27.11.2014
Hyvinvointivaltio
hyötyy maahanmuutosta
Maahanmuuttajat ovat keventäneet sosiaalikuluja 22 miljardia vuonna 2012 eli
3.300 euroa per Saksan asukas. Tätäkin enemmän Saksa hyötyisi, jos se käyttäisi
enemmän varoja koulutukseen ja tasokkaaseen maahanmuuttoon.
Saksassa nykyisin asuvat ulkomaalaiset tuottavat sosiaalikassaan
huomattavan lisän. Tähän tulokseen tulee Euroopan Taloustutkimuksen
Bertelsmann-säätiölle toimeksi antama tutkimus. Ne 6,6 miljoonaa ihmistä,
joilla ei ole Saksan passia, lisäsivät maan hyvinvointia 22 miljardilla
eurolla. Jokainen ulkomaalainen maksoi keskimäärin 3.300 euroa enemmän veroja
ja sosiaalimaksuja valtiolle kuin mitä hän valtiolta sai. Summa per henkilö on
viime vuosina noin kaksinkertaistunut. Jotta hyöty vieläkin lisääntyisi,
tarvittaisiin parempi koulutuspolitiikka ja ohjattu maahanmuutto.
Kaksi kolmannesta saksalaisista kuitenkin Bertelsmann-säätiön tutkimuksen
mukaan vuodelta 2012 uskoo, että maahanmuutto rasittaa sosiaalikassaa. Tutkimus
todistaa nämä väitteet perättömiksi. Jo vuonna 2004 sosiaalikassaan tuli 2000
euron lisäys jokaista ulkomaalaista kohti. Sen jälkeistä lisäystä selittää
etupäässä hyvä kehitys työmarkkinoilla.
Vielä tätäkin selvemmin ulkomaalaisten hyödyllisyys näkyy julkisissa
menoissa, mikäli koulutus- ja pätevöitymistaso nousee. Näitä asioita tutkimus
pohtii tulevaisuuden ennusteissaan. Jos nyt Saksassa asuvat alle 30-vuotiaat
ulkomaalaiset saavuttavat keskimäärin saman koulutustason kuin kantaväestö ja
sen myötä ansaitsevat työstään parempaa palkkaa, tämä ikäryhmä tulee elinikänsä
aikana maksamaan 118.400 euroa per henkilö enemmän veroja ja sosiaalituloja
kuin heistä koituu menoja. Siis jopa hyvin suuret koulutuskustannukset olisivat
valtiolle erittäin kannattavia.
„Hyvä koulutuspolitiikka on parasta kotouttamispolitiikkaa“.
Jörg Dräger,
Bertelsmann-säätiön johtaja
Erityisen tehokkaasti julkista taloutta ja sitä kautta jokaista kansalaista
voitaisiin auttaa, jos maahanmuuttoa ohjattaisiin järkevällä tavalla. ”Mitä
paremmin koulutettuja maahanmuuttajat ovat, sitä suurempi on heidän osuutensa
julkisiin tuloihin”, sanoi tutkimuksen johtaja Holger Bonin Euroopan
Taloustutkimuksesta. Jos Saksaan tulevaisuudessa tulisi vuosittain vähintään
200.000 maahanmuuttajaa ja heistä 30 prosenttia olisi korkeasti koulutettuja ja
lisäksi 50 prosentilla olisi keskiasteen koulutus, jokaista asukasta
autettaisiin yli 400 eurolla vuosittain.
Ensiksi, tämä ei tunnu epärealistiselta, sillä maahanmuuttajien
koulutusaste on viime vuosina noussut huomattavasti. Vuonna 2009 laskettiin,
että kaikilla maahan ulkomailta muuttaneilla oli joko korkea- tai keskiasteen
koulutus. Toiseksi, julkisten kassojen helpottaminen 400 eurolla per asukas
olisi hyvin tärkeää. Sillä yleiset valtion kulut – siis mukaan lukien valtionvelat,
tielaiatoksen ylläpito, hallinto ja puolustus – ovat paljon korkeammat kuin tulot.
Laskennallisesti jokainen saksalainen lisää valtion velkaa 3.100 euroa elämänsä
loppuun mennessä, jokainen maahanmuuttaja saksalaisiin verrattuna huonomman
kotouttamisen seurauksena jopa 79.000 euroa. Se selittyy Drägerin mukaan Saksan
menneisyyden maahanmuuttopolitiikalla: ”Ensimmäiset vierastyöläisten sukupolvet
eivät mitenkään eroa vastaavista saksalaisista koulutukseltaan – mutta eivät
silti ole saavuttaneet samanlaista tulotasoa kuin keskivertosaksalaiset. ”
Valtiontalouden pitkäkestoinen
tasapainottaminen voidaan saavuttaa myös pätevän maahanmuuton kautta.
Jotta viime vuosien positiivista suuntaa voitaisiin vahvistaa ja vakauttaa,
Bertelsmann-säätiö puoltaa maahanmuuttopolitiikan uudelleen suuntaamista: „Eteläeuroppalaisten
maiden kriisi on aiheuttanut sen, että monet hyvin koulutetut ovat tulleet
töihin Saksaan. Tämä tilanne ei tule olemaan jatkuva”, sanoi Dräger. Koska sekä
sosiaalivakuutus että julkiset taloudet että myös työmarkkinat ovat
väestörakenteen muutoksen takia paineen alla, Saksasta pitäisi tehdä pysyvästi
haluttu maahanmuuttomaa.
Tällä hetkellä Saksa hyötyy suuresti EU:n sisäisestä työperäisestä muutosta,
mutta ei vielä ole tarpeeksi haluttu kansainvälisen asiantuntevan työvoiman saamiseksi
kolmansista maista. Bertelsmann-säätiö oli viime vuonna ehdottanut uudistukseksi
„musta-puna-kulta-korttia“, jolla rekrytoitaisiin ulkomaista ammattityövoimaa. Myös ne pakolaiset, jotka eivät todennäköisesti
palaa kotimaihinsa, on nopeammin saatava työmarkkinoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti