tiistai 29. lokakuuta 2013

Entisessä elämässäni. Hagia Sofia




Nykyistä Istanbulia kutsuttiin vuosina 667 eaa - 330 jaa nimellä Bysantion, sen jälkeen vuoteen 1930 saakka nimellä Konstantinopoli. Konstantinopoli oli Euroopan tärkein uskonnollinen ja kulttuurillinen keskus. Kaupunki sijaitsee Mustanmeren rannalla, kahdessa maanosassa ja on Turkin suurin kaupunki, siellä on lähes 14 miljoonaa asukasta. Istanbul on eläväinen kaupunki.



Ortodoksikirkkoa Hagia Sofiaa pidetään yleisesti koko kristikunnan arkkitehtuurisena mestariteoksena. Pitihän sitä käydä katsomassa! Kirkko on rakennettu 500-luvun alussa. Kirkko oli muutettu moskeijaksi, Hagia Sofiaan on maalattu jälkeenpäin erilaisia islamilaisia tekstejä seinille ja kattoon. Kemal Atatürkin toimesta siitä tehtiin museo. Kun minä siellä kävin, se oli museo.


Nyt sitä vaaditaan suurina muslimien juhlakausina moskeijaksi, koska viereinen moskeija on käynyt liian ahtaaksi.


Kävimme Istanbulissa(kin) omalla autolla. Olihan sekin seikkailu, mutta ei sen kummempi kuin muissakaan isoissa väkirikkaissa kaupungeissa. 

Tuolloin tuli sellainen kuva, että maailma elää tavallaan, välitinpä minä siitä tai en. Hyvin monet moskeijat olen nähnyt, monissa käynyt, paljon muslimeja tavannut ja tuntenut ja tunnen, enkä oikeastaan näe missään uskonnon ja väkivallan välistä yhteyttä, enkä missään ole kristittynä kohdannut vihamielisyyttä. Sen sijaan kyllä näen, että uskonnon varjolla on maailmankierrossa tehty julmuuksien julmuuksia, eivätkä kristityt ole tehneet mitään poikkeusta…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti