, Bauhaus Dessau, Pääportaikko, 1992«

 

Moholy-Nagy, László: »A19«, 1927

"Värien ja muotojen harmonisen yhdistelmän ansiosta maalaus säteilee lämpöä."

 

Moholy-Nagy, László: »LIS«,1922

Geometriset muodot, jotka on sijoitettu tarkasti suorakulmaiseen muotoon, rikkovat näyttäviä pintoja viileässä, hillityssä värimaailmassa. Tämä konstruktivistinen maalaus on yksi Moholy-Nagyin tärkeimmistä teoksista.

 

Bauhaus-taiteilijoiden suunnittelema koti

 

Pöytävalaisin ”TYP551 Modular”

Midgardin "TYP551 Modular" -valaisimen muotoilu on jatkokehitys tunnetuista malleista TYP 113 ja TYP 114, joita käytettiin muun muassa Bauhausin monien tilojen sisustamiseen. Midgard kehitti 1920-luvulla modulaarisen valaistusjärjestelmän suunnitelman, joka vastasi kaikkiin yksityisen ja julkisen elämän valaistustarpeisiin.

Midgard Lichtin 100-vuotinen valaistushistoria on ylpeä, ja sillä on maailman vanhin ohjattavan valon patentti. Made in Germany on sekä väite että lupaus: Kaikki yksittäiset osat valmistetaan ja kootaan kokonaan Saksassa.

 

Riippuvalaisin »Kaiser Idell 6722-P«

 

»Wagenfeld pöytävalaisin«

Wagenfeldin pöytävalaisin, joka tunnetaan myös nimellä Bauhaus-valaisin, ja jolle myönnettiin liittovaltion hyvän muotoilun palkinto vuonna 1982, on Wilhelm Wagenfeldin tunnetuin muotoilukohde. Se tekee vaikutuksen tasapainoisilla mittasuhteillaan ja toiminnallisella selkeydellään. Wagenfeld suunnitteli ensimmäisen mallin valaisimesta Weimarin taideakatemiassa taiteilija Moholy-Nagyin antaman tehtävän perusteella. Lasijalustalla ja lasiputkella varustettu versio antaa valaisimelle painottoman ulkonäön, ja se on ainoa Wilhelm Wagenfeldin hyväksymä, tekijänoikeussuojattu Bauhaus-mallin uusintaversio.

 

Lattiamaljakko 736, Hedwig Bollhagen

 

»Wagenfeld maljakko 992/36«, Fürstenberg

 

 

Metallirunkoinen tuoli »S 32«, Thonet

Toiminnallinen, ajaton, poikkeuksellinen

 

Sivupöytäsarja »B9a/b«, Thonet

Savukromattu teräsputki ja mustaksi värjättyyn tammeen tehty avohuokoinen hylly antavat vain 100 kappaleeseen rajoitetulle pöydälle erittäin tyylikkään ulkonäön. Bauhaus-muotoilun hengessä kuuluisan arkkitehdin Marcel Breuerin suunnittelemat huonekalut edustavat johdonmukaisesti puristista estetiikkaa. Ne on alun perin suunniteltu Dessaussa sijaitsevan Bauhaus-rakennuksen ruokalaan, ja ne tekevät edelleen vaikutuksen pelkistetyllä muotoilullaan ja toiminnallisella yksinkertaisuudellaan.

 

Bauhausin inspiroimana

»Max Bill« Junghansin radio-ohjattu seinäkello

 

Lapsi ja ura: Takaisin perinteisiin rooleihin vauvan takia?

Minulle on jo useaan kertaan sanottu, että elän menneessä ajassa, mitä naisen asemaan Saksassa tulee. Ymmärrän, että näin varmaan on. Minulle kävi juuri niin kuin alla olevassa artikkelissa kerrotaan – vakavin seurauksin, mitä eläkkeeseen tulee.  Mutta tämä artikkeli ei ole mennyttä aikaa, vaan on julkistettu vasta eilen. 

 

Tietenkin kaikki ovat melko tasa-arvoisia ja jakavat kotitalouden työt. Mutta ensimmäinen lapsi sysää monet parit takaisin perinteiseen roolijakoon. Miten se tapahtuu? Ja miten se voidaan estää?  

Parikymppisenä Anja Heckerillä oli unelma: hän halusi tulla YK:n ensimmäiseksi pääsihteeriksi. Niinpä hän kirjoittautui Frankfurtin yliopistoon opiskelemaan valtio-oppia ja suoritti myöhemmin maisterin tutkinnon "kansainvälisistä suhteista" Englannissa. Ensimmäisen työnsä hän teki eteläisessä Afrikassa, ja neljä vuotta myöhemmin hän muutti Brysseliin kehitysyhteistyöpolitiikan lobbaajaksi. Sitten hänen ensimmäinen tyttärensä syntyi. Hän lopetti työnsä Brysselissä ja muutti kumppaninsa kanssa Saksaan. Hän työskenteli siellä luonnontieteiden parissa ja haaveili, että hänestä tulisi jonain päivänä professori.

Hecker jäi aluksi vanhempainvapaalle, ja myös hänen miehensä jäi hänen kanssaan muutamaksi kuukaudeksi vanhempainvapaalle. He käyttivät ajan matkustaen Yhdysvaltain itärannikolle, jossa mies teki tutkimustyötä eliittiyliopistossa, ja nainen työnsi lastenvaunuja korttelin ympäri. Kymmenen vuotta myöhemmin Anja Hecker on nelikymppinen ja työskentelee osa-aikaisesti uranvaihtajana hautaustoimistossa, jossa hän ansaitsee kaksitoista euroa tunnissa. Hänen miehensä on toteuttanut unelmansa ja päässyt professoriksi. Lapsen syntymän jälkeen isä tekee uraa, kun taas äidin ura lähtee alamäkeen: näin käy yhä edelleen nähtävissä monissa perheissä Saksassa. Miten on mahdollista, että jopa Anja Heckerin kaltainen nainen, joka on korkeasti koulutettu ja pitää itseään feministinä, maksaa yksin ammatillisen hinnan pelkästään lasten takia?

Johanna Fröhlich Zapata, 33, pitää "arkipäivän feminismiä" harjoittavaa vastaanottoa Berliinissä ja tuntee monia naisia, joille on käynyt samoin. He tulevat hakemaan neuvoa, koska heidän arkensa ensimmäisen lapsen jälkeen on täysin erilaista kuin he olivat kuvitelleet. "Useimmille heistä siirtyminen takaaisin perinteisiin alkoi synnytyksen jälkeen. He vähensivät työtään, hoitivat suurimman osan perhetyöstä ja kokivat urakehityksessä takapakkia, kun taas miesten kohdalla näin ei ole." Nyt he tulevat Fröhlich Zapatan luokse, koska he ovat tyytymättömiä vain pienen palkan saajan rooliin, joka pyörittää kotitaloutta, ja etsivät keinoa muuttaa tilannetta.

Suunnan valinta alkaa varhaisessa vaiheessa

Saksan hallituksen vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan yli kaksi kolmasosaa Saksan pariskunnista elää ennen ensimmäisen lapsen syntymää "kahden palkansaajan mallissa". Mutta vain 15 prosenttia kaikista pareista, joilla on alaikäisiä lapsia, noudattaa tätä mallia. Työssäkäyvistä äideistä noin kaksi kolmasosaa tekee osa-aikatyötä. Vastineeksi he tekevät leijonanosan palkattomasta hoitotyöstä: Saksan perheasiainministeriön vuonna 2021 julkaiseman asiakirjan mukaan naiset käyttävät päivittäin kaksi ja puoli tuntia enemmän aikaa tähän työhön kuin isät. Miehet sen sijaan lisäävät yleensä ansiotyönsä määrää lapsen syntymän jälkeen. Saksan tilastokeskuksen mukaan vain seitsemän prosenttia kaikista isistä teki osa-aikatyötä vuonna 2020.

Erityisesti kaksi päätöstä viitoitti suuntaa sille, että äitien ja isien urapolut eroavat niin usein toisistaan synnytyksen jälkeen: Ensinnäkin naiset pitävät edelleen vanhempainvapaata keskimäärin useammin ja pidempään kuin miehet. Naiset saavat vanhempainrahaa keskimäärin 14,5 kuukautta ja miehet vain 3,7 kuukautta. Jo lapsen ensimmäisenä elinvuotena ilmenee malli, jonka mukaan nainen vastaa ensisijaisesti hoidosta ja kotitöistä, kun taas ansiotyöstä tulee miehen asia.

Fröhlich Zapata kertoo, että useimmat hänen neuvontakäynneillään olevat pariskunnat jakavat myös vanhempainvapaan tällä perinteisellä tavalla: nainen ottaa vuoden, mies ottaa ne kuuluisat kaksi kuukautta, ja sitten nuori perhe lähtee yhdessä lomalle. Mikä kuulostaa niin mukavalta, sillä on pitkäaikaisia seurauksia: "Näin isät eivät pääse tutustumaan arkeen eivätkä hanki tarvittavia taitoja. Äiti jää siis luonnolliseksi yhteyshenkilöksi kaikissa perheasioissa, hän tietää kaiken - ja tämä jatkuu myös toisen lapsen kohdalla." Roolien vaihtaminen on tällöin usein hankalaa taloudellisista syistä, koska isän ura on kehittynyt äidin vanhempainvapaan aikana. Niinpä nainen palaa osa-aikaiseen työhönsä – ja se on se toinen asia, josta syystä palataan perinteiseen perhemalliin.

Työnjaosta ei juurikaan neuvotella

Saksan hallituksen raportin mukaan monet nuoret vanhemmat eivät ymmärrä, millaisia pitkän aikavälin seurauksia työnjaolla on lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana - pienet erot äitien ja isien ammatillisessa aktiivisuudessa muodostavat perinteitä, joita on vaikea nopeasti muuttaa.  Toisin sanoen toisesta vanhemmasta tulee pysyvästi "hoitaja" ja toisesta "palkansaaja".

Anja Heckerin kohdalla tilanne oli juuri tämä. Vuonna 2013 hän synnytti toisen tyttärensä ja jatkoi vanhempainvapaata. Myös hänen miehensä jäi muutamaksi kuukaudeksi vanhempainvapaalle, mutta yhdisti vanhempainvapaansa vaimonsa vanhempainvapaan kanssa, eikä hänen työmääränsä juurikaan vähentynyt. "Koska olin luopunut työstäni Brysselissä, painopisteet perheessä olivat muuttuneet", sanoo Hecker, joka itse asiassa esiintyy tässä keksityllä nimellä. "Emme erikseen puhuneet roolijaosta vanhempainvapaan aikana, se oli tavallaan selvä.”

 

Perhe kuin 50-luvulla...

 

Useimmissa perheissä työnjaosta ei neuvotella, vaan se palautuu perinteisten sukupuoliroolien muovaamiin rutiineihin: Nainen huolehtii lapsista, mies huolehtii leipätyöstä. Ihmiset turvautuvat tällaisiin tuttuihin malleihin erityisesti elämänmuutosten aikana, koska ne luovat suunnan ja turvallisuuden tunteen. Vaikka vanhemmat pohtivat ja keskustelevat nykyään enemmän roolistaan, he muuttavat käytöstään käytännössä paljon vähemmän.

Aviomiehestä tulee professori, vaimo vapaaehtoistyössä...

Kun hänen pieni tyttärensä on puolitoistavuotias, Anja Hecker haluaa palata töihin. Mutta hän ei oikein tiedä, mistä aloittaa; hänen verkostonsa on Brysselissä, hänen itseluottamuksensa kellarissa. Hän on ollut työttömänä jo neljä vuotta; tyttäriensä ohella hän on hoitanut vapaaehtoisena lastentarvikeliikkeen taloutta. Kestää vuoteen 2017, ennen kuin hän löytää töitä valtionhallinnon virkailijana. Hän aloittaa 20 tunnilla, mikä on kaikki, mihin hän pystyi pienten tyttäriensä vuoksi. Mutta hän sanoo myös: "Muu ei olisi ollut edes mahdollista." Hänen miehensä tavoitteli yhä suurta tavoitettaan, professuuria, "joten hän jätti kaiken muun taka-alalle".

Kun mies saa vuoden 2019 puolivälissä kauan odotetun kutsun Baden-Württembergin yliopistoon, vaimo irtisanoutuu jälleen työstään. Perhe muuttaa yliopiston lähelle, yli 500 kilometrin päähän vanhasta kodista. Anja Hecker ei vielä tiedä, miten jatkaa uraansa. Aluksi hän varmistaa, että tyttäret tulevat hyvin toimeen uudessa ympäristössä. Jonkin ajan kuluttua hän ryhtyy vapaaehtoisesti hoitamaan kuolevia saattohoitokodissa - ja nauttii siitä. Tämän vuoden alusta lähtien hän on nyt työskennellyt suruneuvojana hautaustoimistossa 30 tuntia viikossa 12 euron tuntipalkalla. Hecker kohauttaa olkapäitään: "Kyse ei ole rahan keräämisestä, vaan siitä, että tehdään jotain merkityksellistä.

Kymmenen vuotta ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen saksalaiset naiset ansaitsevat edelleen keskimäärin 61 prosenttia vähemmän kuin äitiyttä edeltävänä vuonna, kuten Josef Zweimüllerin Zürichin yliopistosta johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin vuonna 2019. Vain kymmenellä prosentilla kaikista 30-50-vuotiaista naisista on yli 2 000 euron nettotulot. Vaikutus näkyy myös vanhuuseläkkeissä: naiset saavat Saksassa vain hieman yli puolet miesten saamasta eläkkeestä.

Muut EU-maat ovat vapautuneempia

Suuntaus on havaittavissa kaikissa EU-maissa, mutta Saksassa palaaminen takaksin perinnerooleihin on erityisen voimakasta niiden työssäkäyvien naisten keskuudessa, joilla on vähintään yksi alle 12-vuotias lapsi: kun EU:n keskiarvo on hieman alle 34 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä, tässä maassa se on lähes 70 prosenttia. Itä-Saksassa äidit työskentelevät enemmän kuin lännessä. Zweimüllerin tutkimuksessa todettiin, että roolistereotypiat eivät olleet yhtä konservatiivisia missään muussa tutkitussa maassa (Tanska, Ruotsi, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Itävalta) kuin Saksassa. Esimerkiksi suurin osa saksalaisista on sitä mieltä, että äitien pitäisi ensisijaisesti huolehtia lapsista. Niin kauan kuin heidän lapsensa ovat pieniä, heidän ei pitäisi työskennellä lainkaan.

Valmentaja Fröhlich Zapata tuntee tämän vaikutuksen myös puhuessaan asiakkailleen: Heidän on vaikea päästä eroon tunteesta, että he ovat pääasiallisesti vastuussa lapsista. He ovat vakuuttuneita siitä, että jos lapsilla on reikiä hampaissa tai housuissa, mustat kynnet tai huonot arvosanat, siitä syytetään heitä eikä isää. Sillä ei ole merkitystä, miten vanhemmat jakavat työn ja hoidon keskenään. Yleisen käsityksen mukaan vastuu on yleensä äidillä.

Sitä vastoin Saksassa on edelleen sosiaalinen normi, että miehet tekevät kokopäivätyötä. Siitä keskustellaan harvoin; useimmissa perheissä sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Sen sijaan äidin työnteon laajuudesta neuvotellaan: lasketaan, kannattaako se ylipäätään, millaisia kustannuksia aiheutuisi esimerkiksi lastenhoidosta ja kotiapulaisista, jos äiti palaisi töihin. Nämä kustannukset suhteutetaan yleensä vain vaimon palkkaan, mutta ei miehen.

 

Lyhyen vanhempainvapaan pitäviä äitejä rangaistaan

Sukupuolistereotypiat vaikuttavat myös työmarkkinoihin. Vuonna 2019 yhteiskuntatieteilijä Lena Hipp Berliinin yhteiskuntatieteellisestä tutkimuskeskuksesta osoitti kokeessa, että äidit, joilla oli 12 kuukautta vanhempainvapaata, kutsuttiin haastatteluun puolitoista kertaa useammin kuin naiset, jotka olivat pitäneet vain kaksi kuukautta vanhempainlomaa. Jälkimmäiset arvioitiin "liian kunnianhimoisiksi, liian itsekkäiksi ja vähemmän ystävällisiksi". Miehillä ei näkynyt tällaista vaikutusta.

Periaatteessa äitiys työssä "kulkee käsi kädessä negatiivisen signaalivaikutuksen kanssa - äidit (erityisesti pidemmillä uratauoilla) yhdistetään usein vähäisempään työhön sitoutumiseen, heikompaan urasuuntautuneisuuteen sekä alhaisempaan tuottavuuteen". Näin todetaan Saksan hallituksen raportissa. Isien vaikutus on päinvastainen: heidän katsotaan jopa sitoutuvan työhönsä enemmän kuin lapsettomien miesten - onhan heidän nyt elätettävä perhe.

Miten voimme siis saada aikaan sen, että useammat äidit pääsevät tekemään samanlaista uraa kuin miehet tullakseen taloudellisesti riippumattomiksi ja luodakseen kestävän vanhuudenturvan? Jotta näin tapahtuisi, isien olisi otettava enemmän vastuuta hoitotyöstä. Saksan hallituksen asiakirjan mukaan sukupuolten väliseen hoitokuiluun vaikuttaisi eniten se, että miehet ja isät vähentäisivät työaikaansa. Toistaiseksi miehet ovat kuitenkin olleet haluttomia tekemään niin, koska he pelkäävät, että he eivät pääse urallaan eteenpäin, että heille annetaan vähemmän vaativia tehtäviä ja että he ansaitsevat vähemmän. Pienten lasten vanhempien kokopäivätyön uudelleenmäärittely voisi auttaa tässä asiassa: Jos molemmat työskentelisivät 30-35 tuntia ilman taloudellisia tai ammatillisia haittoja, äidillä ja isällä olisi riittävästi aikaa lapselle ja uralle.

Myös vanhempainpäivärahaa koskevien säännösten uudistaminen voisi edistää tätä. Tutkimukset osoittavat: Mitä pidempään miehet pitävät vanhempainlomaa, sitä sitoutuneempia he pitkällä aikavälillä ovat. Hallitussopimuksen mukaan CDU/CSU haluaa edetä tähän suuntaan ja pidentää vanhempainpäivärahan kumppanikuukausia. Lisäksi se haluaa antaa isille kahden viikon palkallisen vapaapäivän synnytyksen jälkeen, jotta isät osallistuvat vauvan hoitoon alusta alkaen kuin itsestäänselvyytenä.

Molempien on osattava vaihtaa vaipat

Myös yksilötasolla vanhemmat voivat varmistaa, että molemmat ottavat alusta alkaen yhtä suuren vastuun vauvasta. Tämä alkaa jo synnytykseen valmistautumisvaiheessa: kumpikin voi hankkia tietoa siitä, mitkä tutkimukset ovat ajankohtaisia lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, mikä lähialueen lastenlääkäri ottaa potilaita vastaan tai milloin päiväkodeissa järjestetään avoimien ovien päiviä. Vanhempainvapaan voi jakaa puoliksi. Määrittelkää synnytyksen jälkeen selkeät vastuualueet niin, että molemmilla vanhemmilla on alueita, joista he ovat yksin vastuussa. Esimerkiksi isä lasten vaatteista, äiti paperitöistä. Se ei eroa toimiston keittiöstä: tarvitaan selkeät vastuualueet, muuten samat ihmiset huolehtivat aina kaikesta.

Auttaa, jos myönnät, että alitajunnassasi kummittelee vielä, vaikka et välittäisi sitä myöntääkään. Kuka sanoo, että aviomiehen on ansaittava enemmän kuin vaimonsa? Missä sanotaan, että äidin on oltava lasten kanssa iltapäivisin? Tällaisista odotuksista voi yksinkertaisesti luopua. Myös isä voi antaa vauvalle maitopullon. Nouse yöllä ylös ja kanniskele pikkuista ympäri asuntoa, kun se itkee. Pysy kotona, kun hän on sairas. Vietetään iltapäiviä lasten kanssa äidin ollessa töissä. Kyllä sellainen hyvin toimii. Se on vain tehtävä. Ja kerro siitä muille - jotta vanhat mallit lopultakin korvautuisivat.

Siitä hyötyisivät etenkin isät: useat tutkimukset osoittavat, että perhetyöhön osallistuvien isien elämäntyytyväisyys lisääntyy merkittävästi. Äidit voisivat sitten panostaa enemmän työhönsä ja tehdä samanlaista uraa kuin miehensä. Vaikkapa YK:n pääsihteerinä: kyllä sitä virkaa voi vielä hakea.

 

Lähde: https://www.faz.net/aktuell/stil/leib-seele/kind-und-karriere-mit-baby-zurueck-in-die-traditionelle-rollenverteilung-18117033.html

 

Energiamurros: Saksan tuulivoimayhtiöt kriisissä

·      Energiakäänne on ristiriitainen: saksalaiset tuulivoimayhtiöt ovat vaikeuksissa 

·      Nordex sulkee tehtaan 

·      Euroopan olisi lähes kaksinkertaistettava tuulivoiman lisäämisvauhtinsa saavuttaakseen itselleen asettamansa tavoitteet

 

Tuulivoimaloita Rügenin ja Bornholmin saarten välissä Itämerellä. Jens Büttner/dpa-Zentralbild/dpa/Archivbild

 

Nordex sulkee viimeisen tuulivoimalapatehtaansa Rostockissa. Energiakäännettä olisi kuitenkin nopeutettava, ja jokaiselle tuuliturbiinille on kova kysyntä. Poliitikot asettuvat kapinaan, mutta yritykset torjuvat heidät. Mikä tässä on mennyt pieleen?

Ristiriita ei voisi olla hämmentävämpi: Saksa on jo vuosia panostanut energiakäänteeseen. Poliitikot ympäri maata lupaavat, että käänne johtaa siihen, että heidän maastaan tulee uusiutuvien energialähteiden johtava teknologiapaikka - ja sitten tapahtuu juuri päinvastoin: ensin Saksan aurinkoenergiateollisuus tuhoutuu, ja nyt tuulimyllyjen valmistajien yllä riehuu myrsky, joka kaataa kaiken, mitä ei ole vielä lyöty kiinni.

Viimeisin uhri: Nordex. Tuulivoimaloiden valmistaja sulkee Rostockissa sijaitsevan viimeisen saksalaisen tehtaan, jossa roottorin lapoja vielä rakennetaan, leikataan ja hiotaan. Päätös vaikuttaa entistäkin kummallisemmalta, kun otetaan huomioon pyrkimykset irrottautua Venäjästä pääasiallisena energiantoimittajana. Miten näin voi tapahtua?

 

IG Metallin asiantuntija puhuu energiapoliittisesta katastrofista

IG Metall Rostock-Schwerinin eli paikallisen metalliteollisuusliiton toimitusjohtaja Stefan Schad ei halua sitä uskoa. Hän puhuu energiapoliittisesta katastrofista: "Tulevaisuudessa 50 metriä pitkät ja yli 50 metriä pitkät raskaat roottorilavat kuljetetaan puolen maailman ympäri, jotta energiakäänteellä olisi mahdollisuus tässä maassa". Schad taistelee nyt siirtoyhtiöiden ja lähes 600 työpaikan puolesta. Hän haluaa taistella jatkaakseen firman toimintaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin sellaisen sijoittajan löytämistä, joka uskoo tuotannon tulevaisuuteen Saksassa. Toistaiseksi tällaista sijoittajaa ei ole näköpiirissä.

Jos hän siis vielä joutuu odottamaan, toiminta Nordexilla päättyy Rostockissa 30. kesäkuuta. "Tuulivoimateollisuus toimii erittäin kilpailluilla maailmanlaajuisilla markkinoilla, jotka ovat ensisijaisesti kustannuslähtöiset. Tätä taustaa vasten meidän on optimoitava maailmanlaajuisia tuotanto- ja hankintaprosessejamme, jotta voimme tuottaa kannattavasti ja varmistaa Nordex-konsernin kilpailukyvyn", Nordexin toimitusjohtaja José Luis Blanco sanoo hieman kauniimmalla managerisaksalla. Hän ei näe vaihtoehtoja tälle "tuskalliselle" askeleelle. Ainoastaan toinen tuulivoimaloiden komentokeskusten tuotantolaitos, joka sijaitsee niin ikään Rostockissa, säilytetään toistaiseksi.

 

Monet yritykset siirtävät tuotantonsa ulkomaille

Tosiasia on, että energiamurroksesta, kasvavasta kysynnästä ja kunnianhimoisista ilmastotavoitteista huolimatta tuulivoimayhtiöt vähentävät työpaikkoja Saksassa ja siirtävät tuotantoaan muihin maihin. Yhdistysten arvioiden mukaan tuulivoimateollisuudessa on menetetty yhteensä 60 000 työpaikkaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ennen Nordexia kaksi suurta tuuliturbiinivalmistajaa, tanskalainen Vestas ja saksalainen Siemens Gamesa, olivat jo irtisanoneet noin 1 000 työntekijää. Näiden yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet jo kuukausia, ja sijoittajat ovat olleet pettyneitä. Useimmat valmistajat, kuten Nordex, ovat miinuksella.

Niinpä firmat pakenevat sinne, missä työvoima on halvempaa. Siirtäminen sekä innovaatiot ja yhä suuremmat turbiinit ovat tuoneet mukanaan myös suuren menestyksen: tuulivoiman sähköntuotantokustannukset ovat puolittuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Kyse on siitä, että jos teollisuus haluaa tulla kilpailukykyiseksi, Saksa ei ole pitkällä aikavälillä vaihtoehto tuotantopaikkana.

 

Hyväksymismenettelyt kestävät vuosia

Tämän lisäksi: Saksassa uusien tuulivoimaloiden rakentaminen on pysähtynyt, koska lupamenettelyt venyvät paikallisten asukkaiden huomattavan vastustuksen vuoksi. Ideasta valmistumiseen kuluu keskimäärin viisi vuotta.  Talousministeri Robert Habeck (Vihreät) haluaa nopeuttaa asioita ja on myös vaatinut tätä niin sanotussa pääsiäispaketissa, mutta toistaiseksi ilman näkyvää menestystä. Uusiutuvan energian direktiivissä (RED II) EU oli jo vuonna 2018 säätänyt, että uusiutuvan energian laitosten hyväksymismenettelyjen on oltava käytettävissä enintään kahden vuoden kuluessa. Mutta paperi on kärsivällinen, ja pörssiyhtiöt eivät ole.

”Pääsiäispaketilla” on kunnianhimoiset tavoitteet. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuus sähkönkulutuksesta on tarkoitus lähes kaksinkertaistaa vuosikymmenen loppuun mennessä - ja vieläpä silloinkin, kun sähköautojen tai lämpöpumppujen lämmitykseen käyttämän sähkön kysyntä huomattavasti kasvaa.

Habeck suunnittelee aurinko- ja tuulivoimaoffensiivia, jossa parannetaan merkittävästi aurinkopaneelien tukia, lisätään tuulipuistoalueita merellä ja nopeutetaan ennakoitavasti uusien ja korkeampien tuulivoimaloiden lupamenettelyjä maalla. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen katsotaan olevan yleisen edun mukaista. Aiemmin Habeck oli sopinut ympäristöministeri Steffi Lemken kanssa siitä, miten lintujen suojelu ja tuulivoiman kehittäminen tulisi jatkossa sovittaa yhteen. Tämä on ollut pitkään kiistanalainen kysymys ympäristönsuojelijoiden keskuudessa. Yhtäältä tiettyjä pesiviä lintuja varten on laadittava yhtenäiset valtakunnalliset suojelunormit. Toisaalta suunnitelmien mukaan tuulivoimaloita voidaan tulevaisuudessa pystyttää myös monille maisemansuojelualueille.

Joidenkin osavaltioiden kanssa on kuitenkin vielä keskusteltava uusista tuulivoimaloiden alueista. Habeck haluaa määrätä vähintään kahden prosentin osuuden valtion maasta - mutta vain kesäpaketissa jo suunnitellun energiakäänteen osalta.

Lisäksi Habeck haluaa, että etäisyyksiä kiertäviin radiomajakoihin ja säätutkiin on lyhennettävä.

Saksa on edelleen yksi niistä maista, joissa on eniten tuulivoimaloita, mutta uusien voimaloiden osalta Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia ovat kärjessä. Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten tilauskirjat ovat täynnä, mutta tilauksia tulee harvemmin Saksasta. Tämän vuoksi Nordexin kaltaisten yritysten kannattaa valmistaa roottorin lapoja Intiassa tai Brasiliassa, jossa kysyntä on tällä hetkellä suurempaa kuin maassa, jossa energiakäännös keksittiin.

 

Valtiovarainministeri Habeck on huolestunut

Nordexin tapaus on ilmeisen ristiriitatilanteen vuoksi siis päässyt valtion politiikkaan. Habeckin itsensä kerrotaan kysyneen asiasta Hampurissa. Hänen tavoitteenaan on kaksinkertaistaa asennettu tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. Ja SPD:n kansanedustajat Nina Scheer ja Bengt Bergt ovat tosi vihaisia. Scheer on ilmastonsuojelu- ja energiapoliittinen tiedottaja, Bergt oli itse aikoinaan Nordexin konsernitason yritysneuvoston varajäsen, ja hän tietää, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun yritys on ryhtynyt epäsuosittuihin toimenpiteisiin selviytyäkseen: Päätös sulkea Nordexin Rostockin tehdas on "katastrofaalinen askel", Scheer sanoo myös. "Se on energiavarmuuden ja tuontiriippumattomuuden etujen vastainen, ja se on kumottava. Nordexin tehtaan sulkeminen merkitsee energiamurroksen estämistä." Bergt lisää: "Erityisesti nyt, kun uusiutuvien energialähteiden lisäämistä aiotaan edistää ennennäkemättömän laajasti, tämä on viesti väärään suuntaan, eikä sitä voi hyväksyä."

Koko asia muistuttaa kohtalokkaasti aurinkoenergiateollisuuden kohtaloa Saksassa. Juuri saksalaiset yritykset, kuten Q-Cells ja Centrotherm, auttoivat aurinkoenergiaa saavuttamaan maailmanlaajuisen menestyksen. Vielä 2000-luvulla Saksan aurinkoenergiateollisuudella meni erittäin hyvin. Uusiutuvia energialähteitä koskevalla lailla (Erneuerbare-Energien-Gesetz, lyhyesti EEG) punavihreä koalitio oli korottanut huomattavasti aurinkoenergian korvauksia. Aurinkosähköstä tuli yhtäkkiä kannattavaa ja ennen kaikkea ennustettavaa liiketoimintaa. Ala alkoi kasvaa nopeasti. Niin nopeasti, että ulkomaiset kilpailijat tulivat markkinoille - erityisesti Kiinasta. Alempien palkkojen ja halvemman energian ansiosta ne tuottivat halvemmalla kuin saksalaiset kilpailijansa. Saksa oli tukiensa avulla varmistanut, että aurinkoenergiateollisuudesta tuli maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä, mutta kotimainen talous jäi jälkeen.

 

Miksi tuulivoimateollisuus vetäytyy yhä enemmän Euroopasta?

Jos Euroopan tuulivoimateollisuus jatkaa rakentamista nykyisellä tahdilla, ilmastotavoitteet jäävät selvästi saavuttamatta. Samaan aikaan tuotanto siirtyy yhä enemmän ulkomaille.

Kaksi tehdasta Espanjassa, yksi tehdas Itä-Saksassa, kolme tuotantolaitosta Tanskassa. Pelkästään viimeisten kahdentoista kuukauden aikana Euroopan kolme suurinta tuuliturbiinivalmistajaa Vestas, Siemens Gamesa ja Nordex ovat irtisanoneet yli 1 000 työntekijää. Jos ja kun Nordex-konsernin tehtaita suljetaan, lisää tulee pian. Tässä ei ole edes otettu huomioon lukuisten toimittajien maksukyvyttömyyttä.

Vaikka Euroopan tuulivoimateollisuus on saanut miljardiluokan tilauksia, se uhkaa vetäytyä yhä enemmän kotimaisesta arvonluonnista. Eurooppalaisen Wind Europe -järjestön johtajan Giles Dicksonin mukaan syyt ovat selvät: "Pysyäkseen kilpailukykyisenä ala tarvitsee suurempia volyymimääriä. Tarvitsemme sitä myös Euroopassa."

Viime torstaina Wind Europe esitteli viimeisimmät kasvuluvut. Tulos on masentava. Vuonna 2021 uutta tuulivoimaa asennettiin vain 17 gigawattia. 80 prosenttia siitä on maalla. Vuodeksi 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unioni tarvitsee kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän uusia tuulivoimaloita - vuosittain. Ja erityisesti merellä.

"Tuulivoiman lisääminen etenee aivan liian hitaasti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että hyväksymismenettelyt kestävät aivan liian kauan kaikissa maissa, ei vain Saksassa", Dickson kritisoi. 

 

EU:n vaatimuksia ei ole pantu täytäntöön

Vuonna 2018 EU oli jo selkeästi säätänyt uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä (RED II), että uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten hyväksyntämenettelyjen on oltava valmiina enintään kahden vuoden kuluessa. Täytäntöönpanon määräaika päättyi jo kesällä 2021.

Todellisuudessa asiat näyttävät erilaisilta monissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimapuistojen lupien myöntäminen kestää yleensä neljästä viiteen vuotta. Merituulivoiman osalta, joka on tulevaisuudessa niin tärkeä, se vie usein vielä kauemmin.

Vuosiin laajentuminen maailman suurimmilla tuulivoimamarkkinoilla ei ole edennyt juuri lainkaan. Saksa on edelleen yksi niistä maista, joissa on eniten tuulivoimaloita, mutta uusien laitosten osalta Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia johtavat nyt maailmanmarkkinoita. Tämän seurauksena Euroopan maailmanmarkkinajohtajat Vestas, Siemens Gamesa ja Nordex siirtävät yhä enemmän tuotantolaitoksiaan ulkomaille.

Pelkästään Saksassa tuulivoimateollisuudesta on hävinnyt yli 60 000 työpaikkaa kymmenen viime vuoden aikana. Saksa, joka oli aikoinaan Nordexin tärkein myyntimarkkina-alue, on vuoden 2020 vuosikertomuksessa hädin tuskin seitsemäntenä ja jää muun muassa Yhdysvaltojen, Turkin, Brasilian ja Argentiinan taakse.

"Olemme hyvin huolissamme, koska tuulivoimateollisuus on siirtymässä yhä enemmän pois Saksasta. Robert Habeckin pääsiäispaketin myötä saamme kuitenkin myös paljon muutoksia aikaan", uskoo SPD:n kansanedustaja Bengt Bergt, joka on ilmasto- ja energiavaliokunnan jäsen. Ennen siirtymistään parlamenttiin viime vuoden loppuun asti Bergt toimi myös Nordexin konsernitason yritysneuvoston varapuheenjohtajana.

"Saksa on edistynyt hyvin ongelmiensa ratkaisemisessa. Uuden liittovaltion hallituksen myötä asioiden pitäisi parantua entisestään, ja myös hyväksymismenettelyjen pitäisi yksinkertaistua", Dickson myöntää. Poliittista tahtoa on varmasti enemmän, mutta tällä hetkellä lähes kaikki tuulivoimayhtiöt toimivat tappiollisesti. Tämän pitäisi muuttua.

Koska tuulivoimakapasiteettia on jo muutaman vuoden ajan jaettu tarjouskilpailuilla, joissa vain halvin tarjous saa sopimuksen, valmistajien välinen hintasota on kiihtynyt huomattavasti. "Hintoihin ei pitäisi kiinnittää niin paljon huomiota, vaan olisi ajateltava myös eurooppalaisen tuulivoimateollisuuden yhteiskunnallista lisäarvoa", sanoo yhdistyksen johtaja.

Tällä hetkellä tuulivoimateollisuudessa työskentelee Euroopassa lähes 300 000 ihmistä. Teoriassa tämä määrä voisi kasvaa 450.000:een vuoteen 2030 mennessä. Jos kasvu ei kuitenkaan kiihdy, asiantuntijat odottavat, että ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta ja että kymmeniä tuhansia työpaikkoja menetetään.

Myös hiilen, öljyn ja kaasun hintarallin vuoksi taloustieteilijät, asiantuntijat ja poliitikot vaativat toistuvasti uusiutuvien energialähteiden nopeampaa lisäämistä, jotta voisimme vapautua nopeammin riippuvuudestamme fossiilisista polttoaineista. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voida saavuttaa nykyisellä kasvuvauhdilla.

EU lupaa parantaa tilannetta. Komissio haluaa antaa kesään mennessä suuntaviivat lupamenettelyjen nopeuttamiseksi jäsenvaltioissa. "Ajamme nopeutusta", lupasi energiakomissaari Kadri Simson. 

 

Lähteet: Focus, Handelsblatt, ARD, Saksan tuulivoimayhdistys