Turvatyynyn sai ensimmäistä kertaa vuonna 1981 Mercedes Benzin S-luokan autossa valinnaisena lisävarusteena. Nyt se on kaikkien autojen vakiovaruste. Turvatyynyn historia alkaa vuonna 1953, jolloin saksalainen Walter Linderer ja amerikkalainen John W. Hendrik hakivat sille pantenttia. Hyvä idea, mutta tekniikka puuttui. Kehittelyä jatkettiin myöhemmin General Motorsilla USA:ssa, mutta silloinkaan ei saatu aikaan muuta kuin vahinkoa. Mercedes Benz sen sijaan onnistui, kun alotti kehittelyn vielä kerran vuonna 1967, Volkswagen aloitti paria vuotta myöhemmin.
Itse olen kerran kokenut turvatyynyn laukeamisen. Se tapahtui sekunnin murto-osassa, kun autoni oli äkkipysähtynyt käännyttyään katolleen. Olin ajanut Schwarzwaldissa syksyn sateella pitkän suoran jälkeen liian lujaa tietyömaalle, jossa tie kääntyi jyrkästi laskuun. Tyynystä purkautui ulos hyvin pahanhajuinen kaasu, joka syövytti villapuseroni käyttökelvottomaksi. Kolarin seuraukset: ei kun sairaalaan tarkkailuun. Mitään muuta en kuitenkaan saanut kuin kuhmun otsaani. Pikkuiselle autolleni taas kävi tasan yhtä hyvin tai huonosti kuin isolle Mersullemmekin oli vastaavanlaisessa kolarissa käynyt: lunastuskelpoiseksi, mutta ei painunut kasaan.
Sellainen työmatka se, Ranskasta Saksaan. Sitten piti vielä haastaa kaskovakuutus oikeuteen, kun se ei olisi halunnut maksaa... mutta voitin ne käräjät.
Tilastot USA:ssa osoittavat, että siellä turvatyyny on säästänyt 14.200 ihmisen hengen. Kehitys ei ole pysähtynyt. Insinöörien visio on, että autoihin tulisi tutkasilmä, joka ennakoisi kolaritilanteen etukäteen mahdollisimman tarkasti, niin että turvatyyny täyttyisi tilanteeseen sopivaksi. Toinen tavoite on, että turvatyyny osaisi arvoida matkustajan koon, painon ja sukupuolen. Nähtäväksi jää miten nämä toteutuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti